Maaliskuussa kylmää, kuivaa ja aurinkoista

[Ilmatieteen laitoksen tiedote:]

Suurimmassa osassa maata maaliskuu oli harvinaisen kylmä eli näin kylmä tai kylmempi maaliskuu toistuu keskimäärin kerran kymmenessä vuodessa.


Maaliskuun 2013 lämpötilakartat. (Kuva: Ilmatieteen laitos)

Ilmatieteen laitoksen mukaan suurimmassa osassa maata maaliskuu oli harvinaisen kylmä eli näin kylmä tai kylmempi maaliskuu toistuu keskimäärin kerran kymmenessä vuodessa. Kylmä maaliskuu on koettu viimeksi suurimmassa osassa maata vuonna 2006. Erityisen kylmiä maaliskuita on viimeisen 50 vuoden aikana koettu vuosina 1962, 1963, 1966 ja 1981. Terminen kevät on tilastojen mukaan alkanut maaliskuun lopussa maan eteläosassa, mutta tänä vuonna terminen kevät antoi maaliskuun lopussa vielä odottaa itseään.

Pitkäaikaiseen keskiarvoon verrattuna keskilämpötila oli maaliskuussa koko maassa tavanomaista alempi. Keskilämpötila vaihteli Ahvenanmaan runsaasta -4 asteesta Koillismaan sekä Itä- ja Pohjois-Lapin vajaaseen -13 asteeseen. Pienin poikkeama keskilämpötilassa oli Ahvenanmaalla ja länsirannikolla, jossa oli 2…4 astetta tavanomaista kylmempää. Suurin poikkeama oli Pohjois-Karjalassa, Kainuussa, Koillismaalla ja Itä-Lapissa, jossa oli runsaat kuusi astetta tavanomaista kylmempää.

Kuukauden alin lämpötila oli -38,2 astetta, ja se mitattiin Taivalkoskella 13. maaliskuuta. Tämä lämpötila oli koko talvikauden alin lämpötila, mikä on harvinaista.

Kuukauden sademäärä vaihteli maan eteläosan, Perämeren rannikon ja Keski-Lapin vajaasta 10 millimetristä Koillismaan runsaaseen 30 millimetriin. Pitkäaikaiseen keskiarvoon verrattuna sademäärä oli koko maassa tavanomaista pienempi. Maan kaakkoisosassa jäätiin paikoin kymmenesosaan tavanomaisesta sademäärästä. Havaintoasemista sateisinta oli Ristijärvellä, jossa sadetta kertyi 37 mm. Vähiten eli 3 mm satoi Kouvolan Utissa. Suurin vuorokautinen sademäärä 23,2 mm mitattiin Alavudella 12. maaliskuuta.

Lunta oli kuukauden lopussa suurimmassa osassa maata tavanomaista enemmän eli yli puoli metriä. Suurimmat kinokset olivat Koillismaalla sekä Keski- ja Pohjois-Lapissa, jossa lunta oli yli 70 senttimetriä. Vähiten lunta oli Pohjanmaan rannikolla ja lounaisimmassa Suomessa sitä oli yleisesti alle 30 senttimetriä.

Auringonpaistetunteja oli varsinkin maan eteläosassa selvästi tavanomaista enemmän. Eniten aurinko paistoi Turun Artukaisissa, jossa auringonpaistetunteja kertyi 270. Tämä on pitkäaikaiseen keskiarvoon verrattuna suunnilleen kolminkertainen määrä.

Lisätietoja:

Maaliskuun sääseuranta http://ilmatieteenlaitos.fi/maaliskuu
Vuodenaikojen säätilastot http://ilmatieteenlaitos.fi/vuodenaikojen-tilastot

Säätilastoja Ilmastopalvelusta puh. 0600 1 0601 (4,01 e/min + pvm)
Sääennusteet palvelevalta meteorologilta 24 h/vrk puh. 0600 1 0600 (4,01 e/min + pvm)

Ilmaston lämpeneminen vaikeuttaa viikunapuiden ja ampiaisten yhteistyötä

Normaalia korkeammalla lämpötilalla on todettu olevan tuhoisia vaikutuksia pieniin ampiaisiin, jotka pölyttävät viikunapuita Singaporessa. Ampiaisten pölytyksestä riippuvat viikunapuut saattavat siksi vähentyä ilmaston lämmetessä.

Biological Letters –tiedelehdessä julkaistussa tutkimusraportissa kerrotaan neljän Singaporessa elävän ampiaislajin (Agaonidae) lämmönsietokykyä selvitelleestä tutkimuksesta. Tulokset osoittivat, että kolmen celsiusasteen tai sitä suurempi lämmönnousu vähensi merkittävästi ampiaisten elinikää. Nämä ampiaiset pölyttävät monia viikunapuulajikkeita tropiikissa, joten tämä voi olla vakava uhka viikunapuille tulevaisuudessa ilmaston lämmetessä.

Viikunapuiden Ficus-sukuun kuuluu yli 750 tunnettua lajia tai lajiketta. Jokainen niistä antaa kodin monille eliöille sekä tarjoaa ruokaa monille eläimille, kuten hedelmälepakoille, apinoille, linnuille ja perhosille.

Ampiaiset laskevat munansa nuoreen kukkaan/hedelmään ja lentävät sitten pois vieden siitepölyä seuraavaan kukkaan. Näin ampiaiset pölyttävät puita. Jokainen viikunapuulajike on riippuvainen tietystä ampiaislajista, joten niiden väheneminen voisi olla vakava ongelma kyseiselle viikunapuulajikkeelle. Jotkut ampiaislajit ovat hyvin lyhytikäisiä. Ne saattavat pysyä elossa vain 24 tuntia, joten ampiaisten ja viikunapuiden välinen suhde on herkkä. Viikunoita ei tule, jos ampiaiset kuolevat tai lopettavat muninnan ennen pölytystä.

Singaporessa vallitsee vakaa ilmasto ilman todellisia vuodenaikojen vaihteluita. Tämän vuoksi tutkijat ovat olettaneet, että Singaporessa elävät lyhytikäiset ja pienikokoiset ampiaislajit saattavat sietää huonosti äärilämpötiloja. He näyttävät olleen oikeassa. Tämä uusi tutkimus oli vasta laboratoriokoe, mutta jos tulokset osoittautuvat pitäviksi myös luonnossa, niin viikunapuut saattavat vähentyä ilmaston lämmetessä. Tämä puolestaan vaikuttaisi muihin lajeihin, jotka käyttävät viikunapuita ruuan lähteenä.

Tutkijoiden mukaan voi olla mahdollista, että jotkut ampiaislajit reagoivat lämpötilan nousuun joustavammin, mutta tutkimuksessa mukana olleet lajit edustavat kolmea eri kehityshaaraa, joten tutkimuksen lajien voidaan katsoa olevan edustava otos viikunapuita pölyttävistä ampiaislajeista.

”Tämä tarkoittaa sitä, että viikunapuiden populaatiot sekä Singaporessa että muualla tropiikissa saattavat olla erittäin herkkiä ihmiskunnan aiheuttamalle ilmaston lämpenemiselle”, tutkijat varoittavat.

Lähteet:

Figs and Wasps in a Warmer Climate (Royal Meteorological Societyn tiedote)

Tutkimusartikkeli: Nanthinee Jevanandam, Alexander G. R. Goh and Richard T. Corlett, Climate warming and the potential extinction of fig wasps, the obligate pollinators of figs, Biology Letters, 23 June 2013 vol. 9 no. 3 20130041, doi: 10.1098/rsbl.2013.0041. [tiivistelmä]

%d bloggaajaa tykkää tästä: