Maankäsittelyllä yhtä merkittäviä ilmastovaikutuksia kuin maankäytön muutoksilla

[Ilmatieteen laitoksen tiedote:]

Tuore tutkimus osoittaa maankäsittelyn muutosten aiheuttavan samansuuruisia ilmastovaikutuksia kuin maankäytön muutokset.


Kuva: Eija Vallinheimo, Ilmatieteen laitos.

Ilmatieteen laitos oli mukana tutkimuksessa, jossa selvitettiin maankäsittelyn biofysikaalisia ilmastovaikutuksia pääosin lauhkealla vyöhykkeellä. Maankäsittelyn vaikutukset havaittiin samansuuruisiksi kuin jo aikaisemmin tunnetut maankäytön muutosten seuraukset. Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi laidunnuksen lisäämisellä, lannoittamisella tai metsän harvennuksella aiheutetaan mittaluokaltaan samanlaisia ilmastovaikutuksia kuin metsän raivaamisella pelloksi tai nurmiviljelmän muuttamisella peltomaaksi. Toinen uusi ja yllättävä havainto oli, että sellaiset maankäytön tai -käsittelyn muutokset, jotka kasvattivat maanpinnan heijastuskykyä, eivät kuitenkaan viilentäneet ilmastoa. Tämä johtuu siitä, että vaikka maanpinta lämpeneekin vähemmän kuin ennen, vähenee lämmön siirtyminen ilmakehään vielä enemmän.

Maankäsittelyllä tarkoitetaan esim. metsän harvennusta tai maan lannoitusta, laidunnusta tai kastelua, kun taas maankäytön muutos tarkoittaa esim. metsien raivaamista pelloiksi tai peltojen metsitystä.

Maankäytön muutoksilla jo paikallisia ja globaaleja ilmastovaikutuksia

Ihmistoiminnan seurauksena yli 70 % maapallon ikiroudan ulkopuolella sijaitsevasta maa-alasta on jollain tavoin käsiteltyä. Maata muokataan ja viljellään sekä ravinnon että raaka-aineiden tuottamiseksi. Maankäytön muutoksesta seuranneet muutokset mm. kasvihuonekaasujen nieluissa ja päästöissä (biogeokemialliset vaikutukset) sekä pinnan heijastuskyvyssä, rosoisuudessa ja haihdunnassa (biofysikaaliset vaikutukset) ovat aiheuttaneet sekä paikallisia että globaaleja ilmastovaikutuksia. Pohjoisella kasvillisuusvyöhykkeellä metsittäminen lisää auringon säteilyn imeytymistä maanpinnan tummentuessa, minkä seurauksena pinnan läheinen lämpötila kasvaa. Tropiikissa taas metsien raivaaminen pienentää haihduntaa, mikä nostaa pintalämpötilaa enemmän kuin heijastuskyvyn pieneneminen sitä laskee.

Uudesta tutkimuksesta saatujen tulosten perusteella globaalien ilmastomallien sisältämiä maankäyttötietoja tulee tarkentaa lisäämällä niihin yksityiskohtaisempia maankäsittelyaineistoja. Kasvien toiminnallisen luokittelun sijaan kasvipeitteen kuvaus tulisi tehdä lajien ja lajikkeiden tarkkuudella, jotta mallit kykenisivät ennustamaan paremmin maankäytön ja -käsittelyn vaikutuksia pintalämpötilaan ja muihin biofysikaalisiin suureisiin.

Ranskalaisen LSCE:n johtamassa tutkimuksessa hyödynnettiin sekä kaukokartoitusaineistoja että maailmanlaajuisen Fluxnet-vuomittausverkoston asemilla kerättyä dataa. Kaksi näistä asemista sijaitsee Suomessa. Ilmatieteen laitos on tutkinut asemilla turvemaiden kasvihuonekaasutaseita.

Lisätietoja:

tutkija Annalea Lohila, puh. 029 539 5498, annalea.lohila@fmi.fi

Tutkimuksen kirjoittajat:
Luyssaert S., Jammet M., Stoy P.C., Estel S., Pongratz J., Ceschia E., Churkina G., Don A., Erb K.H., Ferlicoq M., Gielen B., Grünwald T., Houghton R.A., Klumpp K., Knohl A., Kolb T., Kuemmerle T., Laurila T., Lohila A., Loustau D., McGrath, M.J., Meyfroidt P., Moors E.J., Naudts, K., Novick K., Otto J., Pilegaard K., Pio C.A., Rambal S., Rebmann C., Ryder J., Suyker A.E., Varlagin A., Wattenbach M. and Dolman A.J. 2014. Beyond land cover change – effects of contemporary land management on surface climate. Nature Climate Change, doi:10.1038/NCLIMATE2196.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: