Tutkimusalus lähdössä tutkimaan Pohjoisen jäämeren virtauksia

[Ilmatieteen laitoksen tiedote:]

Matkalla tutkitaan ilmastonmuutoksen ja merivirtauksien vaikutuksia arktisilla alueilla.


Kuva: Jouni Vainio, Ilmatieteen laitos.

Ilmatieteen laitoksen kaksi tutkijaa lähtevät elokuussa noin kuukauden mittaiselle koulutusmatkalle R/V Akademik Fedorov -aluksella. Matkalla tutkitaan Pohjoisen jäämeren virtauksia. Lämmin Atlantin vesi saapuu Pohjoiselle jäämerelle Framinsalmen ja Barentsinmeren kautta. Vesi kiertää Pohjoista jäämerta vastapäivään eli sisäänvirtaus kääntyy itään ja kulkeutuu Euraasian mannerjalustaa pitkin pidemmälle Pohjoiselle jäämerelle. Kulkureitin aikana Atlantin veden lämpötila ja suolaisuus laskevat. Yhden teorian mukaan lämpöä sekoittuu ylempiin kerroksiin, jolloin se pääsee kosketuksiin merijään kanssa mahdollisesti hidastaen jään muodostusta talvella ja kiihdyttäen sulamista kesällä. Tämä onkin todennäköistä mannerjalustan yläpuolella, jossa turbulenssi on voimakasta. Myös Framinsalmen ja Barentsinmeren sisäänvirtausten erilaiset ominaisuudet ja niiden alueellinen jakautuminen voivat näkyä lämpötila- ja suolaisuuseroina Pohjoisen jäämeren eri altaiden välillä. Virtausten kulkureittien tutkimista Pohjoisella jäämerellä mutkistaa edelleen sisäänvirtausten ominaisuuksien ajalliset vaihtelut, joita pyritään kartoittamaan pitkäaikaisella seurannalla.

Atlantin veden sisäänvirtaushaarojen voimakkuuksien ja ominaisuuksien vaihteluiden lisäksi matkalla tutkitaan mannerjalustoilla muodostuvia vesiä ja niiden vaikutusta halokliiniin. Siperian suuret joet kuljettavat mannerjalustoille makeaa vettä, jolloin muodostuu kylmä, mutta suhteellisen pienen suolapitoisuutensa ansiosta Atlantin vettä kevyempi vesimassa. Poistuessaan mannerjalustoilta varsinaiselle Pohjoiselle jäämerelle, kevyet mannerjalustojen vedet asettuvat Atlantin veden päälle, eristäen Atlantin lämpövaraston pintakerroksesta ja merijäästä. Siten halokliini mahdollistaa merijään muodostumisen ja säilymisen Pohjoisella jäämerellä syvemmällä sijaitsevasta lämpövarastosta huolimatta.

Tutkimusta ja kenttätyöskentelyä

”Matka on osa pitempiaikaista seurantaa ja laivalla järjestetään myös kenttäkoulutusta normaalin tutkimusmatkan yhteydessä, joten siellä saa kokemusta kenttätyöskentelystä. Meren lämpötilaa ja suolaisuutta mittaavien CTD-luotausten lisäksi matkalla huolletaan pohjaan ankkuroituja virtaus-/CTD-mittareita ja asennetaan jäälle erilaisia mittauspoijuja”, matkalle lähdössä oleva tutkija Meri Korhonen Ilmatieteen laitoksesta kertoo.

Kesäkoulu toteutetaan IARC:n (International Arctic Research Center, University of Alaska, USA) ja AARI:n (Arctic and Antarctic Research Institute, St. Petersburg, Russia) yhteistyönä ja osana NABOS (Nansen and Amundsen Basin observational system) -projektin kenttämatkaa. Matkalle osallistuu tutkijoita pääasiassa Venäjältä ja Yhdysvalloista, mutta myös Puolasta, Koreasta ja Japanista sekä pari teknikkoa Britanniasta. Laivalla mukana olevat parikymmentä kesäkoululaista ovat niin ikään pääosin venäläisiä ja yhdysvaltalaisia, mutta mukaan mahtuu opiskelijoita myös Belgiasta, Norjasta ja Ruotsista. Suomesta matkalle lähtee kaksi nuorta tutkijaa.

Lisätietoja:

tutkija Meri Korhonen, meri.korhonen@fmi.fi

http://nabos.iarc.uaf.edu/index.php

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: