Ilmastonmuutos vaikuttaa vesistöjen säännöstelyyn Kokemäenjoen vesistöalueella

[Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen ELY-keskusten ja Suomen ympäristökeskuksen yhteistiedote:]


Näkymä Kokemäenjoelta Kilpikosken yläpuolelta © Isid Diar

Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen ELY-keskukset ja Suomen ympäristökeskus SYKE ovat selvittäneet, miten Kokemäenjoen vesistöalueella on syytä varautua ilmastonmuutoksesta aiheutuviin muutoksiin vesistöalueen virtaamissa ja vedenkorkeuksissa.

Vesistöaluetta koskevan padotus- ja juoksutusselvityksen tavoitteena oli selvittää mahdollisuuksia pienentää merkittävien tulvariskialueiden, Porin ja Huittisten, tulvariskejä sekä vesistöalueen kuivuusriskejä. Selvitys perustui vuonna 2014 tehtyyn vesilain muutokseen, jonka tavoitteena on helpottaa ilmastonmuutoksen aiheuttamiin ääri-ilmiöihin varautumista.

Pirkanmaan järvien säännöstelyjen kehittämisselvityksessä tarkasteltiin puolestaan aiemmin annettujen säännöstelysuositusten toteutumista ja päivitettiin Näsijärveä, Vanajavettä, Pyhäjärveä ja Rauta-Kulovettä koskevat suositukset. Lisäksi laadittiin säännöstelysuositukset Kyrösjärvelle ja Siuronkosken yläpuolisille Mahnalanselälle ja Kirkkojärvelle.

Pirkanmaan järvien säännöstelysuositukset vuodesta 2017 alkaen

Tulvariskejä voidaan pienentää säännöstelyjä kehittämällä

Merkittävimmät tulvariskit aiheutuvat talviaikaisista hyydetulvista Kokemäenjoella. Padotus- ja juoksutusselvityksen keskeisimmät toimenpide-ehdotukset liittyvätkin ennakoiviin säännöstelytoimiin, joilla hyydetulvariskiä voidaan pienentää Kokemäenjoen alajuoksulla.

”Säännöstelytoimet pystytään selvityksen mukaan tekemään Kyrösjärveä lukuun ottamatta olemassa olevien säännöstelylupien puitteissa. Yhteistyö tulvariskien ehkäisemiseksi onkin ollut tiivistä säännöstelystä vastaavien yhtiöiden ja ELY-keskusten välillä”, toteaa johtava vesitalousasiantuntija Juha-Pekka Triipponen Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta.

Padotus- ja juoksutusselvityksen toinen merkittävä, useaa järveä koskeva toimenpide-ehdotus liittyy ns. kevätkuoppaan, jolla tarkoitetaan järven vedenkorkeuden alentamista talven ja alkukevään aikana, jotta järvessä olisi tilaa lumen sulamisvesille. Koska vähälumiset talvet yleistyvät ilmastonmuutoksen seurauksena, järvien vedenkorkeutta ei ole enää useinkaan tarvetta laskea keväisin samaan tapaan kuin aiemmin.

”Uuteen tilanteeseen sopeutuminen eli kevätkuopan muuttaminen joustavaksi vaatii selvityksen mukaan joidenkin alueen järvien osalta lupamuutoksia”, kertoo Triipponen.

Järvien säännöstelysuositukset laadittiin yhdessä eri intressitahojen kanssa

Pirkanmaan järvien säännöstelysuositukset laadittiin yhteistyössä vesistöjen ja säännöstelyjen parissa toimivien tahojen kanssa niin, että eri intressitahojen tavoitteet voitiin sovittaa mahdollisimman hyvin yhteen.

”Suositukset sisältävät sellaisia toimia, joiden toteuttamiseen säännöstelijät voivat osallistua omilla toimillaan. Tavoitteena on edistää riittävää ja avointa tiedon saantia, kohdella vesistön eri käyttäjäryhmiä tasapuolisesti, ottaa huomioon erilaiset vesitilanteet sekä olla aiheuttamatta kohtuutonta ja vältettävissä olevaa haittaa vesiluonnolle tai vesien käytölle”, kertoo johtava vesitalousasiantuntija Diar Isid Pirkanmaan ELY-keskuksesta.

Suosituksia on yhteensä kymmenen ja ne koskevat muun muassa vedenkorkeustavoitteita eri vuodenaikoina, juoksutuksia, säännöstelylupien muutostarpeita, Vanajaveden säännöstelyrakenteiden muokkaamista sekä säännöstelyyn liittyvää viestintää ja yhteistyötä.

”Työ suositusten käytäntöön viemiseksi on jo aloitettu. Esimerkiksi Näsijärven ja Pyhäjärven säännöstelylupien tarkistamista selvitetään parhaillaan”, Isid jatkaa.

Pirkanmaan järvien säännöstelyjen kehittämishankkeessa laadittiin kaksi julkaisua, joista toinen koskee säännöstelyjen kehittämissuosituksia ja hankkeen toteuttamista ja toinen hankkeen taustaselvityksiä. Taustaselvityksinä tehtiin kolme luontoselvitystä sekä ranta-asukkaille ja vesistön käyttäjille suunnattu kyselytutkimus.

Selvitysraportit

Pirkanmaan järvien säännöstelyjen kehittämishankkeessa laaditut julkaisut ja Kokemäenjoen vesistöalueen padotus- ja juoksutusselvitys löytyvät ymparisto.fi-sivuston kohdasta Kokemäenjoen vesistöalueen säännöstely.

Lisätietoja:

• Pirkanmaan ELY-keskus: johtava vesitalousasiantuntija Diar Isid, puh. 0295 036 188, etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi ja vesitalousasiantuntija Harri Mäkelä, puh. 0295 036 359, etunimi.t.sukunimi@ely-keskus.fi

• Varsinais-Suomen ELY-keskus: johtava vesitalousasiantuntija Juha-Pekka Triipponen, puh. 0295 022 953, etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi

• Suomen ympäristökeskus SYKE: kehitysinsinööri Tanja Dubrovin, puh. 0295 251 751, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: