Viileä ja epävakainen sää hallitsi heinäkuutakin

[Ilmatieteen laitoksen tiedote:]

Heinäkuun keskilämpötila jäi koko maassa alle pitkäaikaisen keskiarvon. Maan itä- ja pohjoisosassa heinäkuu oli harvinaisen viileä ja Kainuussa ja Itä-Lapissa jopa poikkeuksellisen viileä. Hellepäiviä kertyi kuukauden aikana kolme.


Kuva: Eija Vallinheimo.

Heinäkuussa Suomi kuului kesäkuun tapaan pääasiassa matalapaineen alueeseen, mikä vuoksi epävakainen ja viileä sää oli vallitsevana lähes koko kuukauden ajan. Kuukauden keskilämpötila jäi koko maassa alle pitkäaikaisen keskiarvon vaihdellen maan eteläosan runsaasta 15 asteesta Pohjois-Lapin vajaaseen 11 asteeseen. Maan itä- ja pohjoisosassa oli harvinaisen viileää, eli näin viileä heinäkuu toistuu siellä keskimäärin kerran kymmenessä vuodessa. Kainuussa ja Itä-Lapissa oli jopa poikkeuksellisen viileää, eli näin viileä heinäkuu toistuu siellä keskimäärin kerran 30 vuodessa.

Heinäkuussa kolme hellepäivää

Kuukauden alussa pääsi ohimenevästi hyvin lämmintä ilmaa virtaamaan etelästä maan etelä- ja keskiosaan, jolloin lämpötila kohosi siellä hellelukemiin. Kuukauden korkein lämpötila, 31,4 astetta, mitattiin Kouvolan Utissa 3. päivänä. Hellepäiviä kertyi heinäkuussa kolme, ja koko kesän aikana niitä on kertynyt kaikkiaan vain neljä, mikä on toiseksi vähiten vuodesta 1959 alkaen tarkasteltuna. Vähemmän hellepäiviä on ollut ainoastaan vuonna 1962, jolloin niitä oli koko kesän aikana kolme. Kuukauden alin lämpötila, -1,7 °C, mitattiin Sallan Naruskassa 6. päivänä. Maan eteläosassakin oli muutamia kylmiä öitä, jolloin esiintyi paikoin hallaa.

Vettä satoi paikoin jopa tuplasti tavanomaiseen heinäkuuhun nähden

Sademäärässä esiintyi suuria eroja, mutta keskimäärin ottaen oli tavanomaista sateisempaa. Suurimmat sademäärät mitattiin Ahvenanmaalla, länsirannikolla ja Kainuussa, joissa satoi jopa lähes kaksin verroin tavanomaiseen nähden. Vähiten vettä kertyi Perämeren rannikolla ja pohjoisimmassa Lapissa, jossa jäätiin noin puoleen tavanomaisesta sademäärästä. Havaintoasemista sateisin oli Suomussalmen Pesiö, jossa sadetta kertyi 160,9 millimetriä. Vähiten eli 26,4 mm satoi Utsjoen Kevolla. Suurin vuorokautinen sademäärä, 70,4 mm, mitattiin Uudenkaupungin Nervanderinpuistossa 7. päivänä. Kuukauden aikana sattui lisäksi muutamia paikallisia rankkasadetapauksia, jotka aiheuttivat äkkitulvia. Tällainen sattui muun muassa Tampereella 16. heinäkuuta.

Salamoita ennätyksellisen vähän

Salamoita paikannettiin heinäkuussa ennätyksellisen vähän, yhteensä runsaat 10 000, mikä on tilastojen alhaisin lukumäärä. Aikaisempi ennätys mitattiin vuonna 1968, jolloin heinäkuussa esiintyi 10 500 salamaa. Keskimäärin heinäkuun maasalamamäärä on noin 60 000. Eniten salamoita (noin 2 500 maasalamaa) rekisteröitiin 9.7. Yli tuhannen salamaniskun ukkospäiviä on ollut koko vuonna vain neljä. Vaikka salamointi on ollut vähäistä, heikompia ukkosia on esiintynyt lähes koko maan alueella.

Lisätietoja:

Heinäkuun säätilastot: http://ilmatieteenlaitos.fi/heinakuu
Kesän säätilastot: http://ilmatieteenlaitos.fi/kesakuu

Säätilastoja Ilmastopalvelusta puh. 0600 1 0601 (4,01 e/min + pvm)
Sääennusteet palvelevalta meteorologilta 24 h/vrk puh. 0600 1 0600 (4,01 e/min + pvm)

Ilmatieteen laitoksen meteorologit Twitterissä: http://twitter.com/meteorologit
Ilmatieteen laitoksen tiedeuutisointia Twitterissä: http://twitter.com/IlmaTiede

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: