Peräkkäiset runsaslumiset talvet eivät ennenkokemattomia

[Ilmatieteen laitoksen tiedote:]

Etelä-Suomen vuosien 2009–2013 neljä peräkkäistä runsaslumista talvea eivät olleet tilastojen valossa poikkeuksellisia, mutta vastaavanlaisesta lumitalvien sarjasta ehti kulua pitkä aika.


Kuva: Antonin Halas.

Erityisesti pääkaupunkiseudulla, mutta myös laajemmin maan eteläosissa, sattui neljä peräkkäistä runsaslumista talvea vuosina 2009–2013. Lumiset talvet aiheuttivat katujen kunnossapidolle ja liikenteelle ongelmia. ”Vastaavanlaista lumitalvien sarjaa ei ollut pääkaupunkiseudulla koettu sitten 1960-luvun lopun. Yksittäiset runsaslumiset talvet voivat jatkossakin aiheuttaa ongelmia, etenkin kun ilmastonmuutoksen myötä lumipeite keskimäärin vähenee ja vähälumiset talvet yleistyvät”, toteaa Ilmatieteen laitoksen tutkija Ilari Lehtonen.

Tulokset yhteneväisiä ilmastonmuutosennusteiden kanssa

Lyhyen vertailujakson tarkastelussa talvet 2009–13 olivat poikkeuksellisen lumisia. ”Esimerkiksi Vantaalla lumensyvyys oli jokaisena talvena vähintään kahden kuukauden ajan yli kaksinkertainen ajankohdan keskiarvoon verrattuna, kun vertailukautena käytetään jaksoa 1981–2010. Kun vertailu sen sijaan ulotetaan vielä tätä varhaisempien vuosikymmenten havaintoihin, eivät viime vuosien lumitalvet näyttäydy mitenkään poikkeuksellisina. 1960-luvulle asti vastaavankaltaisia lumitalvia sattui Helsingissä verraten taajaan. Esimerkiksi 30-vuotisjaksolla 1941–70 talven suurin lumensyvyys oli Helsingissä keskimäärin 57 cm ja lumipeiteajan kesto 125 vuorokautta, kun talvina 2009–2013 suurin lumensyvyys oli vastaavasti keskimäärin 61 cm ja lumi peitti maata keskimäärin 123 päivänä talven aikana.

Tutkimuksen tulokset sopivat yhteen ilmastonmuutosennusteiden kanssa, joiden mukaan lumipeite tulee Etelä-Suomessa vähenemään kuluvan vuosisadan aikana ja lumipeitteen väheneminen on voimakkainta ja alkaa ensimmäisenä lounaisrannikolla.

Lumipeiteaika on lyhentynyt

Lumihavaintoja vertailtiin tässä tutkimuksessa neljällä Etelä-Suomen paikkakunnalla (Vantaa, Jokioinen, Kaarinan Yltöinen ja Kouvolan Anjala). Näiltä paikoilta lumihavaintoja on saatavissa yhtäjaksoisesti vuodesta 1959 alkaen. Lisäksi käytössä oli Helsingin Kaisaniemen pitkä lumihavaintojen aikasarja, joka ulottuu 1800-luvun lopulle asti. ”Vaikka tarkastelujakso valittiin päättymään neljään hyvin runsaslumiseen talveen, osoittivat aikasarjat talven suurimpien lumensyvyyksien pienentyneen ja lumipeiteajan keston lyhentyneen suurimmalla osalla paikkakunnista. Vain Kouvolassa sekä talven suurimmat lumensyvyydet että lumipeiteajan kesto ovat pysyneet suunnilleen muuttumattomina tarkastelujakson aikana. Muualla talven keskimääräinen lumipeiteaika on lyhentynyt noin kuukaudella”, Ilari Lehtonen toteaa.

Lisätietoja:

Tutkija Ilari Lehtonen, puh. 029 539 6617, ilari.lehtonen@fmi.fi

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: