SYKE selvitti: panssarisiimalevä aiheutti viime kesän kalakuolemat, uudet levämyrkyt yleistymässä Suomen rannikkovesissä

[Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tiedote:]

SYKEn merikeskuksen tutkijat ovat selvittäneet todennäköisen syyn viime heinäkuun kalakuolemiin Ersöströmmenin alueella lähellä Tammisaarta. Kuoleman aiheutti myrkyllisen panssarisiimalevä Karlodinium veneficumin kukinta. Kyseisen levälajin ei tiedetä aiemmin muodostaneen kukintoja Suomen vesistöissä.


Huomattava määrä kaloja löytyi kuolleena heinäkuussa 2015 Ersöströmmenin alueelta lähellä Tammisaarta. © Simon Lundström.

Kalakuolemien löytöpaikalta otetut vesinäytteet olivat väriltään ruskeita ja SYKEn merikeskuksen mikroskopoinnissa näytteissä havaittiin epätavallisen runsaasti (yli 10 miljoonaa solua litrassa) pieniä, noin 10 µm:n kokoisia panssarisiimaleviä.

”Myöhemmät DNA-analyysit varmistivat, että laji oli Karlodinium veneficum. Tämä panssarisiimalevä tuottaa voimakkaita karlotoksiini-myrkkyjä, jotka hajottavat erityyppisiä soluja. Kaloissa karlotoksiinit vahingoittavat erityisesti kidussoluja, jolloin kalat tukehtuvat”, toteaa erikoistutkija Anke Kremp SYKEn merikeskuksesta.

Lajin muodostamat kukinnat ovat aiheuttaneet massiivisia kalakuolemia ympäri maailman, etenkin matalissa rannikkovesissä ja vähäsuolaisissa jokisuistoissa. Tämä levä pystyy käyttämään ravinnokseen muuta kasviplanktonia, jonka se tappaa erittämiensä karlotoksiinien avulla. Vesien rehevöityminen suosii kasviplanktonin, ja sitä kautta myös myrkyllisen Karlodiniumin kasvua.


Panssarisiimalevä Karlodinium veneficumin kasvustoa mikroskoopissa. © Sirpa Lehtinen, SYKE.

Vaikka tämän lajin tiedetään esiintyvän eri puolilla Itämerta, se ei ole tiettävästi aiemmin muodostanut haitallisia kukintoja. Ainoastaan yhden Ruotsin etelärannikolla sattuneen kalakuoleman on epäilty, muttei varmistettu olleen Karlodinium veneficumin aiheuttama.

Kaloja tappavien leväkukintojen riski Itämeren rannikoilla on kohonnut, mikä on todennäköisesti yhteydessä kesän korkeisiin veden lämpötiloihin. Maailmanlaajuisesti merkittävät Karlodinium-kukinnat ovat esiintyneet yli 20-asteisissa vesissä. Vaikka kukinnat eivät ole suoraan haitallisia ihmisille, ne voivat aiheuttaa huomattavia menetyksiä kalanviljelylle ja kalastukselle.

Ahvenanmaalta löytyi uusi levämyrkky

Toinen myrkyllinen panssarisiimalevälaji, pimeässä hohtava Alexandrium ostenfeldii, on jo aiemmin herättänyt suomalaistenkin tutkijoiden huomion alkaessaan muodostaa säännöllisiä hermomyrkkyjä tuottavia kukintoja Itämeren rannikkovesissä lämpiminä kesinä.

Alexandrium-laji tuottaa saksitoksiinimyrkkyjä, jotka voivat aiheuttaa halvaannuttavia oireita ihmisille, jotka ovat syöneet näitä myrkkyjä sisältäviä meren eläviä. Saksitoksiinien lisäksi laji voi tuottaa myös toisentyyppisiä hermomyrkkyjä, joita kutsutaan syklisiksi imiineiksi.

SYKEn merikeskuksen ja Helsingin yliopiston yhteistyötutkimuksissa suomalaisesta Alexandrium-materiaalista on hiljattain löydetty uusi syklinen imiini, gymnodimiini-D. Gymnodimiinejä tuottaa tiettävästi vain kaksi meressä kasvavaa panssarisiimalevälajia.

Tätä myrkkyä on löytynyt Ahvenanmaan näytteistä suuria pitoisuuksia.

”Maailmanlaajuisesti tunnetaan myös kolme muuta gymnodimiinityyppiä. Näiden myrkkyjen vaikutukset ympäristössä ovat yhä paljolti tuntemattomia, koska gymnodimiinejä tuottavien panssarisiimalevien muodostamia kukintoja on esiintynyt vain harvoin”, Kremp sanoo.

Myrkylliset panssarisiimalevät yleistyneet

Gymnodimiinejä tuottavat panssarisiimalevät ovat viime aikoina yleistyneet murtovesialueilla maailmanlaajuisesti ja uusia myrkyllisiä kukintoja on ilmoitettu Itämeren ulkopuolelta esimerkiksi Hollannista, Yhdysvalloista ja Japanista. Tämä on lisännyt huolta gymnodimiinien haitoista ja näiden myrkkyjen tutkimusta ja seurantaa on alettu pitää yhä tärkeämpänä. Myrkkyjen tiedetään voivan kertyä simpukoihin.

Gymnodimiinien aiheuttamia ihmisten myrkytystapauksia ei ole tiedossa. Niiden määrää elintarvikkeissa tai ympäristössä ei tällä hetkellä seurata, koska niiden myrkyllisyys ihmisille on vielä epäselvää. Tilanne voi kuitenkin muuttua, kun gymnodimiinien määrät ympäristössä kasvavat.

Myös gymnodimiinejä tuottavien panssarisiimaleväkukintojen yleistyminen johtuu vesien yleisestä lämpenemisestä ja pidemmistä lämpimän veden kausista kesäisin.

Lisätietoja:

Erikoistutkija, dosentti Anke Kremp, SYKEn merikeskus
etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Puh. 040 1823245

Vanhempi tutkija, dosentti Sanna Suikkanen, SYKEn merikeskus
etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Puh. 0295 251660

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: