Pääkaupunkiseudun talvet muuttuvat nykyistä sateisimmiksi ja lämpimämmiksi ilmastonmuutoksen myötä

[Ilmatieteen laitoksen tiedote:]

llmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät jo nyt pääkaupunkiseudulla muun muassa keskilämpötilan nousuna.


Kuva: Eija Vallinheimo.

Tulevaisuudessa pääkaupunkiseudulla on odotettavissa nykyistä sateisempia talvia ja voimistuvia rankkasateita kesäisin. Tämä käy ilmi Helsingin seudun ympäristöpalveluiden teettämistä pääkaupunkiseudun ilmastoskenaarioista.

” Meneillään oleva maailmanlaajuinen ilmastonmuutos vaikuttaa väistämättä myös pääkaupunkiseudun ilmastollisiin olosuhteisiin, ja on jo vaikuttanutkin. Muutoksen voimakkuus riippuu ratkaisevasti kasvihuonekaasupäästöjen määrästä: mitä enemmän niitä on ilmakehässä, sitä enemmän ilmasto muuttuu”, kertoo HSY:n ilmastoasiantuntija Susanna Kankaanpää.

Skenaariot ennustavat tulevaisuuden ilmaston muuttumista

Uusimpien kansainvälisten skenaarioiden pohjalta tehdyt päivitetyt arviot kertovat, miten ilmasto muuttuu pääkaupunkiseudulla tulevaisuudessa. Muutosarviot on laatinut Ilmatieteen laitos.

”Vuoteen 2100 mennessä talvisin sataa selkeästi nykyistä enemmän ja sadepäivien määrä kasvaa. Myös lämpötila nousee pääkaupunkiseudulla. Lämpötilan nousu on suurempaa talvella kuin kesällä”, ryhmäpäällikkö Antti Mäkelä Ilmatieteen laitokselta kertoo. –

”Sää silti vaihtelee nyt ja tulevaisuudessakin: edelleenkin esimerkiksi yksittäinen talvi voi olla erittäin kylmä ja runsasluminen. Tällaiset talvet ovat kuitenkin harvinaisia jo nyt ja niitä esiintyy yhä harvemmin tulevaisuudessa”, Mäkelä jatkaa.

Kesäiset rankkasateet voimistuvat tulevaisuudessa

Ilmastoskenaarioiden mukaan keskimääräinen sademäärä kesäisin ei olisi muuttumassa paljon. Sen sijaan rankkasateiden arvioidaan voimistuvan reilu 10 prosenttia sadassa vuodessa. Rankkasateet saattavat myös yleistyä. Yksi muutamien minuuttien kestoinen rankkasade kaupunkiympäristössä voi aiheuttaa miljoonavahingot. Rankkasateiden lisääntyminen kannattaa siten huomioida kaupunkirakenteen muutoksia suunniteltaessa. Pääkaupunkiseudun kaupungeilla on jo nyt menettelyjä, joilla toisaalta varaudutaan sään vaihteluihin ja toisaalta korjataan sääilmiöiden aiheuttamia vahinkoja. Uusia keinoja sopeutua muuttuvaan ilmastoon kuitenkin kehitetään koko ajan.

”Rankkasateiden aiheuttamien hulevesien hallinnan kehittäminen on yksi keskeisimmistä lähivuosien toimenpiteistä. Siinä myös HSY:llä on tärkeä rooli”, HSY:n toimitusjohtaja Raimo Inkinen kertoo. ”Aihepiiri on kriittinen käytännössä koko Euroopassa. Emme ole sopeutuneet edes nykyilmastoon, koska merkittäviä rankkasateiden aiheuttamia ongelmia aiheutuu jo nyt. Teemme tutkimusyhteistyötä erityisesti muiden Pohjoismaiden ilmastokeskusten kanssa mm. jakamalla kokemuksia etenkin erittäin suuria vahinkoja aiheuttavista rankkasateista ja niiden vaikutuksista”, Mäkelä toteaa.

HSY edistää ja seuraa kaupunkien yhteisten Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia 2030:n ja ilmastonmuutokseen sopeutumisstrategian toteutumista ja raportoi niiden toimien etenemisestä. Lisäksi HSY laskee pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt vuosittain. Rankkasateet ja muut sään ääri-ilmiöt ovat keskeisessä osassa myös Ilmatieteen laitoksen koordinoimassa pian päättyvässä ELASTINEN-hankkeessa, jossa keskeinen tavoite oli tukea Suomen johdonmukaista sopeutumista ilmastonmuutokseen.

Ilmastonmuutoksen todennäköisimmät vaikutukset pääkaupunkiseudulla vuonna 2100

Sade talvisin
– sataa selvästi nykyistä enemmän
– sekä keskimääräiset että suurimmat sademäärät kasvavat
– sadepäivien määrä kasvaa

Sade kesällä
– keskimääräinen sadanta ei juurikaan muutu
– rankkasateet voimistuvat

Tuuli
– keskimäärin ei muutosta
– kovimpien tuulien osalta muutoksen suunta epävarma

Lämpötila
– nousee kaikkina vuodenaikoina, talvella enemmän kuin kesällä
– talvella vaihtelu päivästä toiseen ja päivän sisällä vaimenee
– talvella äärimmäisen alhaiset lämpötilat harvinaistuvat huomattavasti
– kesän korkeimmat lämpötilat kohoavat samassa suhteessa kuin keskilämpötila

Meri
– merenpinta nousee Helsingissä muutamia kymmeniä senttimetrejä
– merijäät keskimäärin ohenevat
– merijään pinta-ala pienentyy

Lisätietoja:

Ryhmäpäällikkö Antti Mäkelä, Ilmatieteen laitos, antti.makela(at)fmi.fi, puh. 050 301 1988
Ilmastoasiantuntija Susanna Kankaanpää, HSY, susanna.kankaanpaa(at)hsy.fi, 045 139 3626
Toimitusjohtaja Raimo Inkinen, HSY, puh. 045 635 7741

http://ilmatieteenlaitos.fi/elastinen

http://ilmastotyokalut.fi/ilmastonmuutos-ja-kaupungit/

https://ilmasto-opas.fi/fi/datat/mennyt-ja-tuleva-ilmasto

Mainokset

Hallitustenvälinen ilmastopaneeli vahvisti seuraavien raporttien sisältösuunnitelmat

[Ilmatieteen laitoksen tiedote:]

Erikoisraportti 1,5 asteen lämpenemisen vaikutuksista ja maailmanlaajuisista päästöjen vähennyspoluista sekä menetelmäraportti täydentämään IPCC:n kasvihuonekaasujen inventaarion ohjeistusta.


Kuva: Antonin Halas.

Hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC päätti Bangkokissa tällä viikolla pidetyssä yleiskokouksessaan seuraavien kahden IPCC-raportin aiheista sekä niiden laajuudesta ja aikataulusta. Erikoisraportti 1,5 asteen lämpenemisestä (”Global warming of 1.5 °C”) keskittyy vastaamaan Pariisin ilmastosopimuksen pyyntöön. Raportissa käsitellään 1,5-asteen lämpenemisen vaikutuksia ja päästöjen vähennyspolkuja, joilla päästäisiin tavoitteeseen. Se arvioi myös keinoja ilmastonmuutoksen hillinnän vahvistamiseksi. Arviolta 225-sivuinen raportti julkaistaan syyskuussa 2018.

”IPCC:n kokoamalla, julkaistuun tieteelliseen tutkimukseen perustuvalla, yhteenvedolla lisätään ymmärrystä 1,5 asteen tavoitteesta ja sen kytkeytymisestä YK:n asettamiin kestävän kehityksen tavoitteisiin”, sanoo Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja ja Suomen IPCC-ryhmän puheenjohtaja Juhani Damski.

IPCC:n ohjeistusta kansallisten kasvihuonekaasujen inventaarioiden laatimiseen vuodelta 2006 päivitetään menetelmäraportilla. Raportti täydentää ja päivittää aiempaa ohjeistusta sekä selkeyttää ohjeiden soveltamista. ”Raportti valmistuu toukokuussa 2019 ja parantaa kasvihuonekaasupäästöjen raportoinnin kattavuutta ja tarkkuutta”, sanoo Riitta Pipatti Tilastokeskuksen kehittämispäällikkö ja IPCC:n kasvihuonekaasujen inventaario-ohjelman Task Force Bureaun jäsen.

Kaksi raporttia ovat ensimmäisiä IPCC:n kuudennessa arviointiraporttien sarjassa. Siihen kuuluvat myös vuonna 2019 valmistuvat erikoisraportit, jotka käsittelevät ilmastonmuutoksen vaikutuksia valtamerissä ja jäätiköillä sekä ilmastonmuutoksen, aavikoitumisen, kestävän maankäytön ja ruokaturvan suhdetta. Perusteellinen tiedeyhteisön arviointi ilmastonmuutoksesta, sen vaikutuksista sekä hillinnästä ja sopeutumisesta valmistuu vuosina 2021–2022.

Suomi tulee tarjoamaan asiantuntijoita alkuvuodesta 2017 käynnistyvään 1,5 asteen erikoisraportin kirjoitustyöhön sekä muihin raportteihin, joiden kirjoittaminen alkaa vuosina 2017–2018.

Lisätietoja:

Ryhmäpäällikkö Heikki Tuomenvirta, Ilmatieteen laitos, etunimi.sukunimi@fmi.fi, puh. 029 539 4122

Kehittämispäällikkö Riitta Pipatti, Tilastokeskus, etunimi.sukunimi@stat.fi, puh. 029 551 3543

Neuvotteleva virkamies Pirkko Heikinheimo, ympäristöministeriö, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi, puh. 029 525 0078

http://ipcc.ch/

Tiedote aiheesta täällä: http://ipcc.ch/news_and_events/pdf/press/161020_P44_PR.pdf

%d bloggers like this: