Kylmän vuodenajan ukkosia haastavaa ennakoida

[Ilmatieteen laitoksen tiedote:]

Huolimatta kylmän vuodenajan ukkosten ja salamoiden vähäisestä määrästä, ne voivat olla jopa vaarallisempia kuin kesäukkoset niiden ennalta-arvaamattoman luonteen takia.


Kuva: Pavel Shatylovich.

Suomessa ukkoset keskittyvät vahvasti touko-syyskuu väliselle ajalle, ja tuona aikana esiintyykin yli 99 % vuotuisista salamoista. Huolimatta kylmän vuodenajan ukkosten ja salamoiden vähäisestä määrästä, ne voivat olla jopa vaarallisempia kuin kesäukkoset niiden ennalta-arvaamattoman luonteen takia.

Kylmän vuodenajan ukkospilvi vaatii syntyäkseen samat edellytykset kuin kesäinenkin: kosteutta, ilmakehän epävakautta sekä sopivan pakotteen pilven kasvukehityksen käynnistykseen. Talvella nämä edellytykset ovat harvoin voimassa riittävällä tehokkuudella, jolloin ukkostakaan ei esiinny. Monelle ihmiselle salama keskellä talvea on hyvinkin erikoinen kokemus.

Salakavalimpia ovat tilanteet, joissa kuuropilvi on sähköistynyt jonkin verran, mutta läpilyönti eli salamanisku syntyy vasta kun jokin liipaiseva tekijä, kuten esimerkiksi pilveen lentävä lentokone osuu kohdalle. Lentoliikenteelle tilanne on ongelmallinen, koska salamoinnista ei tällaisessa tapauksessa ole ollut aiempaa havaintoa, eikä siihen siten ole voitu varautua.

Nykyään salama aiheuttaa lentokoneille vain harvoin vakavia vahinkoja. Salamaniskun saanut lentokone laskeutuu useimmiten välittömästi tarkastukseen, josta koituu lentoyhtiöille lisäkustannuksia mahdollisten korjaustöiden ja myöhästymisten vuoksi. Matkustajilla on turvallista, koska salamavirta kulkee koneen runkoa pitkin vaikuttamatta sisäosiin.

Erikoinen tapaus lokakuussa 2011

Mielenkiintoinen esimerkki kylmän vuoden ajan ukkosten vaikutuksista lentoliikenteelle esiintyi 19.10.2011, kun yhden illan aikana Helsinki-Vantaan lentokentällä salamat iskivät kymmeneen lentokoneeseen. Kyseisenä iltana sade- ja ukkosalue eteni aivan Helsinki-Vantaan lentokentän tuntumassa. Vallitsevien tuulien johdosta lentokoneet käyttivät kiitorataa, joka suuntautui suoraan sadealueeseen. Näin ollen moni nousevista lentokoneista liipaisi salaman noustessaan pilven sisään. Yksi illan iskuista tallentui harrastajavalokuvaaja Pavel Shatylovichin kameraan (kuva): lentokone näkyy salamakanavan keskellä kirkkaana pisteenä.

Koska tapaus osoittautui maailmanlaajuisestikin mielenkiintoiseksi, Ilmatieteen laitos tutki tapausta yhdessä Finavian kanssa. Myös lentäjiä haastateltiin, ja tästä saatiinkin mielenkiintoista uutta tietoa. Esimerkiksi joidenkin lentokoneiden tuulilasissa esiintyi Elmon tulia, ja yksi lentäjistä kuvailikin tapahtunutta ”kuin joku olisi heittänyt tuulilasiin ämpärillisen suuria kipinöitä”. Koneet palasivat tarkastukseen, mutta suurempia vahinkoja tutkimuksissa havaittu.

Lisätietoja:

Tutkija Antti Mäkelä, puh. 050 301 1988, antti.makela@fmi.fi

Ylimeteorologi Ilkka Juga, puh. 029 539 3440, ilkka.juga@fmi.fi

Mäkelä, A., Saltikoff, E., Julkunen, J., Juga, I., Gregow, E, and Niemelä, S., 2013: Cold-Season Thunderstorms in Finland and Their Effect on Aviation Safety. Bull. Am. Met. Soc., 94, 847-858.

Liikennelentäjä 5/2012: http://issuu.com/liikennelentaja/docs/liikennelentaja_5_2012

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: