Talven 2012-2013 sääennuste

Uusimmat vuodenaikaisennusteet arvioivat, että Suomeen on tulossa lämpötiloiltaan ja sademääriltään hyvin normaali talvi. Vain Venäjän ilmatieteen laitos ennustaa meille keskimääräistä kylmempää ja WSI sekä IRI pienellä todennäköisyydellä tavanomaista leudompaa. Ranskalaista ennustetta lukuun ottamatta ennusteet ovat kuitenkin hyvin yksimielisiä siitä, että Lappiin näyttäisi olevan tulossa normaalia leudompi talvi. Maailmanlaajuisesti merkittävää on se, että Grönlanti näyttää jälleen viime talvien tapaan poikkeuksellisen lämpimältä. Keski- ja Lounais-Euroopassa on taas odotettavissa kylmää.

© Jeanette Dietl – Fotolia.com

Tavanomaista kylmempää talvea ennustavat ennusteet

Venäjän ilmatieteen laitos ennustaa Suomeen marras-tammikuun jaksolle keskimääräistä kylmempiä lämpötiloja, paitsi Lapissa ollaan lähes tavanomaisissa lukemissa.

Tavanomaista leudompaa talvea ennustavat ennusteet

IRI:n (International Research Institute for Climate and Society) ennusteissa jakso marraskuusta tammikuun loppuun näyttää Suomessa keskimääräistä lämpimämmältä tai tavanomaiselta. Normaalia lämpimämmän sään todennäköisyys on 40 % (Lapissa 45 %), normaalin 35 % ja normaalia kylmemmän 25 % (Lapissa 20 %). Sademäärät näyttävät olevan tavanomaisia. Päivitetyt ja yksityiskohtaiset ennusteet löytyvät nettisivulta, jossa aukeavat ensin sade-ennusteet (precipitation). Valitse Forecast Type > Temperature, jos haluat nähdä lämpötilaennusteet.

WSI ennustaa koko talveksi (marraskuun alusta helmikuun loppuun) Suomeen tavanomaista lämpimämpää ja sateisempaa.

Tavanomaista talvea ennustavat ennusteet

Euroopan keskipitkien ennusteiden keskus (ECMWF) on tehnyt vuodenaikaisennusteen, jonka mukaan lauhat lounaiset ilmavirtaukset suuntautuvat Pohjois-Suomeen. Niinpä marras-tammikuun keskilämpötila Suomen pohjoisosissa näyttää olevan vajaan asteen normaalia korkeampi. Sen sijaan Keski- ja Etelä-Suomessa ollaan lähellä tavanomaisia lukemia. Samoin sademäärät näyttävät normaaleilta. ECMWF:n vuodenaikaisennusteita ja kuukausiennusteita seurataan tarkemmin Ilmatieteen laitoksen nettisivuilla.

Yhdysvaltalainen NOAA/NWS ennustaa 24. lokakuuta päivitetyssä ennusteessaan Etelä-Suomen pysyttelevän koko talven ajan lähellä tavanomaisia lämpötiloja, mutta Lapissa näyttää olevan normaalia lämpimämpää varsinkin vuoden 2013 puolelle siirryttäessä. Talven osalta Suomen ulkopuolella merkittävää on se, että Grönlannin alue vaikuttaa jälleen suurella todennäköisyydellä normaalia lämpimämmältä. Sen sijaan Keski- ja varsinkin Lounais-Euroopassa näyttää olevan keskimääräistä ankarampi talvi. Ensi kevät ja alkukesä ovat ennusteen mukaan Suomessa 35-55 prosentin todennäköisyydellä tavanomaista lämpimämpiä. Tuoreimmat ennustekartat päivittyvät lähes päivittäin nettisivuille. Lisää ennustekarttoja löytyy täältä.

Ranskan Ilmatieteen laitos antaa jälleen kaikkein tarkimmilta vaikuttavat ennustekartat. Ne ovat kuitenkin ilmeisesti jopa yksityiskohtaisempia kuin mihin käytetty säämalli antaa perusteita. Joka tapauksessa ennusteen mukaan marraskuu on Suomessa 0,5 astetta tavanomaista kylmempi (Lounais-Suomessa lähellä tavanomaista), samoin joulukuu (Kaakkois-Suomessa asteen verran tavanomaista kylmempi, Lapissa lähellä normaalia). Tammikuussa on ennusteen mukaan 0,5 astetta keskimääräistä lämpimämpää (Lounais-Suomessa asteen tavallista lämpimämpää ja Lapissa 0,5 astetta tavallista kylmempää) ja helmikuussa saman verran viileämpää (Lapissa asteen verran alle tavanomaisen keskilämpötilan). Maaliskuu näyttää lähes koko Suomessa asteen normaalia lämpimämmältä. Sademäärät ovat talven aikana normaalit, paitsi marraskuussa voi olla sateisempaa ja maaliskuussa kuivempaa. Ranskalaisennusteen mukaan talvi näyttää siis hyvin tavanomaiselta, mutta alkukeväästä tulisi tämänhetkisen ennusteen mukaan keskimääräistä lämpimämpi ja kuivempi.

Kuinka luotettavia vuodenaikaisennusteet ovat?

Kaikissa pitkän aikavälin sääennusteissa on huomattava, etteivät ne ole Pohjois-Euroopassa kovinkaan luotettavia. Täällä ENSO-värähtely (El Niñon ja La Niñan vaihtelu) ei vaikuta yhtä voimakkasti kuin tropiikissa. Tropiikissa vuodenaikaisennusteet ovatkin hieman luotettavampia kuin meillä, koska siellä säätyypit ovat pitkälti seurausta meriveden lämpötilan vaihteluista. Meillä taas äkilliset, hetkittäiset tekijät vaikuttavat enemmän. Pitkän aikavälin vuodenaikaisennusteet ovatkin vasta kehittelyvaiheessa.

Ennusteiden tulkinnassa on huomattava myös se, etteivät ne ennusta yksittäisiä säätapahtumia (esimerkiksi ensilumen satamisajankohtaa) vaan antavat todennäköisyyksiä sille, kuinka paljon tietyn jakson (esimerkiksi marras-tammikuun) keskilämpötila poikkeaa normaalista. Esimerkiksi poikkeama leudompaan suuntaan voi tarkoittaa joko sitä, että koko jakson ajan ollaan tavanomaisten keskiarvojen yläpuolella tai sitä, että tarkastelujakson aikana on yksi hyvin leuto jakso ja muuten ollaan tavanomaisissa lukemissa.

Lisäksi täytyy huomata, että eri sääennusteissa käytetään erilaisia vertailujaksoja, kun verrataan lämpötiloja tavanomaisiin. Maailman meteorologisen järjestön (WMO) virallinen vertailukausi on 1961-1990, kun taas esimerkiksi Suomen Ilmatieteen laitos käyttää sääennusteissaan vertailukautta 1981-2010, jossa erityisesti talvet ovat ilmastonmuutoksen takia lämpimämpiä kuin virallisella vertailukaudella.

Tarjolla on jopa päiväkohtainen sääennuste kuukaudeksi 

Yhdysvaltalainen AccuWeather on alkanut julkaista Suomeenkin päiväkohtaisia ennusteita 25 päiväksi. Tässä esimerkkeinä marraskuun ennusteet Helsinkiin, Kouvolaan, Tampereelle, Turkuun, Kuopioon ja Rovaniemelle.

Tällaiset ennusteet ovat kuitenkin enemmän kuin hyvin epävarmoja. Vaikka pitkän aikavälin säätä (esimerkiksi kolmea kuukautta) onkin mahdollista jossakin määrin ennustaa, malleihin sisältyvien epävarmuuksien takia paikkakunta- ja päiväkohtainen ennuste on erittäin epäluotettava. Meteorologit ovat joskus käyttäneet tällaisista ennusteista nimitystä ”meteorologinen syöpä”. Muutaman päivänkin ennusteissa sään esittäminen yhdellä symbolilla on hyvin epävarmaa, koska sää voi vaihdella päivän mittaan hyvin paljon.

Tuoko arktisen merijään sulaminen Suomeen kylmiä talvia?

Arktisen merijään määrä oli tänä syksynä (16.9.2012) pienimmillään satelliittimittausten kaudella (alkaen vuodesta 1979), vain 3,41 miljoonaa neliökilometriä, minkä on väitetty aiheuttavan Suomeen kylmiä talvia.

Tutkija Timo Vihma Ilmatieteen laitokselta toteaa useiden eri tutkimusten yhteenvetona, että arktisen merijään väheneminen näyttää suosivan kylmiä itätuulia Suomessa ja arktisen alueen voimakkaampi lämpeneminen taas pysyvämpiä säätyyppejä Suomen syys- ja talviaikaan. Muutkin tekijät kuitenkin vaikuttavat kiertoliikkeisiin. Ilmastomallit pystyvät pääosin simuloimaan nämä kaikki mainitut tekijät, mutta siitä huolimatta mallit ennustavat Suomen talvien lämpenevän ilmastonmuutoksen myötä. Arktisen merijään vähenemisen vaikutus ei näytä dominoivan ilmastonmuutokseen verrattuna. Vaikka arktisen merijään väheneminen voikin aiheuttaa yksittäisiä kylmiä kuukausia ja kylmiä talvia, keskimäärin talvet lämpenevät.  Sään luontainen vaihtelu kylmine ja lämpimine talvineen kuitenkin jatkuu lämpenemistrendistä huolimatta. Esimerkiksi arktisen merijään toiseksi pienin pinta-ala mitattiin syksyllä 2007, mutta sitä seurasi vähäluminen ja lämmin talvi.

Mainokset

8 vastausta to “Talven 2012-2013 sääennuste”

  1. Jari Kolehmainen Says:

    Viime viikolla julkaistu uusi tutkimus löytää yhteyden Barentsinmeren ja Karanmeren pienen jääpeitteen sekä Euroopan kylmien talvien välille. Vaikka Eurooppa kaiken kaikkiaan lämpenee ilmastonmuutoksen myötä, kylmiä talvikuukausia tulee siis silti tämän tutkimuksen mukaan esiintymään.

    ”Lämmin arktinen alue – kylmä Eurooppa” -tilanne, joka on yhteydessä Pohjois-Atlantin oskillaation (NAO) negatiiviseen vaiheeseen, lieneekin siis tulevaisuudessa tyypillinen kylmien talvikuukausien aiheuttaja. Aiheesta ”lämmin Arktis – kylmät mantereet” on tarkempi selostus havainnollisine kuvineen NOAA:n sivuilla.

    Pohjoisen pallonpuoliskon säähän vaikuttaa merkittävästi myös Atlantin monivuosikymmeninen oskillaatio eli värähtely (AMO). Nasan tutkijoiden mukaan AMO:n lämmin vaihe, jollainen meillä on ollut vuodesta 1995 alkaen, lisää sään ääri-ilmiöiden (esimerkiksi pakkasten tai helleaaltojen) pitkäkestoisuutta.

    Edellä mainitut tekijät puoltavat kylmän talven todennäköisyyttä, koska arktista merijäätä on vähän ja koska AMO on lämpimässä vaiheessa. Talvisään ennustamisen kannalta keskeisiä tekijöitä ovat kuitenkin myös lyhyemmällä aikavälillä vaihtelevat arktinen oskillaatio (AO) ja Pohjois-Atlantin oskillaatio (NAO). Niitä voi tosin tehokkaasti ennustaa vain pari viikkoa etukäteen, joten siksi esimerkiksi NOAA ei ole ottanut niitä huomioon talvisäätä ennustaessaan. NAO:n negatiivinen vaihe toisi meille kylmän talven. Esimerkiksi kylmänä talvena 2009-2010 NAO oli 145-vuotisen tarkkailuhistoriansa alimmassa lukemassa.

    Tohtori Jeff Masters kertoo myös uudehkosta tutkimuksesta, jonka mukaan auringon aktiivisuuden vaihtelun 11-vuotinen sykli voisi ultraviolettisäteilyn määrän vaihteluiden kautta vaikuttaa talvisiin oskillaatioihin (AO), vaikka säteilyn vaihtelulla ei suoranaisesti olekaan merkittävää vaikutusta maapallolle tulevaan energiamäärään. Pienempi uv-säteilyn määrä voi synnyttää negatiivisen AO:n, josta taas seuraa kylmiä talvia Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin.

    Talvina 2009-2010 sekä 2010-2011 auringon aktiivisuus oli alhainen (11-vuotisen pilkkujakson minimi), mistä ehkä seurasi negatiivinen AO ja siitä taas Euroopan sekä USA:n kylmät ja lumiset talvet. Talvella 2011-2012 auringon aktiivisuus lisääntyi ja sen seurauksena AO-värähtely muuttui lopulta positiiviseksi. Tuleva talvena 2012-2013 auringon säteily lisääntynee entisestään, mistä todennäköisesti aiheutuu positiivinen AO, mikä voi tuoda lämpimämpää talvisäätä meille.

    Tyynenmeren El Niño -ilmiö puolestaan alkoi kehittyä tänä vuonna heinä-elokuussa, mutta se vaimeni syyskuun puolivälissä. Tällaista tilannetta ei ole havaittu koskaan aiemmin El Niñon tarkkailun 63-vuotisessa historiassa. Tämäkin uusi tilanne siis vaikeuttaa ennusteen tekemistä. Uusimmat ENSO-ennusteet (El Niñon ja La Niñan vaihtelu) ennustavat lähikuukausiksi heikkoa El Niñoa tai lämmintä ENSO:n neutraalia vaihetta.

    Tohtori Jeff Masters kirjoittaakin näin: ”Ystäväni ja naapurini kysyvät usein ennustettani siitä, millainen tuleva talvi on, mutta minä käsken heidän heittää kolikkoa. — Tarkan talvisääennusteen tekeminen on hyvin vaikeaa, koska El Niñon, AO/NAO-vaiheen, AMO:n, arktisen merijään sulamisen ja 11-vuotisen auringonpilkkusyklin vuorovaikutus on hyvin monimutkainen ja huonosti ymmärretty. Ehkä kaikkein odottamattomin asia olisi hyvin tavanomainen talvi 2012-2013.”

  2. Lars Winberg Says:

    Pro gradu -tutkielmassani vuodelta 1989 ”Tulivuorenpurkausten vaikutus ilmastoon” kirjoitin yhteenvetoon mm ”…tilanne päinvastaisessa tapauksessa, säteilyn lisääntyessä esim. hiilidioksidin takia, saattaisi johtaa talvien kylmenemiseen ja kesien lämpenemiseen.” Tarkastelun alla oli Suomi ja tutkimuksen sivutuloksena siis että ilmastonmuutoksen myötä talvet mahdollisesti kylmenevät meillä. Tarkemmin olen tätä selittänyt muualla. Uskon edelleen että keskimäärin talvet ovat Suomessa kylmiä lähivuosi(kymmeni)nä.

  3. Lars Winberg Says:

    Mielestäni on epärelevanttia tarkastella NAO-indeksiä, kun haetaan syytä poikkeaviin lämpötiloihin Suomessa ja muualla Euroopassa. Eikö se mene sarjaan ”Jäätelönsyönti lisää hukkumisia”. Tietysti indeksin ja lämpötilojen välillä on vahva korrelaatio koska ovat saman asian kaksi eri puolta tai mittaria. Olen leikilläni ehdottanut että perustetaan ”Suomi-indeksi”: Paine-ero Utsjoen ja Hangon välillä. Se korreloisi vielä selvemmin lämpötilojen kanssa ;). Joskus olen myös kääntänyt asian väittämällä että kylmä sää Suomessa aihettaa negatiivisen NAO-indeksin. Siinä on itse asiassa järkeä, koska ilmakehän isot aallot usein etenevät idästä länteen, vaikuttaen Suomessa ennen Islantia.

  4. Jari Kolehmainen Says:

    VUODENAIKAISENNUSTEIDEN PÄIVITYKSIÄ:

    Tavanomaista leudompaa talvea ennustavat ennusteet

    WSI ennustaa koko talveksi (joulukuun alusta helmikuun loppuun) Suomeen tavanomaista lämpimämpää kuten aiemmassakin ennusteessaan, mutta nyt tämä näyttää entistäkin todennäköisemmältä (40 prosentin todennäköisyys). Talvi näyttää Isossa-Britanniassa, Espanjassa ja Portugalissa normaalia kylmemmältä, muualla Euroopassa tavanomaista lämpimämmältä, erityisesti Venäjän länsiosissa. Syynä ennusteen muuttumiseen on ennustettu Pohjois-Atlantin oskillaation (NAO-indeksi) positiivisen vaiheen kehittyminen. Pohjois-Atlantin oskillaation positiivisessa vaiheessa meillä yleistyvät lauhat ja kosteat läntiset ilmavirtaukset. Sen sijaan Länsi-Eurooppaan tulee viileää säätä. Jos NAO-indeksi kehittyy ennustetulla tavalla, tulevissa WSI:n ennusteissa Länsi-Euroopan talvi saattaa muuttua vieläkin kylmemmäksi.

    Joulukuussa Suomessa on WSI:n mukaan tavallista lämpimämpää, samoin kuin Manner-Euroopan pohjoisosissa Ranskaa lukuun ottamatta. Sen sijaan Isossa-Britanniassa ja Etelä-Euroopassa on tavallista kylmempää. Tammikuussa Suomessa, Manner-Euroopan pohjoisosissa (paitsi Länsi-Ranskassa) ja Etelä-Euroopassa (paitsi Iberian niemimaalla eli Espanjassa ja Portugalissa) on normaalia lämpimämpää. Isossa-Britanniassa on jälleen tavallista kylmempää. Helmikuussa kaikkialla Euroopassa on normaalia lämpimämpää lukuun ottamatta pohjoisia rannikkoalueita.

    IRI:n (International Research Institute for Climate and Society) ennusteissa jakso joulukuusta helmikuun loppuun näyttää Suomessa keskimääräistä lämpimämmältä tai tavanomaiselta. Normaalia lämpimämmän sään todennäköisyys on 40 % (Lapissa 45 %), normaalin 35 % ja normaalia kylmemmän 25 % (Lapissa 20 %). Sademäärät näyttävät olevan tavanomaisia. Päivitetyt ja yksityiskohtaiset ennusteet löytyvät nettisivulta, jossa aukeavat ensin sade-ennusteet (precipitation). Valitse Forecast Type > Temperature, jos haluat nähdä lämpötilaennusteet.

    Euroopan keskipitkien ennusteiden keskus (ECMWF) on tehnyt vuodenaikaisennusteen, jonka mukaan lauhat lounaiset ilmavirtaukset suuntautuvat Pohjois-Eurooppaan vieläkin selvemmin kuin aiemmissa ennusteissa. Niinpä joulu-helmikuun keskilämpötila Pohjois-Euroopassa ja Länsi-Venäjällä on selvästi tavanomaista korkeampi. Suomessa suurin todennäköisyys tavanomaista koekeampaan lämpötilaan on Keski- ja Pohjois-Suomessa. Sademäärät näyttävät hieman tavallista suuremmilta. ECMWF:n vuodenaikaisennusteita ja kuukausiennusteita seurataan tarkemmin Ilmatieteen laitoksen nettisivuilla.

    Tavanomaista talvea ennustavat ennusteet

    Yhdysvaltalainen NOAA/NWS ennustaa eilen päivitetyssä kuukausittaisessa tarkastelussa Suomen pysyttelevän koko talven (joulu-helmikuu) ajan lähellä tavanomaisia lämpötiloja, mutta tammikuussa Etelä-Suomessa voi olla normaalia lämpimämpää. Talven osalta Suomen ulkopuolella merkittävää on se, että Grönlannin alue vaikuttaa jälleen suurella todennäköisyydellä normaalia lämpimämmältä. Sen sijaan Keski-Euroopassa näyttää olevan keskimääräistä kylmempi joulukuu, mutta tammikuussa jo lämpenee. Maaliskuussa Suomessa on tavanomaista kylmempää aivan eteläisintä Suomea lukuun ottamatta. Ensi huhti- ja toukokuu ovat ennusteen mukaan Suomessa tavanomaista lämpimämpiä. Koko kolmen kuukauden jaksot joulu-helmikuu, tammi-maaliskuu, helmi-huhtikuu ja maalis-toukokuu näyttävät kuitenkin Suomessa täysin tavanomaisilta (maaliskuun viileys tasoittaa loppukevään lämpimyyttä), mutta jaksot huhti-kesäkuu ja touko-heinäkuu voivat olla normaalia lämpimämpiä. Sademäärienkään osalta talvi ei näytä kolmen kuukauden tarkastelussa poikkeavan tavanomaisesta, paitsi kuukausittaisessa tarkastelussa joulukuu voi olla kuiva. Lisää ennustekarttoja löytyy täältä.

    Ranskan Ilmatieteen laitos antaa jälleen kaikkein tarkimmilta vaikuttavat ennustekartat. Ne ovat kuitenkin ilmeisesti jopa yksityiskohtaisempia kuin mihin käytetty säämalli antaa perusteita. Joka tapauksessa ennusteen mukaan joulukuu on Suomessa 0,5 astetta tavanomaista kylmempi (Pohjois-Suomessa lähellä tavanomaista). Tammikuussa on ennusteen mukaan 0,5 astetta keskimääräistä lämpimämpää (Lounais-Suomessa asteen tavallista lämpimämpää ja Lapissa 0,5 astetta alle keskiarvon) ja helmikuussa saman verran viileämpää (Lapissa asteen verran alle tavanomaisen keskilämpötilan). Maaliskuu näyttää lähes koko Suomessa asteen normaalia lämpimämmältä. Sademäärät ovat talven aikana normaalit, paitsi maaliskuussa on kuivempaa.

    Tavanomaista kylmempää talvea ennustavat ennusteet

    Venäjän ilmatieteen laitos ennustaa Suomeen joulu-helmikuun jaksolle keskimääräistä kylmempiä lämpötiloja.

  5. Jari Kolehmainen Says:

    Nyt Ruotsin ilmatieteen laitos on liittynyt Aftonbladet-lehden mukaan Venäjän ilmatieteen laitoksen rinnalle ennustamaan Ruotsiin ja Suomeen hyvin kylmää, talvien 2009 ja 2010 kaltaista talvea 2012-2013. Perusteeksi SMHI:n meteorologi Mattias Lind mainitsee sen, että Pohjois-Atlantin oskillaatio (NAO) on negatiivinen eikä ole muuttunut positiiviseksi ennusteiden mukaisesti. On tosin huomattava, että vaikka negatiivinen NAO-indeksi tuokin meille talvella kylmää, arktista ilmaa, se kertoo pikemminkin vallitsevasta säätilasta kuin ennustaa tulevaa. NAO-indeksin kehittymistä ei nimittäin voida luotettavasti ennustaa kovin pitkäksi aikaa eteenpäin. Joulun sää on siis vielä arvoitus. Vuodenaikaisennusteet ennustavat yleensäkin vain pitkän aikavälin (esim. kolmen kuukauden) keskiarvoja, eivät yksittäisen ajankohdan säätapahtumia.

  6. Jari Kolehmainen Says:

    Polaaripyörre on nyt viikonlopun aikana hajoamassa. Tämä kasvattaa jonkin verran itäisten ilmavirtausten ja siten kylmän tammikuun lopun ja helmikuun todennäköisyyttä Suomessa. Asiasta voi lukea tarkemmin meteorologi Pauli J. Jokisen blogista.

  7. Pauli Says:

    No miten tälle ennusteelle kävi tänä talvena?

  8. Jari Kolehmainen Says:

    Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan marraskuu oli koko Suomessa keskimääräistä lämpimämpi, kaikkein selvimmin Pohjois-Lapissa (jopa neljä astetta yli tavanomaisen). Joulukuussa koko Suomessa oli keskimääräistä kylmempää, mutta Länsi- ja Pohjois-Lapissa ero ei ollut niin suuri kuin muualla. Tammikuussa Etelä-Suomi oli hieman tavanomaista kylmempi, mutta Itä- ja Pohjois-Lapissa lämpötila oli kolme astetta yli tavanomaisen. Helmikuussa koko Suomessa oli tavanomaista lauhempaa. Maaliskuu, joka ei enää varsinaisesti kuulu talven vuodenaikaisennusteisiin, taas oli suurimmassa osassa Suomea harvinaisen kylmä. Näin kylmä tai kylmempi maaliskuu toistuu keskimäärin kerran kymmenessä vuodessa.

    Tavanomaista lämpimämpää meillä siis oli marraskuussa ja helmikuussa. Tavanomaista kylmempää oli vain joulukuussa (ja maaliskuussa). Tammikuu oli etelässä hieman tavallista kylmempi, osissa Lappia taas selvästi tavallista lauhempi. Kaiken kaikkiaan keskiarvoissa oltiin siis melko lähellä tavanomaista.

    Vuodenaikaisennusteissa ei yleensä ennusta yksittäisten kuukausien lämpötiloja vaan kolmen kuukauden jakson keskilämpötilan poikkeamaa tavanomaisesta. Tässä ennusteet onnistuivat kohtuullisen hyvin, varsinkin kun otetaan huomioon, että Pohjois-Suomi oli monien ennusteiden mukaisesti Keski- ja Etelä-Suomea lämpimämpi katsottaessa poikkeamaa verrattuna ko. alueen keskimääräisiin tilastolämpötiloihin. Sekä Venäjän ilmatieteen laitos, IRI, ECMWF että NOAA/NWS olivat lokakuussa tehdyissä ennusteissaan ennustaneet Pohjois-Suomen olevan talven ajan suhteellisesti leudompi kuin Etelä-Suomi.

    Ilman tarkempaa analyysiä kaikkein pahiten pieleen näyttävät menneen kaupallisen WSI:n ennuste ja kuukausitietoja antanut ranskalainen ennuste, jonka säämalleihin nähden liian yksityiskohtaisia tietoja hieman arvosteltiin jo blogikirjoituksessamme.


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: