Ilmastonmuutos lisää vesistöjen säännöstelyn haasteita

[Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tiedote:]


Säännöstelypato © Milla Popova.

Ilmastonmuutos aiheuttaa vesistöjen säännöstelijöille yhä haastavampia tilanteita muuttuvien vedenkorkeuksien ja virtaamien vuoksi. SYKEn selvityksen mukaan jopa noin kolmannes 240 säännöstelyluvasta voidaan joutua tarkistamaan seuraavien vuosikymmenten aikana. Joitain lupien tarkistamisprosesseja on jo suunnitteilla tai käynnissä.

”Viimeksi merkittäviä ongelmia aiheutui poikkeuksellisen vähälumisesta talvesta 2013–2014. Silloin jouduttiin usealla järvellä hakemaan aluehallintovirastolta lupaa poiketa luvan mukaisista määräyksistä laskea vedenpinta keväällä”, toteaa kehitysinsinööri Tanja Dubrovin SYKEstä.

Luvan tarkistaminen voi olla vuosia kestävä prosessi sen edellyttämine selvityksineen sekä oikeuskäsittelyineen. Säännöstelyluvan muutosta hakee luvan haltija tai tietyillä edellytyksillä valtion viranomainen.

Säännöstelykäytäntöjä joudutaan sopeuttamaan muuttuviin vesiolosuhteisiin

SYKEssä tehdyn selvityksen mukaan noin kolmannes säännöstelyluvista sisältää sellaisia määräyksiä, joiden noudattaminen on tai saattaa olla ongelmallista ilmaston muuttuessa.

Yleisin ongelma on määräys alentaa vedenkorkeus kevättalvella tietylle tasolle tiettynä päivämääränä. Tämän ns. kevätkuopan tarkoituksena on tehdä järveen tilaa lumen sulamisvesille. Aikaisina ja vähälumisina keväinä luvassa edellytetty vedenkorkeuden alentaminen saattaa aiheuttaa sen, että vedenpinta jää kesäksi haitallisen matalalle.

Kevätkuopan lisäksi sopeutumistarpeita aiheuttavat mm. tarve varautua paremmin tulviin muinakin vuodenaikoina kuin keväällä, alhaisten vedenkorkeuksien lisääntyminen kesällä sekä vedenkorkeuksista ja virtaamista riippuvat veden ekologiset ja laatuongelmat.

Ilmastonmuutos muuttaa veden kierron vuodenaikaista vaihtelua

Ilmastonmuutos muuttaa tulevaisuudessa merkittävästi vesistöjen vedenkorkeuksien ja virtaamien vuodenaikaista vaihtelua. Eri ilmastoskenaarioiden perusteella lasketut arviot poikkeavat selvästi toisistaan, mutta pääpiirteissään muutokset ovat kaikissa samansuuntaisia:

Kevään lumen sulamistulvat pienenevät etenkin Etelä- ja Keski-Suomessa ja alhaisten vedenkorkeuksien riski kasvaa kesällä. Vesistöjen loppusyksyn ja talven tulvariskit kasvavat, kun sateet lisääntyvät ja lumi sulaa talvella. Hyydetulvien riski kasvaa joissain vesistöissä, kun talvivirtaamat ovat suuria ja jokeen ei pääse muodostumaan jääpeitettä. Eri vuosien välillä on kuitenkin vaihtelua, ja siksi myös runsaslumisiin talviin ja suuriin kevättulviin tulee varautua tulevaisuudessakin.

Säännöstelyluvat vaikuttavat yli 350 järveen

Suomessa on noin 240 voimassa olevaa vesilain mukaista säännöstelylupaa, jotka sisältävät juoksutuksia ja vedenkorkeuksia koskevia määräyksiä ja rajoituksia. Luvat vaikuttavat yli 350 järven vedenkorkeuksiin ja virtaamiin. Tämä vastaa noin kolmasosaa järvien kokonaispinta-alasta. Valtaosa säännöstelyistä on aloitettu 1950-, -60- ja -70-luvuilla. Tuolloin keskeisinä tavoitteina olivat vesivoimatuotanto ja tulvien torjunta. Nykyisin säännöstelyissä pyritään ottamaan huomioon myös vesien virkistyskäytön tavoitteet sekä mm. kalojen lisääntymisolosuhteet.

Lisää aiheesta:

Sopeutumistarve ilmastonmuutokseen vesistöjen säännöstelyssä 2015 – julkaisu (805 kt)
Julkaisun liite (945 kt)
Taustatietoa säännöstelyistä

Lisätietoja:

Kehitysinsinööri Tanja Dubrovin, Suomen ympäristökeskus SYKE
puh. 0295 251 751, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Viestintäasiantuntija Katri Haatainen, Suomen ympäristökeskus SYKE
puh. 0295 251 135, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: