Palmuöljytuotannon ympäristövaikutuksia Indonesiassa

Palmuöljy-yhtiöt polttavat Indonesiassa valtavia alueita sademetsää ja turvemaita palmunviljelyalueiksi. Palmuöljy-yhtiöiden sytyttämistä tulipaloista on seurannut vakavia ilmansaasteongelmia alueella. Metsien hävittämisestä seuraa kasvihuonekaasupäästöjä ja luonnon monimuotoisuus vaarantuu. Turvemaiden hiilivarastot karkaavat ilmakehään, mikä näkyy palmuöljyn tuotantoalueiden maanpinnan vajoamisena.

IndonSavut

ScienceDaily-verkkosivuston mukaan Indonesiassa palaa metsää ja turvemaita laajalla alueella. Nämä metsäpalot eivät ole syttyneet vahingossa, vaan palmuöljy-yhtiöt ovat sytyttäneet ne tahallaan, jotta saavat valjastettua kyseiset alueet öljypalmujen viljelykseen. Tätä menetelmää maanviljelyksessä on käytetty vuosisatoja, mutta Indonesiassa sellaisten palojen sytyttäminen on nykyään laissa kielletty.

Öljypalmuplantaasien omistajat eivät tästä välitä, vaan jatkavat sademetsien ja turvemaiden polttamista. Laurel Sutherlin, joka on sanfranciscolaisen Rainforest Action Network -ympäristöjärjestön jäsen, lähetti The Huffington Post -verkkosivustolle sähköpostin, jossa hän kuvailee tilannetta näin: ”Laajalle levinnyt, laiton sademetsien ja turvemaiden raivaaminen polttamalla palmuöljy-, selluloosa- ja paperiplantaasien laajentamiseksi on valitettavasti vakiintunut vuotuinen rituaali Sumatralla.”

Tämän toiminnan pahin sivuvaikutus on metsäpaloista tuleva savusumu. Savusumun ansiosta alueelta on mitattu hyvin korkeita ilmansaastepitoisuuksia. Toisinaan pitoisuus nousee niin suureksi, että se katsotaan olevan kuolemanriski sairaille ja vanhuksille. Toiminnan muita vaikutuksia ovat kasvihuonekaasupäästöt ja sademetsien hävikki.

Kasvihuonekaasupäästöjä metsien hävittämisestä

Uudessa tutkimuksessa (Ramdani ja Hino, 2013) on selvitetty palmuöljytuotannon maankäyttöä 1990-luvulla, 2000-luvulla ja vuonna 2012 Indonesian Riau-provinssissa, joka on Indonesian suurin palmuöljyn tuotantoalue. Tutkimuksessa analysoitiin Landsat-satelliitin ottamia valokuvia. Kuvien perusteella trooppiset sademetsät kattoivat alueesta 1990-luvulla noin 63 prosenttia, mutta 2000-luvulla metsäkate oli enää noin 37 prosenttia. Vuonna 2012 metsäkate oli kutistunut noin 22 prosenttiin.

Metsien ja turvemaiden muokkauksen arvioitiin aiheuttaneen vuosittain noin 26,6 miljoonan tonnin hiilidioksidipäästöt 1990- ja 2000-lukujen välillä. Sademetsien kaatamisen osuus päästöistä arvioitiin olleen noin 59 prosenttia ja turvemaiden muokkauksen noin 41 prosenttia. Tilanne muuttui 2000-luvun ja vuoden 2012 välillä. Tuolloin hiilidioksidipäästöjen arvioitiin olleen noin 5,2 miljoonaa tonnia hiilidioksidia vuodessa, josta sademetsien osuus oli noin 28 prosenttia ja turvemaiden noin 70 prosenttia.

Tuloksien perusteella näyttää siltä, että alueen palmuöljytuotanto lisääntyi voimakkaasti 1990- ja 2000-lukujen välillä. Tuolloin hiilidioksidipäästöt johtuivat pääasiassa sademetsien ja turvemaiden hävittämisestä palmuöljytuotannon tieltä. Tilanteen muuttuminen 2000-luvun ja vuoden 2012 välillä saattaa johtua siitä, että sademetsien hävittämiskielto astui voimaan.

Luonnon monimuotoisuus uhattuna

Tutkijaryhmä David Wilcoven johdolla on selvitellyt sitä, miten luonnon monimuotoisuudelle käy Kaakkois-Aasiassa, kun sademetsät valjastetaan palmuöljytuotantoon. Heidän mukaansa Kaakkois-Aasiassa sademetsien hävikki on suurinta koko trooppisella vyöhykkeellä. Sademetsien muuttaminen palmuöljyn tuotantoalueeksi näyttää aiheuttavan paljon suuremman vahingon luonnon monimuotoisuudelle kuin tukkipuiden tuotanto riippumatta siitä, miten raskaasti alueita verotetaan tukkipuilla. Lisäksi metsäpalojen lisääntyminen aiheuttaa lisävahinkoa luonnon monimuotoisuudelle. Tutkimuksessa ei löydetty todisteita sille, että palmuöljyä tai kumia voitaisiin tuottaa niin, että metsälajisto säilyisi alueella.

Trooppisten turvemaiden hiilivarastot

Kaakkois-Aasian trooppiset turvemaat kattavat noin 440 000 neliökilometriä, joka on noin 11 prosenttia maailman turvemaiden pinta-alasta. Kaakkois-Aasian turvemaihin varastoitunut hiili käsittää noin 77 prosenttia trooppisen alueen turvemaiden hiilivarastoista ja noin 17-19 prosenttia koko maailman turvemaiden hiilivarastoista.

Viime vuosikymmeninä Kaakkois-Aasian turvemaita on alettu hyödyntää voimakkaasti maanviljelyssä sekä erityisesti palmuöljyn tuotannossa. Turvemaita on muokattu polttamalla, metsien kaadolla ja ojittamalla. Ojittamisen myötä maaperään sitoutunutta hiiltä saattaa alkaa päästä ilmakehään ja turvemaan pinta saattaa alkaa vajota.

Zhou ja muut ovat mitanneet Indonesian Sumatran turvemaille tehtyjen palmuöljytuotantoalueiden pinnan korkeutta vuosien 2007 ja 2011 välillä. Heidän tutkimuksessaan selvisi, että maanpinta yleisesti laski vaihtelevalla nopeudella. Maanpinnan vajoaminen saattoi olla jopa viisi senttimetriä vuodessa. Suurin havaittu maanpinnan vajoaminen oli 15 senttimetriä.

Lähteet

Illegal Fires Set in Indonesia Cause Smog Problem: Fires Clear Land for Palm Oil Companies – ScienceDaily

Ramdani F, Hino M (2013) Land Use Changes and GHG Emissions from Tropical Forest Conversion by Oil Palm Plantations in Riau Province, Indonesia. PLoS ONE 8(7): e70323. doi:10.1371/journal.pone.0070323. [tiivistelmä, koko artikkeli]

David S. Wilcove, Xingli Giam, David P. Edwards, Brendan Fisher, Lian Pin Koh, Navjot’s nightmare revisited: logging, agriculture, and biodiversity in Southeast Asia, Trends in Ecology & Evolution, Volume 28, Issue 9, September 2013, Pages 531–540, http://dx.doi.org/10.1016/j.tree.2013.04.005. [tiivistelmä]

Zhou, Zhiwei; Waldron, Susan; Li, Zhenhong; Quantifying changes in land-surface height in bioenergy palm oil plantations (Sumatra) using InSAR time series, EGU General Assembly 2013, held 7-12 April, 2013 in Vienna, Austria, p.13128. [tiivistelmä]

Aiemmat juttumme aiheesta

Mihin tietoon luottaa palmuöljydieseliin liittyen? (Tuomas Helin, 25.10.2010)

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: