Väitös: Metsäpalot ja tykkylumi uhkaavat Suomen metsiä tulevaisuudessa

[Ilmatieteen laitoksen tiedote:]

Ilmatieteen laitoksen tutkija Ilari Lehtonen on Helsingin yliopistossa tarkastettavassa väitöstyössä tutkinut, miten ilmastonmuutos vaikuttaa kahteen Suomen metsiä uhkaavaan riskiin: metsäpaloihin ja puiden raskaisiin tykkylumikuormiin.


Kuva: Juho Aalto.

Ilari Lehtonen tarkasteli väitöstyössään ilmastonmuutoksen vaikutusta metsäpalojen ja raskaiden tykkylumikuormien esiintymiseen. Väitöstyön keskeisenä aineistona hyödynnettiin ilmastomallien tuloksia.

Metsäpalojen riski kasvussa

Metsäpalot ovat Suomessa pääosin seurausta ihmisen toiminnasta, sillä vain pieni osa paloista on salaman sytyttämiä. Sää- ja ilmasto-olojen vaikutus paloihin on rajallinen, mutta metsäpalojen esiintyminen korreloi kuitenkin hyvin sääolosuhteista johdetun meteorologisen metsäpaloriskin kanssa. Lisäksi metsäpalotilastojen perusteella on nähtävissä, että mitä korkeamman metsäpaloriskin vallitessa palot syttyvät, sitä suuremmaksi metsäpalojen keskikoko kasvaa.

”Ilmastonmuutoksen vaikutuksesta olosuhteet metsäpalojen syttymiselle ja leviämiselle muuttuvat Suomessa suotuisammiksi. Tämä johtuu lähinnä lämpötilojen kohoamisesta aiheutuvasta haihdunnan lisääntymisestä ja maaperän kuivumisesta, jota suuressa osassa maata jossain määrin lisääntyvä sademäärä ei täysin kompensoi”, Lehtonen tiivistää.

Mallitulosten välisen suuren hajonnan takia on kuitenkin hyvin epävarmaa kuinka paljon paloriski kasvaa. ”Pessimistisimpien skenaarioiden toteutuessa vuosittainen paloala voisi moninkertaistua, jos sään ja metsäpalojen esiintymisen välinen yhteys säilyy samankaltaisena kuin viimeisten parinkymmenen vuoden aikana. Toisaalta jo yksi todellinen suurpalo, jollainen koettiin Ruotsin Västmanlandissa kesällä 2014, voisi polttaa metsää enemmän kuin kaikki Suomen metsäpalot yhteensä viimeisten 20 vuoden aikana”, Lehtonen muistuttaa.

Metsäpalojen hallinta onkin ollut Suomessa viime vuosikymmeninä erinomaisella tolalla ja keskimääräinen paloala on ollut vain noin 0,5 hehtaaria metsäpaloa kohti. Tulokset osoittavat, että tästä valmiudesta ei ole syytä tinkiä. Mitä otollisemmat olosuhteet palojen leviämiselle ovat ja mitä useampia metsäpaloja sattuu samanaikaisesti, sitä todennäköisempää on, että joku paloista ehtii karkaamaan suurpaloksi ennen kuin metsäpalo on saatu hallintaan.

Lumituhoriski pienenee Etelä- ja Länsi-Suomessa, idässä ja pohjoisessa se voi kasvaa

Lumituhoja metsissä aiheuttavien raskaiden lumikuormien esiintymistä arvioitiin soveltamalla Ilmatieteen laitoksella operatiivisessa käytössä olevaa tykkylumen ennustemallia ilmastomalliaineistoihin. Ilmastonmuutoksen seurauksena talvien ennakoidaan sekä lauhtuvan että muuttuvan sateisemmiksi. Talviset suojasäät muuttuvat siten entistä yleisemmiksi ja aiempaa suurempi osuus talvisateista tulee vetenä. Toisaalta keskitalvella lämpötila on suurimmassa osassa Suomea edelleen enimmän aikaa selvästi pakkasen puolella ja lumituhojen kannalta oleellisinta on runsaiden lumisateiden esiintyminen ilman lämpötilan ollessa lähellä 0 °C:ta.

”Tulosten perusteella Etelä- ja Länsi-Suomessa lumituhojen riski pienenee talvien lauhtuessa, mutta Pohjois-Karjalan, Kainuun, Koillismaan ja Lapin alueilla riski näyttäisi kasvavan. Alueet, joilla lumituhoriski tulosten mukaan kasvaa ovat siten samat, joilla lumituhoja esiintyy jo nykyilmastossakin eniten. Näillä alueilla lumituhoriskiin vaikuttaa oleellisesti muuta Suomea kylmempien talvien lisäksi myös jonkin verran korkeampi ja kumpuilevampi maasto, sillä tykkyä kertyy eniten korkeiden vaarojen lakimetsissä”, Ilari Lehtonen kertoo.

Ilmastollisia riskejä voidaan vähentää

Jotta metsätuhoja aiheuttavat ilmastoriskit voidaan ottaa oikealla tavalla huomioon, tarvitaan tietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksesta näiden tuhojen esiintymiseen ja muutosten epävarmuudesta. Metsäpalojen ja tykkylumen lisäksi ilmastonmuutoksen odotetaan vaikuttavan boreaalisiin metsiin myös monilla muilla tavoin. Esimerkiksi roudan väheneminen lisää tuulituhojen riskiä ja kasvukauden pidentyminen on suosiollista tuhohyönteisille.

Yleisesti ottaen metsätuhoihin johtavat prosessit ovat metsäekosysteemin prosesseista ilmastoherkimpiä. Arviot ilmastonmuutoksen vaikutuksista metsätuhojen esiintymiseen sisältävät siten paljon enemmän epävarmuutta kuin arviot esimerkiksi ilmastonmuutoksen vaikutuksesta metsien kasvuun tai hiilen sidontaan.

Asianmukaisella metsien hoidolla metsätalouteen vaikuttavat ilmastolliset riskit voidaan ottaa huomioon kustannustehokkaasti metsien biomassan tuotantoa sekä hiilen sidontaa samalla kasvattaen. Tämä on tärkeää, sillä metsien hiilen sidontaa lisäämällä ilmastonmuutosta voidaan jossain määrin hillitä. Toisaalta uusiutuvan energian tuotannon lisäämiseksi Suomessa kohdistuu merkittäviä kasvupaineita biomassan tuotantoon.

Väitöstilaisuus 22. elokuuta Helsingissä

Väitöstyö toteutettiin osana Ilmatieteen laitoksen ja Itä-Suomen yliopiston yhteistä ADAPT-tutkimushanketta, jossa tutkittiin metsänhoidon sopeuttamista muuttuvaan ilmastoon, metsiin ja metsätalouteen kohdistuvia vaikutuksia ja riskejä sekä niihin liittyviä epävarmuustekijöitä. Tutkimushanke sai rahoitusta Suomen Akatemialta.

Ilari Lehtosen väitöskirja Projected climate change impact on fire risk and heavy snow loads in the Finnish forests tarkastetaan Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa. Väitöstilaisuus on tiistaina 22.8. kello 12 yliopiston Kumpulan kampuksella Physicumissa (auditorio E204). Vastaväittäjänä toimii Barry Gardiner Euroopan metsäinstituutista (Bordeaux, Ranska) ja kustoksena professori Heikki Järvinen Helsingin yliopiston fysiikan laitokselta.

Ilari Lehtonen on syntynyt vuonna 1986 Turussa ja kirjoittanut ylioppilaaksi Kaarinan lukiosta vuonna 2005. Filosofian maisteriksi hän valmistui Helsingin yliopistosta vuonna 2011 pääaineenaan meteorologia.

Lisätietoja:

Tutkija Ilari Lehtonen, puh. 050 380 2870, ilari.lehtonen@fmi.fi

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: