IPCC:n viidennen arviointiraportin työryhmä yhden tiivistelmä päätöksentekijöille

IPCC julkaisi perjantaina 27.9.2013 viidennen arviointiraporttinsa (AR5) työryhmä yhden (WG1) tiivistelmän päätöksentekijöille. Tässä kerrotaan lyhyesti tiivistelmän sisältö.

Havaitut muutokset

– Maapallon pinta on lämmennyt noin 0,85 celsiusastetta vuosien 1880 ja 2012 välillä.

– Pinta on lämmennyt melkein joka kolkassa maapalloa vuosien 1901 ja 2012 välillä.

– Lyhyemmällä aikavälillä ilmastojärjestelmän sisäinen vaihtelu aiheuttaa myös pintalämpötilaan vaihtelua.

– Tiivistelmän maininta keskiajan lämpökaudesta on hiukan epäselvä. Tiivistelmä mainitsee keskiajan lämpökaudella olleen joillakin alueilla yhtä lämmintä kuin 1900-luvun lopulla. Tiivistelmässä sanotaan lisäksi, ettei lämpeneminen ole ollut yhtä johdonmukaista kuin nyt, mutta tiivistelmä jättää mainitsematta, että keskiajalla lämpeneminen ei tapahtunut kaikkialla maapallolla samanaikaisesti, tai että keskiajan lämpökaudella suurin osa maapallosta oli selvästi viileämpi kuin nykyään.

– On käytännössä varmaa, että troposfääri on lämmennyt maailmanlaajuisesti.

– Sademäärät pohjoisen pallonpuoliskon keskileveysasteilla näyttävät lisääntyneen.

– On erittäin todennäköistä, että kylmien päivien ja öiden määrä on vähentynyt sekä lämpimien päivien ja öiden määrä lisääntynyt maailmanlaajuisesti.

– Meret ovat lämmenneet eniten pinnan lähellä. Meret ovat todennäköisesti lämmenneet myös 700-2000 metrin syvyydessä, mutta 2000-3000 metrin syvyydellä ei todennäköisesti ole havaittu lämpenemistä. Tätä syvemmällä taas on todennäköisesti havaittu lämpenemistä erityisesti Eteläisellä jäämerellä.

AR5obs

– On erittäin todennäköistä, että merien ennestään suolaiset alueet muuttuivat vielä suolaisemmiksi ja vähäsuolaiset vähäsuolaisemmiksi.

– Atlantin merivirroissa (AMOC), mukaan lukien Golfvirta, ei havaittu muutoksia.

– Maapallon jäätiköiden, mukaan lukien Grönlanti ja Etelämanner, massa on pienentynyt.

– Arktisen alueen merijään määrä on vähentynyt. Antarktiksen merijää on lisääntynyt, mutta paljon vähemmässä määrin kuin Arktisen alueen merijään väheneminen.

– Pohjoisen pallonpuoliskon lumipeite on pienentynyt.

– Ikiroudan lämpötilat ovat nousseet useimmilla alueilla.

– Arktinen alue on lämmennyt voimakkaasti.

– Merenpinnan nousunopeus on kiihtynyt. Suurin osa merenpinnan noususta on selitettävissä jäätiköiden sulavesillä ja meriveden lämpölaajenemisella.

– Kasvihuonekaasuista ainakin hiilidioksidin, metaanin ja dityppioksidin pitoisuudet ilmakehässä ovat kasvaneet huomattavasti esiteollisesta ajasta. Ihmiskunnan hiilidioksidipäästöt jatkuvat edelleen.

Ilmastopakotteet

AR5forcings

– Ihmiskunnan aiheuttama ilmastovaikutus vuonna 2011 oli säteilypakotteena ilmaistuna 2,29 wattia per neliömetri verrattuna vuoteen 1750. Säteilypakote on kasvanut vuoden 1970 jälkeen nopeammin kuin sitä ennen. Säteilypakotearvio on 43 prosenttia suurempi kuin IPCC:n neljännessä arviointiraportissa annettu arvio vuodelle 2005. Kasvanut arvio johtuu kasvihuonekaasupitoisuuksien lisääntymisestä ilmakehässä ja aerosolien vaikutuksen tarkentumisesta.

– Kasvihuonekaasupäästöjen kokonaissäteilypakote on noin kolme wattia per neliömetri. Hiilidioksidipäästöjen säteilypakote on 1,68 wattia per neliömetri ja metaanipäästöjen 0,97 wattia per neliömetri. Muiden kasvihuonekaasujen päästöjen säteilypakotteet ovat paljon näitä pienemmät.

– Aerosolien kokonaisvaikutus ilmakehässä (mukaan lukien aerosolien vaikutus pilviin) on säteilypakotteena -0,9 wattia per neliömetri. Tämä aiheutuu aerosolien valon heijastusominaisuuksista, joilla on viilentävä vaikutus, sekä noen lämmittävästä vaikutuksesta. Näiden kokonaisvaikutus on siis viilentävä, kuten negatiivinen säteilypakotteen arvo kertoo. Aerosolit ja niiden vaikutus pilviin ovat suurin epävarmuuden lähde kokonaissäteilypakotteen arviossa.

– Vuosien 2008 ja 2011 välillä on tapahtunut monta pientä tulivuorenpurkausta, jotka ovat viilentäneet maapallon pintaa.

– Muutokset auringon aktiivisuudessa ovat vaikuttaneet ilmastoon vain hyvin vähän. Arvioitu säteilypakote on 0,05 wattia per neliömetri. Vuosien 1986 ja 2008 aurinkominimien välillä auringon vaikutus on ollut viilentävä (-0,04 wattia per neliömetri).

Ilmastonmuutosta vahvistavat ja vaimentavat tekijät sekä ilmastoherkkyys

– On erittäin todennäköistä, että vesihöyry vahvistaa ilmaston lämpenemistä.

– Pilvien vaikutus on todennäköisesti ilmastonmuutosta vahvistava. Pilvien vaikutuksen epävarmuus johtuu ensisijaisesti siitä, miten ilmaston lämpeneminen vaikuttaa alapilviin.

– Hiilidioksidipitoisuuden kaksinkertaistuminen ilmakehässä lämmittää maapallon pintaa todennäköisesti 1,5…4,5 celsiusastetta.

Ilmastonmuutoksen aiheuttajat

– On erittäin todennäköistä, että yli puolet havaitusta maapallon pinnan lämpenemisestä on aiheutunut ihmiskunnan toimista.

– Kasvihuonekaasujen lämmitysvaikutus vuosien 1951 ja 2010 välillä oli todennäköisesti 0,5…1,3 celsiusastetta.

– Aerosolien vaikutus lämpötilaan vuosien 1951 ja 2010 välillä oli todennäköisesti -0,6…0,1 celsiusastetta.

– Luonnollisten ilmastopakotteiden vaikutus lämpötilaan vuosien 1951 ja 2010 välillä oli todennäköisesti -0,1…0,1 celsiusastetta.

– Ilmaston sisäisen vaihtelun vaikutus lämpötilaan vuosien 1951 ja 2010 välillä oli todennäköisesti -0,1…0,1 celsiusastetta.

– Ihmiskunnan toimet ovat todennäköisesti vaikuttaneet lämpötilan nousuun kaikilla mantereilla paitsi Etelämantereella, jossa ihmisen vaikutusta ei voida osoittaa kovinkaan varmasti havaintojen suuren epävarmuuden takia.

– Troposfääri on lämmennyt ja stratosfäärin alaosat ovat viilenneet hyvin todennäköisesti ihmiskunnan toimien seurauksena.

– Maapallon meret (0-700 metrin syvyyksillä) kokonaisuudessaan ovat lämmenneet hyvin todennäköisesti ihmiskunnan toimien seurauksena. Ihmiskunnan toimien vaikutuksesta on todisteita jopa joiltakin yksittäisiltä meriltä.

– Ihmiskunta on todennäköisesti vaikuttanut veden kiertoon maapallolla. Ilmakehän kosteus on lisääntynyt ja sademäärissä on tapahtunut muutoksia. Ihmiskunta on hyvin todennäköisesti vaikuttanut myös merien pintavesien suolaisuuteen.

– Ihmiskunnan toimet ovat hyvin todennäköisesti vaikuttaneet äärilämpötilojen esiintymiseen.

– Ihmiskunnan toimet ovat hyvin todennäköisesti vaikuttaneet merijään vähenemiseen arktisella alueella. Antarktiksella havaitusta merijään hienoisesta lisääntymisestä ei ole vielä tarpeeksi tieteellistä tietoa, jotta lisääntyminen voitaisiin selittää varmasti.

– Ihmiskunnan toimet ovat todennäköisesti vaikuttaneet jäätikköjen jäämassan hävikkiin.

– Ihmiskunnan toimet ovat hyvin todennäköisesti vaikuttaneet havaittuun maapallon merien keskimääräisen pinnan nousuun.

– Auringon aktiivisuuden muutokset eivät ole vaikuttaneet ilmaston lämpenemiseen vuosien 1986 ja 2008 välillä.

– Kosmisten säteiden vaikutusta pilvisyyteen ei ole voitu osoittaa.

Ilmastonmuutoksen tulevaisuus

AR5projT

– Ilmastojärjestelmän sisäinen vaihtelu tulee olemaan tärkeä lyhyellä aikavälillä ilmastoon vaikuttava tekijä myös tulevaisuudessa.

– Uuden raportin mukaan ilmastonmuutos etenee melko samalla tavalla kuin neljännen arviointiraportin mukaan. Merenpinnan nousuennuste on korkeampi, koska maa-alueiden jäätiköiden sulavesien vaikutus on saatu tarkennettua.

– Maapallon pintalämpötila nousee todennäköisesti 0,3…0,7 celsiusastetta ajanjaksolla 2016-2035 (verrattuna ajanjakson 1986-2005 tasoon). Ajanjaksolle 2081-2100 lämpötilan nousu on todennäköisesti 0,3…1,7 celsiusastetta (päästöskenaariossa RCP2.6), 1,1…2,6 celsiusastetta (RCP4.5), 1,4…3,1 celsiusastetta (RCP6.0) tai 2,6…4,8 celsiusastetta (RCP8.5). RCP-päästöskenaarioissa skenaarion lukuarvo viittaa skenaariossa toteutuvan säteilypakotteen määrään.

– Arktinen alue tulee melko suurella varmuudella lämpenemään voimakkaammin kuin maapallo keskimäärin. Manneralueet lämpenevät merialueita enemmän.

– Lämpötilojen ääriarvojen osalta on lähes varmaa, että kuumat ääriarvot tulevat lisääntymään ja kylmät ääriarvot vähenemään suurimmalla osalla maa-alueista. Hellejaksojen kesto ja esiintymistiheys tulevat hyvin todennäköisesti lisääntymään. Talviaikaisia kylmiä jaksoja tulee silti esiintymään edelleen silloin tällöin.

– Sademäärät tulevat todennäköisesti lisääntymään korkeilla leveysasteilla (mukaan lukien Suomi). Keskileveysasteiden kuivilla alueilla sademäärät tulevat todennäköisesti vähenemään entisestään, kun taas keskileveysasteiden kosteilla alueilla sademäärät tulevat todennäköisesti lisääntymään.

– Keskileveysasteilla ja tropiikin kosteilla alueilla rankkasateet tulevat hyvin todennäköisesti voimistumaan ja yleistymään.

– Merien ylimmän sadan metrin lämpenemisarviot vaihtelevat välillä 0,6…2,0 celsiusastetta vuoteen 2100 mennessä skenaariosta riippuen.

– Atlantin merivirrat (mukaan lukien Golfvirta) tulevat hyvin todennäköisesti heikkenemään. Heikkenemisarvio vaihtelee välillä 11…34 prosenttia skenaariosta riippuen. On hyvin epätodennäköistä, että Atlantin merivirroissa tapahtuisi äkkinäisiä suuria muutoksia tai että ne pysähtyisivät kokonaan. Vuoden 2100 jälkeistä merivirtojen pysähtymistä ei kuitenkaan voida sulkea täysin pois laskuista.

– Syyskuisen merijään laajuus tulee todennäköisesti vähenemään arktisella alueella 43…94 prosenttia vuoteen 2100 mennessä. Pohjoisen jäämeren arvioidaan olevan melkein jäästä vapaa (syyskuun minimin aikaan) ennen vuosisadan puoliväliä RCP8.5-skenaariossa. Muille skenaarioille melkein jäättömän ajan arviointi on hyvin epävarmaa.

– Antarktiksella merijään laajuus ja tilavuus saattavat kääntyä laskuun vuoteen 2100 mennessä.

– Maapallon jäätiköiden arvioidaan menettävän jäätilavuutta 15…85 prosenttia skenaariosat riippuen.

– On lähes varmaa, että pinnan lähellä oleva ikirouta tulee vähenemään. Ylimmän 3,5 metrin ikiroudan arvioidaan vähenevän 37…81 prosenttia.

– Maapallon merien keskimääräinen pinta tulee todennäköisesti nousemaan 0,26…0,82 metriä. Noususta lämpölaajenemisen osuudeksi arvioidaan 30…55 prosenttia ja jäätiköiden sulamisen osuudeksi arvioidaan 15…35 prosenttia. Merenpinta ei todennäköisesti nouse merkittävästi annettujen arvioiden yläpuolelle, ellei Antarktiksella tapahdu jotain merkittävää. Merenpinnan nousu vaihtelee alueittain.

– Meret pysyvät melko varmasti edelleen hiilinieluina. Maa-alueetkin luultavasti pysyvät edelleen hiilinieluina, mutta se on epävarmempaa.

– Lämpenemisen aiheuttamat muutokset maapallon hiilenkierrossa todennäköisesti voimistavat lämpenemistä.

– Meren happamoitumisen arvioidaan jatkuvan. Merien pintavesien pH-arvon arvioidaan pienenevän 0,06…0,32 yksikköä skenaariosta riippuen.

– Suuri osa ihmisen aiheuttamasta ilmastonmuutoksesta on peruuttamaton satojen ja jopa tuhansien vuosien aikaskaalalla, ellei ilmakehästä poisteta ylimääräistä hiilidioksidia.

– Merien lämpeneminen jatkuu vuosisatojen ajan, koska lämpö siirtyy hitaasti pintavesistä syvään mereen.

– Merenpinnan nousu jatkuu vuosisatojen ajan. Nousun lopullisesta suuruudesta on vain vähän arvioita, mutta sen arvioidaan olevan alle yhdestä kolmeen metriin skenaariosta riippuen.

– Osa jäätiköiden sulamisesta on peruuttamatonta. Melko suurella varmuudella voidaan sanoa, että jos lämpeneminen jatkuu pitkään tietyn kynnysarvon yläpuolella, niin Grönlannin jäätikkö katoaisi melkein kokonaan tuhansien vuosien aikaskaalalla. Tämä voisi nostaa merenpintaa jopa seitsemällä metrillä. Nykyisten arvioiden mukaan lämpötilan kynnysarvo on yhden ja neljän celsiusasteen välillä esiteolliseen aikaan verrattuna (olemme siis jo nyt lähellä arvioiden alarajaa, eli yhden asteen lämpenemistä).

Lisätietoja:

IPCC:n viidennen arviointiraportin työryhmä yhden koko raportin viimeinen vedos julkistettiin maanantaina 30.9.2013. Lopullisesti hyväksytty raportti ilmestyy tämänhetkisen arvion mukaan tammikuussa 2014.

Hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC julkaisi ilmastonmuutoksen tieteellistä taustaa käsittelevän osaraportin – Jari Kolehmaisen kirjoitus uudesta IPCC:n raportista.

Suomi lämpenee! – Ilmastojournalismin kriisistä, osa 3 – Pasi Toiviainen kirjoittaa IPCC:n raporttiin liittyvästä uutisoinnista.

Yksi vastaus to “IPCC:n viidennen arviointiraportin työryhmä yhden tiivistelmä päätöksentekijöille”


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: