Ilmastohaaste edellyttää suomalaiselta puunkäytöltä merkittäviä uusia innovaatioita

[Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tiedote:]

Suomen ympäristökeskus ja Helsingin yliopisto tiedottavat

Pariisissa sovittiin kasvihuonekaasujen päästöjen vähentämisestä merkittävästi lähivuosikymmenten aikana. Nykymuotoinen suomalainen puubiotalous ei kuitenkaan kokonaisuutena vastaa tähän haasteeseen, kertoo tuore tutkimus.


© Riku Lumiaro.

Kansallisen biotalousstrategiamme tavoitteena on korvata uusiutumattomia luonnonvaroja uusiutuvilla resurssien ehtymisen ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kasvua voidaan rajoittaa hiilidioksidipäästöjä vähentämällä ja hiilennieluja lisäämällä. Tutkimuksessa selvitettiin, kuinka paljon elinkaarisia hiilidioksidin nettopäästöjä voidaan vähentää erilaisissa Suomen puunkäyttöskenaarioissa seuraavan sadan vuoden aikana.

Tutkimuksessa tarkastellut skenaariot osoittivat, että mahdollisuudet vähentää nettopäästöjä merkittävästi nykyisestä lisäämällä puunkäyttöä ovat yllättävän pienet.

”Suurin osa metsästä korjatusta hiilestä vapautuu nopeasti ilmakehään, minkä seurauksena metsien hiilinielun pienentyminen on hyvin keskeinen tekijä tuloksissa.”, erikoistutkija Sampo Soimakallio Suomen ympäristökeskuksesta sanoo. ”Puunkorjuu heikentää metsien hiilivarannon kasvua. Toisaalta puuta käyttämällä on mahdollista välttää uusiutumattomien raaka-aineiden käyttöä.”

Jotta puunkäyttö voisi tuottaa merkittäviä vähennyksiä nettopäästöissä, pitäisi koko puun käyttöketju optimoida tämän tavoitteen mukaisesti. Se edellyttäisi uudenlaista ajattelua ja hyvin tehokkaita uusia innovaatioita.

”Hiiltä pitäisi varastoida puutuotteisiin pitkäaikaisesti ja lisäksi puulle pitäisi löytää sellaisia käyttökohteita, joissa voidaan välttää päästöjä tehokkaasti”, tekniikan tohtori Kim Pingoud korostaa.

”Puun käytöllä on monia hyviä puolia. Tarkastelluissa skenaarioissa uusiutumattomien raaka-aineiden korvaamisesta saatavat päästövähennykset eivät kuitenkaan olleet riittävän suuria kompensoimaan menetettyä hiilensidontaa sekä hakkuissa ja tuotantoprosesseissa syntyviä päästöjä”, toteaa erikoistutkija Laura Saikku Suomen ympäristökeskuksesta.

”Suomalainen metsänhoito on tuottanut suuren metsäresurssin ja hyvin kasvavat metsät. Innovoinnissa tulisi hyödyntää tietoa puunkäytön ilmastovaikutuksista huomattavasti nykyistä enemmän”, painottaa professori Lauri Valsta Helsingin yliopistosta.

Puubiotaloutta tarkasteltiin kokonaisuutena Suomen nykyisen metsäteollisuuden rakenteen ja parlamentaarisen energia- ja ilmastokomitean valmisteleman vähähiilitiekartan esittämien tulevaisuuden rakenteiden avulla. Yksittäisissä skenaarioissa puunkäyttömäärät ja metsäteollisuuden rakenne pidettiin vakiona tarkastelujakson ajan. Tutkimuksessa puunkorjuun vaikutus metsien hiilivarannon kehittymiseen yhdistettiin puunjalostuksen energia- ja materiaalikäytöstä syntyviin päästöihin sekä fossiilisten raaka-aineiden korvaamisen päästövaikutuksiin.

Tutkimus on tehty kahden Suomen akatemian rahoittaman hankkeen (ECOSUS, SURE) ja Maj ja Tor Nesslingin säätiön rahoituksen turvin Helsingin yliopistossa ja Suomen ympäristökeskuksessa.

Lisätietoja:

Dosentti, tekniikan tohtori Sampo Soimakallio, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 525 1830, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Professori Lauri Valsta, Helsingin yliopisto, Metsätieteiden laitos, puh. 029 415 7971, etunimi.sukunimi@helsinki.fi

Tutkimusartikkeli ja siihen liittyvä materiaali avoimena julkaisuna:

Soimakallio, S., Saikku, L., Valsta, L., Pingoud, K. Climate change mitigation challenge for wood utilization – the case of Finland. Environmental Science and Technology. DOI: 10.1021/acs.est.6b00122

Mainokset

2 vastausta to “Ilmastohaaste edellyttää suomalaiselta puunkäytöltä merkittäviä uusia innovaatioita”

  1. Seppo Ikonen Says:

    Poltossa vapautuva hiili on jo sidottu pois ilmakehästä. Kaadetun puun paikalla kasvaa uutta puuta joka sitoo hiilen uudelleen. Sadassa vuodessa puu kasvaa poltetun puumäärän lisäksi juuriston,oksat ja lehdet jotka sitovat merkittävästi hiiltä. En ymmärrä miksi puun poltto ei olisi hiilineutraalia.

  2. Ari Jokimäki Says:

    Kun puu kuolee ja maatuu luonnollisesti metsässä, osa sen hiilestä päätyy ilmakehään ja osa maaperään. Kun ihminen kaataa puun ja polttaa sen, suurempi osa puun hiilestä päätyy ilmakehään kuin luonnollisessa maatumisessa. Lisäksi ihminen puuta kaataessaan usein möyrii myös metsän maaperää, jolloin maaperään kertyneet hiilivarastot alkavat purkautua ilmakehään. Ongelmana on siis se, että maaperän hiilivaraston kertyminen hidastuu ja ehkä jopa lakkaa kokonaan.


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: