Ilmaston lämpeneminen jatkuu ennusteiden mukaisesti

Uuden tutkimuksen mukaan viime vuosien tauko maapallon pintalämpötilan nousussa saattaa olla vain näennäinen. Tutkimuksessa kehitettiin menetelmä käyttää satelliittimittauksia täyttämään pintalämpötilamittausten aukot erityisesti arktisella alueella. Tuloksena oleva maapallon lämpötilasarja näyttää maapallon lämmenneen myös vuoden 1998 jälkeen lähes täsmälleen IPCC:n raportin tulosten mukaisesti.

Maapallon pintalämpötiloja arvioidaan monessa paikassa ja erityisesti yhdysvaltalaiset GISS (NASA) ja NOAA sekä englantilainen HadCRUT4 ovat tunnettuja pintalämpötila-analyysejä. Maapallon pintalämpötilassa on ollut vakaa jakso vuosikymmeniä kestäneen nopean lämpenemisjakson jälkeen. Tämä vakaa kausi on ollut erityisen selvä HadCRUT4-pintalämpötila-analyysissä.

HadCRUT4:n mittausverkosto kattaa vain 84 prosenttia maapallosta ja erityisen vähän mittauksia analyysissa on Afrikasta, arktiselta alueelta ja Etelämantereelta. Näistä arktinen alue lämpenee paljon nopeammin kuin muu maapallo. Onkin todennäköistä, että tämän vuoksi HadCRUT4 aliarvioi ilmaston lämpenemistä.

Vähäisistä mittauksista huolimatta arktisen alueen nopeasta lämpenemisestä on olemassa joitakin todisteita. Lämpeneminen näkyy niillä harvoilla mittausasemilla, jotka sijaitsevat arktisella alueella. Lämpeneminen näkyy myös satelliittimittauksissa, säähavaintopallojen mittauksissa, ilmastomalleissa, arktisen alueen jään sulamisessa sekä analyyseissä, jotka on tehty mallien ja mittauksien avulla.

Arktisen alueen lämpötilamittausten vähyys on tiedostettu ongelmaksi jo jonkin aikaa. Hansen (2006) mainitsi tämän ongelman selvitellessään, miksi GISSin lämpötila-analyysissä vuosi 2005 näkyi kuumimpana vuotena, kun se ei HadCRUTissa ollut kuumin vuosi. Aihetta on sittemmin sivuttu joissakin tutkimuksissa, ja HadCRUTia ylläpitävät tutkijatkin ovat tiedostaneet ongelman jo ainakin vuodesta 2009 lähtien. Juuri ilmestyneessä uudessa tutkimuksessa tehdään luultavasti toistaiseksi perusteellisin yritys ratkaista ongelma.

Puuttuvat alueet mittausverkostossa muodostavat siis ongelman. On ainakin kolme tapaa käsitellä tätä tilannetta. Ensimmäinen tapa on käyttää vain olemassa olevia mittauspaikkoja ja unohtaa puuttuvat alueet. Näin tekee HadCRUT4. Toinen tapa on täyttää puuttuvat alueet lähimpien mittauspaikkojen perusteella. Tätä tapaa käyttää NASAn GISS. Kolmas tapa on käyttää satelliittimittauksia täyttämään puuttuvat alueet.

Tutkimuksessa arvioitiin näiden kolmen eri menetelmän hyvyyttä. Erilaisissa kokeissa osoittautui, että sekä täyttömenetelmä että satelliittimittauksien käyttö antoivat luotettavampia tuloksia kuin puuttuvien kohtien poisjättäminen analyysistä. Täyttömenetelmä toimii erityisen hyvin merien alueella. Satelliittimittauksien käyttö taas toimii erityisen hyvin mittausverkoston tyhjien kohtien lähellä.

Toiseksi tutkimuksessa käytettiin satelliittimittauksia täyttämään HadCRUT4:n tyhjät kohdat. Tuloksena oleva ”hybridimittaussarja” näyttää kaksi ja puoli kertaa nopeampaa lämpenemistä vuoden 1998 jälkeen kuin HadCRUT4 ilman satelliittimittausten lisäystä. Vuoden 1998 jälkeinen tilanne onkin kaikista harhaanjohtavin HadCRUT4-analyysissä. Tutkimuksen tuloksien perusteella suurin osa HadCRUT4:n näennäisen vähäisestä lämpenemisestä viimeisen noin 15 vuoden aikana johtuu siitä, että arktinen alue lämpenee erittäin nopeasti ja puuttuu suurimmaksi osaksi HadCRUT4:stä.

Hybridimittaussarjan lämpenemistrendi on viimeisen 16 vuoden aikana 0,119 celsiusastetta per vuosikymmen, mikä on lähes täsmälleen IPCC:n raportin tulosten mukainen (IPCC, AR5). Tutkimuksen tuloksien perusteella näyttää siis siltä, että viime vuosien vakaa jakso maapallon pintalämpötilassa onkin ollut vain näennäinen ja ilmaston lämpeneminen on jatkunut ennusteiden mukaisesti.

Tutkimuksessa saatu lämpenemistrendi on hieman suurempi kuin vastaava trendi GISSissä ja selvästi suurempi kuin NOAAn analyysin lämpenemistrendi. Nämä erot lämpenemisen suuruudessa saattavat johtua siitä, että GISSin ja NOAAn analyyseissä on tunnettu vääristymä merenpinnan lämpötilamittauksiin liittyen. Vääristymä aiheutuu lämpötilamittausten siirtymisestä laivoista mittauspoijuihin ja näiden yhdistäminen yhtenäiseksi mittaussarjaksi on ollut ongelmallista. HadCRUTissa merenpinnan lämpötilamittauksien vääristymä on korjattu ja jos vastaava korjaus tehdään GISSin analyysiin, lämpötilatrendi on silloin 0,103 celsiusastetta per vuosikymmen, mikä on jo melko lähellä hybridimenetelmällä saatuun trendiä. Mainittakoon vielä, että hybridimenetelmällä korjattu HadCRUT4:n mittaussarja pysyy alkuperäisen HadCRUT4:n ilmoitetun epävarmuushaarukan sisällä.

Tutkimuksen tekijät, Kevin Cowtan ja Robert Way kuuluvat molemmat Skeptical Sciencen kirjoittajajoukkoon, johon myös minä kuulun.

Lähteet:

Kevin Cowtan, Robert G. Way, 2013, Coverage bias in the HadCRUT4 temperature series and its impact on recent temperature trends, Quarterly Journal of the Royal Meteorological Society, DOI: 10.1002/qj.2297. [tiivistelmä]

Tutkimuksen verkkosivusto.

Tutkimuksen esittelyvideo (englanninkielinen).

Hansen, J., Mki. Sato, R. Ruedy, K. Lo, D.W. Lea, and M. Medina-Elizade, 2006: Global temperature change. Proc. Natl. Acad. Sci., 103, 14288-14293, doi:10.1073/pnas.0606291103. [tiivistelmä, koko artikkeli]

IPCC:n viides arviointiraportti (IPCC AR5), Summary for policymakers.

Aiemmat juttumme aiheesta:

Ilmaston lämpeneminen ei ole pysähtynyt.

44 vastausta to “Ilmaston lämpeneminen jatkuu ennusteiden mukaisesti”

  1. Ari Jokimäki Says:

    Korjasin hiukan kirjoituksen yhtä kohtaa, joka oli epähuomiossa harhaanjohtavasti kirjoitettu.

  2. Matti Virtanen Says:

    Sama menetelmä, jolla Vanhanen ja Lynn selvittivät keskimääräisen älykkyysosamäärän niissä maissa, joista ei ollut mittausdataa: Vedetään hatusta, kun tietoa ei ole.

  3. Hallinnoija Says:

    Matti Virtanen, ole hyvä ja lue keskustelun säännöt Ilmastotiedossa. Emme salli solvaavia kommentteja ja se koskee myös kolmansien osapuolien (kuten tutkijoiden) solvaamista. Viestisi on sääntöjemme vastainen.

  4. Scientist Says:

    Matti Virtanen ei nyt oikein tunne tilastollisia ,menetelmiä. Lynn ja Vanhanen käyttivät tietääkseni lähinnä menetelmää, jota kutsutaan imputoinniksi tai bayesilaiseksi menetelmäksi. Siinä puutuva tieto korvataan mahdollisimman hyvällä arviolla käyttäen esim naapurimaiden keskiarvoa. Imputoinnilla saavutetaan parempi tulos kuin jättämällä arvo pois. Muuten tämä nousutrendi 0,119 C/10 v on kyllä jonkin verran pienempi kuin on ennustettu. Se on myös pienempi kuin satelliittimittausten keskiarvotrendi vuodesta 1979.

  5. Matti Virtanen Says:

    Arvoisa hallinnoija. Ketä se nyt ”solvaa”, jos kyseenalaistaa tilastollisten menetelmien kaikkivoipaisuutta? Mikään tilastotiede ei koskaan pysty päihittämään empiiristä dataa, joten aukot kannattaisi täyttää mittauksilla eikä imputoinneilla tms. Jos tätä ilmastotieteessä suosittua menetelmää sovellettaisiin ns. kovissa luonnontieteissä, niin säästyisi valtavasti rahaa lopettamalla esim. Cernin kokeellinen toiminta. LHC:n nielemät miljardit olisi voitu käyttää vaikka vanhustenhoitoon, mutta jostain syystä fyysikot väittivät, että he tarvitsevat mittauksia.

    Scientistille kiitos tosiasioiden tunnustamisesta: lämpenemisen vauhti on vain 1,2 C vuosisadassa. Tällä vauhdilla kahden asteen kriittiseksi sanottua rajaa ei saavuteta, varsinkaan kun CO2:n lämmitysvaikutus kasvaa vain logaritmisesti. Eli voi hyvinkin olettaa, että lämpenemisen hyödyt ovat haittoja suuremmat vuosisadan loppupuolelle asti, ja mitigaatioon on riittävästi aikaa.

  6. Ari Jokimäki Says:

    IPCC:n viidennessä arviointiraportissa kerrotaan maapallon pintalämpötilan nousseen vuoden 1951 jälkeen tahdilla 0,12 celsiusastetta per vuosikymmen, joten tässä tutkimuksessa saatu arvo 0,119 celsiusastetta per vuosikymmen on erittäin lähellä IPCC:n arvoa. Samainen IPCC ennustaa lämpötilan nousevan vuosisadan loppuun mennessä reilusti yli 2 celsiusastetta, jos asialle ei tehdä mitään. Onkin helppo päätellä, että lämpenemisen odotetaan kiihtyvän, eikä nykyinen 0,12 celsiusastetta per vuosikymmen kerro sitä, paljonko vuosisadan loppuun mennessä on odotettavissa lämpenemistä. Tämä on myös nähtävissä viiden arviointiraportin tiivistelmän kuvassa SPM 7a, jossa esitetään arvioitu lämpötilakehitys. Näissä arvioissa on muuten otettu huomioon hiilidioksidin logaritminen vaikutus.

  7. Matti Virtanen Says:

    Mistä se kahden asteen laskenta oikein alkaa? Esiteollisista ajoista eli 1700-luvulta, viime vuosisadan puolivälistä, vai tämän vuosisadan alusta? Tästä on erilaisia versioita, mutta koska IPCC toteaa AGW:n alkaneen viime vuosisadan puolivälissä, niin otetaan se 1951, jonka Arikin mainitsee. Mutta tällä vauhdilla ei siinäkään tapauksessa päästä kahteen asteeseen v. 2100. (15×0,12C=1,8.) Ja jos otetaan huomioon se logaritmisuudesta johtuva hidastuminen, niin jäädään jonnekin 1,2:n ja 1,5:n välille. (OK, noi viimeiset luvut vedin hatusta…)

  8. Ari Jokimäki Says:

    Vielä kerran: ”Samainen IPCC ennustaa lämpötilan nousevan vuosisadan loppuun mennessä reilusti yli 2 celsiusastetta, jos asialle ei tehdä mitään. Onkin helppo päätellä, että lämpenemisen odotetaan kiihtyvän, eikä nykyinen 0,12 celsiusastetta per vuosikymmen kerro sitä, paljonko vuosisadan loppuun mennessä on odotettavissa lämpenemistä. Tämä on myös nähtävissä viiden arviointiraportin tiivistelmän kuvassa SPM 7a, jossa esitetään arvioitu lämpötilakehitys. Näissä arvioissa on muuten otettu huomioon hiilidioksidin logaritminen vaikutus.”

    Mitä jos tutustuisit IPCC:n ennusteisiin sen sijaan, että arvailisit? Siellä on muun muassa kerrottu nuo vertailutasot. Olen täällä esittänyt IPCC:n viidennen arviointiraportin tiivistelmän pääpiirteittäin:

    https://ilmastotieto.wordpress.com/2013/10/01/ipccn-viidennen-arviointiraportin-tyoryhma-yhden-tiivistelma-paatoksentekijoille/

    Kuten sieltä on nähtävissä, hiilidioksidin vaikutuksen logaritmisuuden ei odoteta hidastavan tulevaa lämpenemistä. Mitäs jos pitäytyisit sellaisissa ”AGW:n” kuvauksissa, jotka ovat valtavirtatieteen itsensä kuvaamia sen sijaan, että keksit niitä itse.

  9. Matti Virtanen Says:

    Tiedät hyvin, että nuo SPM:n muotoilut väännettiin muutaman hektisen päivän aikana Tukholman kokouksessa ilman että niitä ehdittiin vertaisarvioida. Graafejakin piirreltiin uusiksi, kuin toisen draftin kuvat eivät olleet riittävän huolestuttavia. Mitä ”valtavirtatieteeseen” tulee, en todellakaan luota ennusteisiin, jotka eivät perustu mittauksiin. ”Nykyinen 0,12 ei kerro siitä paljonko vuosisadan loppuun mennessä on odotettavissa”. Siis menneisyys ei kerro mitään tulevaisuudesta? Mitä tiedettä tämä on?

    Vaihtoehto on ilmeisesti tehdä ennusteita pelkän säteilyfysiikan perusteella, mutta valitettavasti atmosfääri/biosfääri ei ole mikään laboratorio, jossa voidaan vakioida muuttujia kuten ekonometrisissä malleissa. Liian paljon ”unknown unknowns”, sori vaan.

    Kysynpä vielä, siltä varalta että olen unohtanut: milloin se lämpeneminen viimeistään palaa AR4:ssä luvatulle 0,2 asteen trendille? Eli toisin sanoen, missä vaiheessa olisit valmis myöntämään Itävallan ilmatieteenlaitoksen tapaan, että malleissa on perustavanlaatuisia ongelmia?

  10. Hallinnoija Says:

    ”Graafejakin piirreltiin uusiksi, kuin toisen draftin kuvat eivät olleet riittävän huolestuttavia.”

    Tässä on jo toinen keskustelusääntöjämme rikkova kommentti. Jos haluat jatkaa kommentointia täällä, jätät tällaiset heitot pois ja keskityt asiaan. Netissä on (ikävä kyllä) aivan tarpeeksi paikkoja, joissa tällaista loanheittoa voit harrastaa halutessasi. Täällä se ei ole sallittu.

  11. Matti Virtanen Says:

    Olet siis Toiviaisen Pasin linjoilla – ”Skeptikkovapaa alue”? Sopii minulle, mutta tässä kuitenkin ne kuvat, joita tarkoitin: http://bobtisdale.files.wordpress.com/2013/10/figure-11.png

  12. H. Virta Says:

    Matti Virtanen, graafeja (juuri nuo mainitsemasi kuvat) piirrettiin uusiksi täysin perustelluista syistä:
    http://skepticalscience.com/curry-mcintyre-resist-ipcc-model-accuracy.html

  13. Ari Jokimäki Says:

    Niin, IPCC:n neljännessä arviointiraportissa on yhdessä kohdassa kirjoitettu hiukan varomattomasti tuosta lämpötilakehityksesta. Olen maininnut asiasta aiemmassa kirjoituksessani näin:

    Kaikissa simulaatioesimerkeissä näkyy jaksoja, jolloin pitkäaikainen lämpenemistrendi keskeytyy jopa kymmeniksi vuosiksi ja jatkuu sitten taas. Kuvassa on esitetty myös IPCC:n neljännen arviointiraportin ennustesimulaatioiden tuloksia, joissa siis myös näkyy taukoja lämpenemisessä. Kyseisessä raportissa puhutaan tulevasta lämpötilakehityksestä hiukan varomattomin sanankääntein. Sieltä voi saada sen kuvan, että lämpötilan pitäisi nousta joka vuosikymmen tietyn määrän. Kyseisessä tekstissä tietysti tarkoitetaan, että lämpötila nousee keskimäärin sen tietyn määrän, vaikkei välttämättä teekään niin jokaisena vuosikymmenenä. Ilmastonmuutoksen kieltäjät ovat kuitenkin käyttäneet tätä varomattomasti muotoiltua tekstiä harhaanjohtamaan ihmisiä, vaikka samassa raportissa on esitetty yllä esitetyt simulaatiot, joista asian oikea laita selviää.

    No, nyt meillä on olemassa viides arviointiraportti, jossa lämpötilakehityksen arvioidaan etenevän parhaan tietomme mukaan näin:

    Kuvassa on esitetty, kuinka lämpötila voi nousta noin 3-5,5 celsiusastetta vuoteen 2100 mennessä, jos asialle ei tehdä mitään, vaikka simulaatioissa on mukana nykyinen 0,12 per vuosikymmen lämpenemistahti ja hiilidioksidin logaritminen vaikutus. Voit tietysti puolestasi esittää sen tieteellisen julkaisun, jossa todetaan, että lämpötilan täytyy jatkossakin muuttua juuri saman verran kuin nyt joka vuosikymmen, kun kerran nimenomaan tiedettä peräänkuulutat.

  14. Hallinnoija Says:

    ”Olet siis Toiviaisen Pasin linjoilla – “Skeptikkovapaa alue”?”

    Tässä tapauksessa sinulle huomautettiin sen vuoksi, että liitit kommenttiisi mukaan halventavan arvion graafien muokkauksen motiiveista. Lue vielä keskustelun säännöt uudelleen. Siellä on myös kohta, joka koskee moderoinnista urputtamista.

  15. Matti Virtanen Says:

    Voisimme jatkaa tätä linkkien sotaa koko joulunpyhät ja vielä uudenvuoden ylikin. Mutta antaa olla – tai ei sentään, kerta kiellon päälle: http://www.appinsys.com/GlobalWarming/GW_TemperatureProjections.htm#ipcc

    Hyvää joulua Arille, hallinnoijalle (kuka lie) ja koko Ilmastotiedon iloiselle perheelle!

  16. Ari Jokimäki Says:

    Unohdit laittaa linkin pyydettyyn tieteelliseen julkaisuun: ”Voit tietysti puolestasi esittää sen tieteellisen julkaisun, jossa todetaan, että lämpötilan täytyy jatkossakin muuttua juuri saman verran kuin nyt joka vuosikymmen, kun kerran nimenomaan tiedettä peräänkuulutat.”

    Mutta ehkä sitten joulun jälkeen – hyvää joulua.

  17. Matti Virtanen Says:

    Viittasin AR4:n SPM:ään, jota voisi pitää jonkin sortin tieteellisenä julkaisuna. Jos IPCC on mielestäsi tehnyt virheen, niin kirjoita Pachaurille ja vaadi oikaisua. Itse muuten unohdit kertoa, mihin mennessä lämpenemisen pitäisi palata ennustetulle, vähintään 0,2C/10v. -uralle. Ei falsifiointimahdollisuutta, ei tiedettä. ”If it (your guess/hypothesis/theory) disagrees with experiment, it’s wrong.” – Feynman.

  18. Ari Jokimäki Says:

    Juuri viime viestissäni (ja jo sitä ennenkin) näytin sinulle tämänhetkisen parhaan tiedon mukaisen tilanteen. Neljännessäkin arviointiraportissa näkyy odotettu kiihtyvä lämpeneminen, jos asialle ei tehdä mitään (kuvassa vasemman yläkulman kuvaaja):

    Tässäkin tapauksessa siis alussa vähemmän lämpenemista kiihtyen loppua kohti ja edelleen malleissa mukana hiilidioksidin logaritminen vaikutus. IPCC:n neljännessa arviointiraportissa ei muuten minun käsittääkseni missään kerrota, että jos lämpeneminen on nyt 0,12 celsiusastetta per vuosikymmen, niin se ei saa siitä kiihtyä, vaan sen on pysyttävä sellaisena vuoteen 2100 asti. Tämä on se asia, josta odotan sinulta perustelua tieteellisen lähteen kera. Minä esitin jo lähteen, jossa kerrotaan päinvastaista (IPCC AR5 ja myös AR4).

  19. Matti Virtanen Says:

    Ei tuommoiset mallisimulaatiot ole tiedettä, vaikka niitä olisi julkaistu miten paljon. Tieteestä alkaa olla kyse vasta sitten, kun verrataan ennusteita ja evidenssiä. Jos niitä oletettuja pakotteita säätää riittävästi miinusmerkkisiksi, tai tuo mukaan tuntemattomia tekijöitä, voi saada ennusteen jossa globaali lämpötila putoaa kuinka paljon tahansa vuosisadan loppuun mennessä. Mistä mahtaa olla peräisin tuollainen sokea usko tietokonemallien ennustevoimaan? Wall Streetillä on varmaan joskus ollut samanlaista hybristä. Hyvää joulua vielä kerran!

  20. Ari Jokimäki Says:

    Nämä mallisimulaatiot on julkaistu tieteellisissä julkaisuissa, joten sinun julistuksesi niiden epätieteellisyydestä on pelkkää sananhelinää. Tulevan kehityksen arvioimiseksi meillä on olemassa vain mallisimulaatioita ja tässä keskustelussa on tällä hetkellä kysymys tulevan kehityksen arvioinnista – sinä itse lähdit keskustelua johdattamaan siihen suuntaan. Jos kaipaat vertailua ennusteiden ja havaintojen välillä, niin siitä aiheesta kertoo IPCC:n viidennen arviointiraportin luku 11.

    Täällä ei muuten kukaan ole maininnut mitään mallisimulaatioiden ennustevoimasta. Olemme vain katsoneet minkälaista kehitystä niissä näkyy, joten syyttelysi sokeasta uskosta on vailla pohjaa. Olemme nähneet, että mallisimulaatioiden ennusteet ovat erilaisia kuin sinä yllä annoit ymmärtää ennusteiden olevan. Nyt alat sitten syyttelemään sokeasta uskosta ja epätieteellisyydestä vaikka sinulta ei ole vielä juurikaan saatu oikeasti tieteellisiä argumentteja täällä ja ripustaudut vain siihen yhteen vanhassa IPCC:n raportissa harhaanjohtavasti sanottuun asiaan, etkä ota huomioon sitä, että samassa raportissa asiat on oikeasti esitetty erilailla (kts. kuvaaja yllä) kuin siinä yhdessä lauseessa sanotaan.

    On totta, että jos malleja käytetään väärin, niistä saadaan ulos vääriä asioita. Tästä on todisteena lukuisat vääriksi jälkeenpäin todetut julkaisut tutkijoilta, jotka ovat kaltaisiasi ”ilmastoskeptikoita”.

  21. Matti Virtanen Says:

    ”Tulevan kehityksen arviointi” on suomeksi lyhyemmin sanottuna ennustamista. Ennusteet joko toteutuvat tai eivät. Tähän ei enää ole paljon lisättävää: http://data.parliament.uk/writtenevidence/WrittenEvidence.svc/EvidencePdf/3989

  22. Ari Jokimäki Says:

    Jälleen kerran täysin epätieteellinen lähde…

    Kerrotko vielä, miksi syyttelit sokeasta uskosta mallien ennustevoimaan, vaikka tässä keskustelussa ei kukaan ole edes maininnut mitään mallien ennustevoimasta?

    Mainittakoon muille lukijoille, että Matti Virtanen on esittänyt yllä olevat väitteet 0,2 asteen lämpenemisestä jo aiemmin muun muassa RealClimaten keskustelussa. Siellä hänelle jo kerrottiin asian oikea laita:

    ”[Response: That AR4 quote does not make a specific forecast for a 15-year period. It is from one of those yellow boxes in the Summary for Policy Makers which highlight key findings in extremely condensed form, as can be seen by the imprecise phrasing (e.g. ”about 0.2°C”, without specific error bars) – its intention is to give you a rough indication of how much warming the models project on average in the early part of the 21st Century. But the SPM also very clearly shows the error bars: in Fig. SPM.6 probability distributions are shown for the warming by the year 2020-2029, which even include a small probability of cooling. Unless you quote-mine out of context, you have to say that the IPCC AR4 already very clearly communicated the fact that short-term trends can vary widely due to natural variability. -Stefan]”

    Silti hän esitti saman väitteen täällä täysin muuttumattomana.

  23. Ari Jokimäki Says:

    Lisään vielä sen verran, että Matti Virtasen yllä oleva väittämä, että IPCC olisi ennustanut vähintään 0,2 asteen lämpenemistä per vuosikymmen, ei pidä paikkaansa. IPCC:n neljännessä arviointiraportissa on sanottu näin: ”About twice as much warming (0.2°C per decade) would be expected if emissions are within the range of the SRES scenarios.” Eli lämpenemistä neljännen arviointiraportin mukaan olisi odotettu noin 0,2 astetta per vuosikymmen. Virtasen käsittelyssä tämä kuitenkin kääntyi muotoon ”vähintään 0,2C/10v”.

  24. Matti Virtanen Says:

    0,2 astetta per vuosikymmen oli tietysti keskimääräisarvio. Päästöt ovat kuitenkin SRES-viuhkan ylärajoilla: http://www.ipcc-data.org/observ/ddc_co2.html – eli jos oletetaan, että päästöjen määrä vaikuttaa lämpenemisen vauhtiin, niin sana ”vähintään” on aivan perusteltu. Ja sitä paitsi, jotta kahden asteen satavuotisvauhtiin päästäisiin, niin tämän vuosisadan alusta puuttuu jo ainakin yhden vuosikymmenen lämpeneminen, joka pitäisi ”ottaa kiinni”. Eli seuraavien 85 vuoden aikana vauhdin pitäisi olla vähintään 0,2 astetta vuosikymmenessä. Siis keskimäärin. Mutta hei, kun tässä nyt peräänkuulutetaan sitä tieteellisyyttä, niin missä viipyy oma arviosi IPCC:n skenaarioiden falsifiointikriteereistä? Ovatko ne päteviä täysin riippumatta siitä mitä alailmakehän lämpömittaukset osoittavat? Ja jos ovat, kuten tästä maalitolppien siirtelystä voi päätellä, niin mitä sanoisit niiden tieteellisyydestä?

  25. Ari Jokimäki Says:

    Juurihan yllä olevassa jutussa on esitetty, että lämpenemistä ei puutu, vaan mennään ainakin viidennen arviointiraportin antamien tulosten mukaan. Yllä on jo myös moneen kertaan esitetty, miten lämpötilakehityksen odotetaan etenevän alkaen havaitusta nykytilanteesta. Esimerkiksi tuosta yllä esitetystä viidennen arviointiraportin kuvaajasta voidaan arvioida, että nimellisesti odotetaan lämpötilan muuttuvan vuosien 2010 ja 2050 välillä arvosta 0,3 arvoon 1,7. Tästä saadaan 0,35 astetta per vuosikymmen. Mutta jos otetaan huomioon virherajat, niin lämpötila saattaakin muuttua samalla aikavälillä arvosta 0,6 arvoon 1,2, jolloin lämpenemiseksi saadaan 0,15 astetta per vuosikymmen ja silti vuonna 2100 päädytään kyseisessä skenaariossa vähintään noin 2,8 asteen lämpenemiseen. Sinun väittämälläsi vähintään 0,2 asteesta per vuosikymmen ei ole pohjaa.

    Jos lämpeneminen lähtisi jossain vaiheessa poikkeamaan selvästi ennusteista, niin silloin asia pitäisi tutkia miksi poikkeama tapahtui. Jos näissä tutkimuksissa selviäisi, että ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos ei olekaan totta, niin silloin myös minä sen uskoisin. Tällä hetkellä ei kuitenkaan ole mitään viitteitä sellaisesta tilanteesta.

    Mitä maalitolppien siirtelyyn tulee, niin sinä selvästi esitit yllä vähintään 0,2 astetta per vuosikymmen IPCC:n ennusteena, eikä omina arvauksinasi, kuten nyt yrität esittää.

    Jätit vastaamatta tähän kysymykseen: ”Kerrotko vielä, miksi syyttelit sokeasta uskosta mallien ennustevoimaan, vaikka tässä keskustelussa ei kukaan ole edes maininnut mitään mallien ennustevoimasta?”

  26. Ari Jokimäki Says:

    Ai niin, piti sanoa vielä noista päästöistä, että pelkkiä päästöjä tuijottamalla ei selviä, minkälainen lämpötilakehitys juuri nyt pitäisi olla menossa, vaan on katsottava ihmiskunnan päästöjen lisäksi muita hiilenkierron osia, kuten luonnolliset nielut ja päästöt. Näiden lisäksi on myös katsottava minkälainen vaikutus muilla ilmastoon vaikuttavilla tekijöillä (tulivuoret, aurinko, aerosolit, pilvet, vesihöyry, ilmastojärjestelmän luonnollinen vaihtelu, …) on meneillään. Vasta sitten voidaan sanoa, minkälainen lämpötilakehitys pitäisi olla meneillään. Yhden tekijän (tai tässä tapauksessa yhden osatekijän) korostaminen muita katsomatta on harhaanjohtavaa varsinkin, kun meillä on olemassa perusteellisiakin katsauksia asiaan.

  27. Kaj Luukko Says:

    Matti Virtanen:
    ”Jos tätä ilmastotieteessä suosittua menetelmää sovellettaisiin ns. kovissa luonnontieteissä, niin säästyisi valtavasti rahaa lopettamalla esim. Cernin kokeellinen toiminta.”

    Tiedät, että hiukkasfysiikassa johon viittaat, kokeita tarvitaan teorioiden vahvistamiseksi. Ilmastotutkijat, kuten me kaikki maallikotkin, olisimme mielissämme Maapallon kokoisesta laboratoriosta, jossa tarvittavat kokeet ilmastomallien testaamiseksi voitaisiin tehdä. Sellaista laboratoriota ei kuitenkaan ymmärrettävistä syistä ole, eikä tule.

    Vertaus hiukkasfysiikkaan on silti hyvä, sillä tutkituista ilmiöistä suuri osa on teoriassa ennustettu kauan ennen kuin ne on kokeissa vahvistettu. Higgsin hiukkanen on tästä viimeisen esimerkki; 50 vuotta vanha teoria todistettiin oikeaksi. Tämä antanee osviitaa siitä, kuinka hyviä fysiikan teoriat, ml. ilmastomallinnukset, voivat olla.

  28. mattihvirtanen Says:

    Kaikella kunnioituksella, mutta ilmastomallinnukset eivät ole mitään fysiikan teorioita sen enempää kuin ekonometriset mallitkaan. Vai voiko niiden perusteella esittää mitään falsifioitavissa olevaa ennustetta? Ari ei näköjään uskalla luvata milloin lämpeneminen palaa luvatulle nousu-uralle. Uskaltaako Kai? Vai ollaanko tässä ekonometriaan rinnastettavassa maailmassa, jossa kaikki saavat palkintoja vaikka ennusteet menee pieleen?

  29. Ari Jokimäki Says:

    Vastasin jo kerran kysymykseesi:

    ”Jos lämpeneminen lähtisi jossain vaiheessa poikkeamaan selvästi ennusteista, niin silloin asia pitäisi tutkia miksi poikkeama tapahtui. Jos näissä tutkimuksissa selviäisi, että ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos ei olekaan totta, niin silloin myös minä sen uskoisin. Tällä hetkellä ei kuitenkaan ole mitään viitteitä sellaisesta tilanteesta.”

    Ensin täytyy joka tapauksessa odottaa, että lämpeneminen poikkeaisi ennustetusta. Sitä ei ole vielä tapahtunut.

    Toisaalta sinä et ole vieläkään vastannut tähän kysymykseeni (vilkaisepa keskustelusääntöämme numero 10), vaikka pyysin sitä jo toistamiseen:

    “Kerrotko vielä, miksi syyttelit sokeasta uskosta mallien ennustevoimaan, vaikka tässä keskustelussa ei kukaan ole edes maininnut mitään mallien ennustevoimasta?”

  30. mattihvirtanen Says:

    ”Jossain vaiheessa” ei ole tieteellinen ennuste, eikä edes ennustus. Ja 0,05 asteen lämpenemisvauhti ei riitä mihinkään, vaikka kuinka vääntelette. Malleissa on valuvika, tai ainakin ne ovat puutteellisia, kuten mm. Itävallan ilmatieteen laitos on myöntänyt. Toistan kysymykseni: miten kauan tämä vuoden 1997 jälkeinen lämpenemisvauhti (hiatus) saa jatkua?

  31. Erkki Halkka Says:

    mattihvirtanen sanoi:
    ”“Jossain vaiheessa” ei ole tieteellinen ennuste, eikä edes ennustus. Ja 0,05 asteen lämpenemisvauhti ei riitä mihinkään, vaikka kuinka vääntelette. Malleissa on valuvika, tai ainakin ne ovat puutteellisia, kuten mm. Itävallan ilmatieteen laitos on myöntänyt. Toistan kysymykseni: miten kauan tämä vuoden 1997 jälkeinen lämpenemisvauhti (hiatus) saa jatkua?”

    Eki Halkka vastaa:
    Ei se Arin ”jossain vaiheessa” käsittääkseni yrittänytkään olla ennuste. Siinä vain otettiin huomioon sekin mahdollisuus, että tulevaisuudessa mittaustulokset eivät enää seuraisi mallien ennusteita kuten ne tähän asti ovat tehneet.

    Tsekkasin dataa woodfortreesistä, ja näyttäisi siltä että esim. HADCRUT4gl:n mukaan lämpenemistahti vuodesta 1970 tähän päivään on ollut noin 0.16 astetta / vuosikymmen, joka on hyvin ennustetuissa rajoissa, ja vuosittaiset lämpötilat ovat pysyneet +/- 0.2 asteen sisällä tuosta trendiviivasta, mukaan lukien viime vuodet. Ainoa poikkeus on 1998, joka oli vähän yli 0.2 astetta trendin yläpuolella.

    Ilmeisesti olet saanut tuon 0.05 astetta vuosikymmenessä laskemalla trendin vuodesta 1998 tähän päivään (mukana yllä olevassa datassa, joskin tämän lähteen mukaan trendi on 0.04 astetta, ei 0.05)?

    Tuossa tapauksessa kyse lienee tilastollisesta harhasta, joka johtuu pääosin nimenomaan poikkeusvuodesta 1998. Jos aloitat laskennan koko aikasarjan kaikkein poikkeuksellisimmasta anomaliasta, saat toki lyhyillä jaksoilla pitkäaikaisesta trendistä poikkeavia tuloksia. Kovin merkityksellisiä ne eivät vain ole, ja moista voidaan hyvällä syyllä kutsua ns. kirsikanpoiminnaksi.

    Tässä tuo woodfortrees -graafi, jossa data yllä kirjoittamani tueksi:
    http://tinyurl.com/orqkrxo

    Mitä ”hiatukseen” tulee, omaan silmääni näyttäisi siltä, että kyse on pääasiassa tuon voimakkaan El Ninon nostattaman 1998 lämpöanomalian aiheuttamasta tilastoharhasta, sekä siitä että muutama viime vuosi on ollut joko La Ninoja tai ENSO -neutraaleja. Oma valistunut arvaukseni on, että seuraava El Nino -vuosi tulee taas olemaan mittaushistorian lämpimin, ja jos kyse on hiemankaan voimakkaammasta El Ninosta, myös tuo 1997 jälkeinen ”hiatus” katoaa datasta sen siliän tien.

  32. Erkki Halkka Says:

    mattihvirtanen sanoi:
    ”Kaikella kunnioituksella, mutta ilmastomallinnukset eivät ole mitään fysiikan teorioita sen enempää kuin ekonometriset mallitkaan. Vai voiko niiden perusteella esittää mitään falsifioitavissa olevaa ennustetta? Ari ei näköjään uskalla luvata milloin lämpeneminen palaa luvatulle nousu-uralle. Uskaltaako Kai? Vai ollaanko tässä ekonometriaan rinnastettavassa maailmassa, jossa kaikki saavat palkintoja vaikka ennusteet menee pieleen?”

    Minun tietääkseni mallit ovat osuneet sangen hyvin oikeaan – siis tuottaneet hyödyllisiä ennusteita. Millä perusteella väität etteivät ne ole?

  33. Hallinnoija Says:

    Matti Virtanen, sinulle on esitetty kysymys ja pyydetty toistuvasti vastaamaan siihen. Et kuitenkaan ole vastannut. Aikaisempien sääntörikkomuksiesi seurauksena tämä on viimeinen varoitus. Jos seuraavassa viestissäsi ei ole vastausta sinulle esitettyyn kysymykseen tai jos tulevat viestisi sisältävät muita sääntörikkomuksia, menetät kommentointioikeutesi täällä.

  34. mattihvirtanen Says:

    Sapienti sat.

  35. Kaj Luukko Says:

    Matti Virtanen:
    ”Kaikella kunnioituksella, mutta ilmastomallinnukset eivät ole mitään fysiikan teorioita sen enempää kuin ekonometriset mallitkaan. Vai voiko niiden perusteella esittää mitään falsifioitavissa olevaa ennustetta?”

    Ilmastomallit eivät ole mitään muuta kuin kokoelma fysiikan teorioista johdettuja matemaattisia kaavoja, joilla kuvataan ilmastojärjestelmän suureiden riippuvuussuhteita. Teoriat ovat tietenkin falsifisoitavissa, kuten kaavatkin.

    Virtanen:
    ”Uskaltaako Kai?”

    Miksi esität, että ilmastoennusteet ovat jotain, mitä jonkun tulisi ”uskaltaa” sanoa? Fysiikassa luodaan teoria, sitä kuvaavat kaavat, lasketaan, ja katsotaan mikä on tulos. Kenenkään ei tarvitse uskaltaa mitään. Tulos on se mikä se on.

    Virtanen:
    ”Malleissa on valuvika, tai ainakin ne ovat puutteellisia, kuten mm. Itävallan ilmatieteen laitos on myöntänyt.”

    Tätäkään ei kenenkään ei tarvitse erikseen ”myöntää”. Malleissa on puutteita, se tiedetään aivan hyvin. Kaikkia tarvittavia teorioita ei tunneta. Lisäksi tietokoneiden laskentakapasiteetti rajoittaa laskennan tarkkuutta. Mallit tarkentuvat koko ajan, teoriat kehittyvät ja koneiden laskentateho kasvaa.

    Uskaltaako Matti sanoa, että emme tiedä ilmastosta mitään ja sen muutosta ehkäisevät pyrkimykset voidaan tarpeettomina lopettaa? Vai mitä oikein haluat?

  36. Ari Jokimäki Says:

    Hiukan falsifioinnista: Jos maapallon pintalämpötila eksyisi IPCC:n ennustehaarukan ulkopuolelle, se ei automaattisesti falsifioisi ihmisen aiheuttamaan ilmastonmuutokseen liittyviä teoriaoita tai ilmastomalleja. Tähän on olemassa ainakin pari eri syytä:

    – Ennustehaarukka kertoo vain sen, että mille välille lämpeneminen asettuu tietyllä todennäköisyydellä – en muista suoralta kädeltä tässä käytettyä todennäköisyyttä, mutta se voisi olla esimerkiksi 95 %, eli silloin lämpenemiskehityksen odotettaisiin osuvan ennustettuun haarukkaan 95 kertaa sadasta. Pienemmän todennäköisyyden lämpenemiskehitys on kuitenkin mahdollista ilman, että teorioissa tai malleissa olisi perustavanlaatuista vikaa. Silloin vain toteutuu lämpenemiskehitys, joka osuu jäljellejääneeseen viiteen prosenttiin tapauksista.

    – Maapallon pintalämpötilaan vaikuttavat monet tekijät. Kasvihuonekaasujen lisäksi näitä ovat muun muassa aerosolit, tulivuoret, auringon säteilyn muutokset, pilvet, ilmaston sisäinen vaihtelu. Joitakin näistä emme pysty ennustamaan. Tästä hyvä esimerkki on tulivuorien purkaukset, jotka viilentävät maapallon pintaa joidenkin vuosien ajan. Jos esimerkiksi tulivuorien purkauksia tapahtuu muutaman vuoden välein vaikkapa muutaman vuosikymmenen ajan, se vaikuttaa maapallon pintalämpötilaan viilentävästi ja tällöin lämpenemiskehitys voi eksyä ennustehaarukan ulkopuolelle ilman, että ihmisen aiheuttamaa ilmastonmuutosta on peruttu.

    Vaikka tapahtuisikin joskus niin, että lämpeneminen poikkeaisi ennustehaarukan alapuolelle ilman tunnettua syytä, silloin on mahdollista, että tapahtuu eräänlainen falsifioituminen. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kaikki teoriat ja mallit heitetään romukoppaan ja aloitetaan kokonaan alusta, vaan ongelma selvitetään ja tehdään asian vaatimat lisäykset ja korjaukset. Tällaisessa tapauksessa hitaamman lämpenemiskehityksen voisi aiheuttaa esimerkiksi jonkin takaisinkytkennän käynnistyminen aiemmin luultua hitaammin.

  37. Hallinnoija Says:

    Matti Virtasen kommentointioikeudet on otettu pois viikoksi toistuvien sääntörikkomusten takia.

  38. juusov Says:

    Kiinnostaisi tietää miten esim. vuosi 2013 sijoittuu lämpimimpien vuosien listalla tällä menetelmällä.

  39. Ari Jokimäki Says:

    Yritän seurata tilannetta, jos tutkimuksen tekijät selvittävät vuoden 2013 tilanteen lähiaikoina.

  40. Ari Jokimäki Says:

    Nyt Cowtan ja Way ovat julkaisseet päivityksen, jossa vuoden 2013 tilanne selviää:

    http://www.skepticalscience.com/cowtan_way_surface_temperature_data_update.html

    HadCRUT4:ssä vuosi 2013 sijoittuu kahdeksanneksi, mutta Cowtanin ja Wayn korjauksien jälkeen viidenneksi.

  41. Matti Virtanen Says:

    Aiemmin tässä ketjussa Ari totesi, että IPC odottaa lämpenemisen kiihtyvän. Jos nyt Cowtan ja Wey ovat onnistuneet blogipostauksellaan nostamaan HadCRUT4:n viime vuoden rankingiä tilastokikkailulla kolme pykälää, niin huonolta näyttää IPCC:n näkökulmasta. Uusia ennätyksiä ja kiihtyvää lämpenemistä tulee vasta kun ranking on ykkönen. Ja useampana vuotena, jos saa pyytää.

  42. Hallinnoija Says:

    Matti Virtanen, sinua on jo monta kertaa huomautettu keskustelusääntöjemme rikkomisesta. Nyt kuvasit tutkijoiden toimintaa halventavalla tavalla (kuvaat heidän toimintaansa ”tilastokikkailuksi” ja annat ymmärtää heidän pyrkineen saamaan tilastot näyttämään tietynlaiselta ”ovat onnistuneet… nostamaan”). Lisäksi palasit tähän keskusteluun, mutta jätit vastaamatta sinulle täällä esitettyihin kysymyksiin, vaikka sinulle on huomautettu siitä monta kertaa.

    Toisessa viestiketjussa sinua oli kehoitettu pysymään asiassa, mutta jatkoit keskustelun vääntämistä aiheen ohi. Lisäksi yksi viesteistäsi täytti spämmäyksen tuntomerkit (annoit linkin toisaalle kertomatta, miten se liittyy keskusteluun). Vielä lisäksi jatkoit moderoinnista valittamista.

    Olit jo viikon verran kommentointikiellossa, mutta emme ole havainneet toiminnassasi sen jälkeen mitään sellaista, että edes yrittäisit kunnioittaa keskustelusääntöjämme tai sinulle niiden rikkomisesta annettuja huomautuksia. Tämä on viimeinen varoitus. Seuraavan keskustelusääntörikkomuksen seurauksena menetät kommentointioikeutesi täällä lopullisesti.

  43. Ari Jokimäki Says:

    Kiihtyvä lämpeneminen ei aseta mitään ehtoja sille, että vuoden 2013 olisi pitänyt olla ennätyslämmin mmapallon pinnalla. Kiihtyvä lämpeneminen ei myöskään aseta ehtoja peräkkäisten ennätyslämpimien vuosien esiintymisestä. Oheisen kuvan oikeassa ylänurkassa on esitetty yksittäinen mallisimulaatio, jossa näkyy kiihtyvä lämpeneminen pitkällä aikavälillä, mutta yksittäisten vuosien välinen vaihtelu on silti melko samanlaista kuin nykyään. Peräkkäisiä ennätysvuosia ei näyttäisi esiintyvän sen enempää kuin nykyään. Kuvasta on kuitenkin arvioitavissa, että ennätysvuosia tulee useammin kuluvan vuosisadan loppupuolella kuin nykyään.


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: