Viime viikon ilmastotutkimuksia 39/2012

Tässä on joitakin viime viikolla ilmestyneitä tutkimuksia ilmastoon liittyen. Tiedotamme tutkimuksista heti niiden ilmestyessä Ilmastotiedon Twitter- ja Facebook-syötteissä ja julkaisemme viikoittain täällä blogissamme kerralla kaikki edellisellä viikolla julkaistut tutkimukset, joista olemme tiedottaneet. Pyrimme kertomaan jokaisesta tutkimuksesta oleelliset asiat suomenkielellä muutamalla lauseella. Tämä lyhyt kuvaus julkaistaan sekä Facebookissa että täällä blogissa ja Twitterissä julkaistaan vain otsikko. Edellisten viikkojen julkaisut löytyvät ilmastouutiset-sivulta.

Pohjois-Atlantin oskillaation indeksi seuraa pohjoisen pallonpuoliskon ilmastoa, paitsi Keskiajan lämpökaudella

Pohjois-Atlantin oskillaatio vaikuttaa voimakkaasti Arktisten alueiden ja Luoteis-Euroopan ilmastoon. Pohjois-Atlantin oskillaation indeksi kertoo ilmakehän kiertoliikkeiden toiminnasta ja suursäätilasta. Kun indeksi on positiivinen, Euroopassa ja Yhdysvaltojen Itäosissa säätila on leuto ja kostea, kun taas Grönlannissa ja Pohjois-Kanadassa säätila on kylmä ja kuiva. Kun indeksi on negatiivinen, suursäätilanne on päinvastainen.

Pohjois-Atlantin oskillaation menneiden aikojen rekonstruktiot ovat toistaiseksi rajoittuneet viimeiseen 900 vuoteen. Uudessa tutkimuksessa esitetään 5200 vuotta menneisyyteen ulottuva, Lounais-Grönlannissa sijaitsevasta järvestä otettuun sedimenttinäytteeseen perustuva rekonstruktio Pohjois-Atlannin oskillaation indeksistä. Rekonstruktion perusteella indeksi muuttui yleisesti positiivisesta vaihtelevaksi (eli ajoittain myös negatiiviseksi) noin 4500 vuotta sitten, kun holoseenin lämpimin jakso päättyi. Tämä tilanne jatkui pienen jääkauden alkuun asti, joka tapahtui noin 650 vuotta sitten. Yleisesti ottaen Pohjois-Atlantin oskillaation indeksi näyttäisi noudattavan pohjoisen pallonpuoliskon ilmaston vaihteluita. Poikkeuksellisesti keskiajan lämpökauden alkamiseen ei kuitenkaan näytä liittyvän erityistä muutosta Pohjois-Atlantin oskillaation indeksissä.

Lähde: Jesper Olsen, N. John Anderson, & Mads F. Knudsen, Variability of the North Atlantic Oscillation over the past 5,200 years, Nature Geoscience(2012), doi:10.1038/ngeo1589. [tiivistelmä]

Metsien istutuksella on sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia ilmastoon Nigeriassa

Metsien istutusta pidetään yleensä hyvänä keinona torjua ilmaston lämpenemisen vaikutuksia paikallisesti. Uuden tutkimuksen tuloksien mukaan metsien istutuksella saattaa olla suuremmat vaikutukset kuin aiempien tutkimuksien perusteella on ajateltu. Tutkimuksessa selvitettiin metsien istutuksen vaikutusta tulevaisuuden ilmastoon ja sään ääri-ilmiöiden esiintymiseen Nigeriassa. Tutkimus tehtiin alueellisen ilmastomallin simulaatioiden avulla. Käytössä olleen ilmastomallin (RegCM3) toiminta tarkistettiin nykyisen ilmaston simulaatioilla ja malli näytti toimivan hyvin nykyisen ilmaston oleellisten osien ja ääri-ilmiöiden osalta.

Tulevaisuuden simulaatioiden tulosten perusteella näyttää siltä, että metsien istutuksella on sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia alueen ilmastoon ja sään ääri-ilmiöihin. Metsien istutus vähentää ilmaston lämpenemistä ja lisää sademäärää metsitetyllä alueella (ja rannikolla), mutta voimistaa lämpenemistä ja pienentää sademäärää Koillis-Nigeriassa. Tämän lisäksi metsien istutus lisää rankkasateiden ja niistä seuraavien tulvien esiintymistä rannikkoalueilla sekä helleaaltojen ja kuivuuden esiintymistä puolikuivilla alueilla. Positiiviset ja negatiiviset vaikutukset eivät rajoitu Nigerian aueelle, vaan ulottuvat myös naapurimaihin. Metsien istutus Nigeriaan näyttää vähentävän ilmaston lämpenemistä ja lisäävän sademäärää Beninissä, mutta voimistavan ilmaston lämpenemistä ja vähentävän sademäärää Nigerissä, Tsadissa ja Kamerunissa.

Lähde: Babatunde J. Abiodun, Ayobami T. Salami, Olaniran J. Matthew and Sola Odedokun, Potential impacts of afforestation on climate change and extreme events in Nigeria, Climate Dynamics, 2012, DOI: 10.1007/s00382-012-1523-9. [tiivistelmä]

Nigeriassa viljelijät ovat huomanneet ilmaston muuttuneen ja aloittaneet sopeutumistoimet

Afrikan savannialue on mantereelle tärkeä viljelysalue, johon ilmastonmuutos vaikuttaa voimakkaasti. Alueella täytyy sopeutua ilmastonmuutokseen ja siksi on tärkeää tietää, miten hyvin alueen viljelijät ovat perillä asiasta ja mitä he ovat jo tehneet ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi. Uudessa tutkimuksessa on selvitetty Nigerian savannialueen pienviljelijöiden tilannetta. Tutkimuksessa tehtiin kysely 200 pienviljelijätaloudelle kahdelta erilliseltä viljelysalueelta.

Tutkimuksen tuloksien mukaan suurin osa viljelijöistä on huomannut ilmaston muuttuneen. Tämän seurauksena he ovat muuttaneet viljelyskäytäntöjään sopeutuakseen ilmastonmuutokseen. Tärkeimmät käytetyt sopeutumiskeinot ovat olleet istutusajan muutos, kuivuutta kestävien ja varhain kypsyvien lajikkeiden käyttö sekä puiden istutus. Jotkut viljelijöistä eivä kuitenkaan pysty sopeutumaan ilmastonmuutokseen sopivien sopeutumistoimien puuttumisen ja tiedon- sekä rahanpuutteen takia.

Lähde: Justice Akpene Tambo and Tahirou Abdoulaye, Smallholder farmers’ perceptions of and adaptations to climate change in the Nigerian savanna, Regional Environmental Change, 2012, DOI: 10.1007/s10113-012-0351-0. [tiivistelmä]

Muita viime viikon tutkimuksia

– Atlantin matalilla leveysasteilla kasvavista koralleista on tehty merenpinnan lämpötilan rekonstruktio viimeisen 235 vuoden ajalta: Vásquez-Bedoya, L. F., A. L. Cohen, D. W. Oppo, and P. Blanchon (2012), Corals record persistent multidecadal SST variability in the Atlantic Warm Pool since 1775AD, Paleoceanography, doi:10.1029/2012PA002313. [tiivistelmä]

– Ilmakehän hiilidioksidipitoisuudessa tapahtui nopea muutos edellisen jäätiköitymisen (tai ”jääkauden”) aikana: Ahn, J., E. Brook, A. Schmittner, and K. J. Kreutz (2012), Abrupt change in atmospheric CO2 during the last ice age, Geophys. Res. Lett., doi:10.1029/2012GL053018. [tiivistelmä]

– Hiilenpolton vähentäminen saattaa johtaa nopeaan lämpenemiseen lyhyellä aikavälillä: Chalmers, N., E. J. Highwood, E. Hawkins, R. T. Sutton, and L. J. Wilcox (2012), Aerosol contribution to the rapid warming of near-term climate under RCP 2.6, Geophys. Res. Lett., doi:10.1029/2012GL052848. [tiivistelmä, koko artikkeli]

– Helleaaltojen odotetaan voimistuvan tulevaisuudessa Kalifornian rannikolla: Gershunov, A. and K. Guirguis (2012), California heat waves in the present and future, Geophys. Res. Lett., doi:10.1029/2012GL052979. [tiivistelmä]

– Arktisen merijään sulaessa jään pinnalle muodostuu lätäköitä sulavedestä, mikä vaikuttaa pinnan heijastuskykyyn. Tämä saattaa vaikuttaa niin voimakkaasti merijään sulamiseen, että lätäköiden vaikutus olisi otettava huomioon mallisimulaatioissa, joissa arvioidaan merijään tulevaisuuden kehitystä: Flocco, D., D. Schroeder, D. L. Feltham, and E. C. Hunke (2012), Impact of melt ponds on Arctic sea ice simulations from 1990 to 2007, J. Geophys. Res., doi:10.1029/2012JC008195. [tiivistelmä]

– Hiljattain julkaistiin tutkimus, jossa ehdotettiin linkkiä kosmisten säteiden ja päivän minimi- ja maksimilämpötilan erotuksen välille. Uudessa tutkimuksessa tällaista linkkiä ei kuitenkaan löydetty. Uudessa tutkimuksessa todetaan lisäksi, että aiempi tutkimus ilmeisesti löysi linkin, koska tietojen tilastollinen merkitsevyys oli arvioitu väärin: Laken, B., J. Čalogović, T. Shahbaz, and E. Pallé (2012), Examining a solar-climate link in diurnal temperature ranges, J. Geophys. Res., 117, D18112, doi:10.1029/2012JD017683. [tiivistelmä]

– Sveitsin Rhone-laaksossa mäntymetsät ovat muuttumassa tammimetsiksi. Tämä saattaa liittyä ilmaston lämpenemiseen: A. Rigling, C. Bigler, B. Eilmann, E. Feldmeyer-Christe, U. Gimmi, C. Ginzler, U. Graf, P. Mayer, G. Vacchiano, P. Weber, T. Wohlgemuth, R. Zweifel, M. Dobbertin, Driving factors of a vegetation shift from Scots pine to pubescent oak in dry Alpine forests, Global Change Biology, DOI: 10.1111/gcb.12038. [tiivistelmä]

2 vastausta to “Viime viikon ilmastotutkimuksia 39/2012”

  1. Wade Says:

    Nigeria on maailman kärkijoukossa metsiensä hävittämisessä. Maan metsäpinta-ala supistui lähes 50 % vuosina 1990 – 2010. Metsää kaatuu vuosittain keskimäärin yli 400 000 hehtaaria. Nigerian metsäpinta-ala on puolittunut ja on nykyään 10 % maan kokonaispinta-alasta. Maan istutettu metsäala on vähän alle sen verran kuin vuodessa metsää kaadetaan. http://rainforests.mongabay.com/deforestation/2000/Nigeria.htm

    Nigerian tulevaisuuden metsänistutushankkeiden vaikutusten simulointi on vaikeaa, sillä on odotetettava, että metsäpinta tulee kutistumaan koko maassa vielä pitkään. Nigerian pohjoispuoli on osa Sahelin aluetta ja sen sateisuutta hallitsee Atlantin pintalämpötilan vaihtelu. Nigerian ja muiden Sahelin maiden viime vuosikymmenten metsien hävittämisellä ei näytä olevan juurikaan vaikutusta alueelle tärkeälle kesämonsuunin sademäärään. Seuraavassa uutisessa on Sahelin kartta ja Professor Chris Folland kertoo, että lämmin Pohjois-Atlantti ja viileämpi Etelä-Atlantti lisäävät sateisuutta Sahelissa. http://news.bbc.co.uk/2/hi/science/nature/4479640.stm

    Follandin havaintoihin perustuva väittämä pitää hyvin paikkansa tälläkin hetkellä, sillä Sahelissa on meneillään yksi pahimpia tulvia koskaan. Edellinen Sahelin suurtulva oli toissa vuonna. Tsad-järven pintakin on alkanut nousemaan. WMO:n uutisten mukaan Tsad-järven valuma-alueella Nigeriassa, Nigerissa ja Kamerunissa satoi heinäkuun lopulla ja elokuun aikana 150 % normaalia enemmän. Näin oli myös suurimmassa osassa muuta Sahelia. Sateet jatkuvat edelleen ja tulvat ovat vaikuttaneet miljoonien elämään.

  2. Wade Says:

    Afrikan savannialueella on mahdollisesti alkamassa suuri ilmasto-olosuhteiden muutos johtuen Pohjois-Atlantin lämpimimmän vaiheen alkamisesta, jota kestää ainakin seuraavat 15 vuotta. Viime vuonna tapahtunut Etelä-Atlantin pintalämpötilojen heilahdus takaisin viileämmälle tasolle saattaa sekin olla pysyvämpää laatua. Sahelin kaistale koostuu lähinna Afrikan savannialueista Saharan eteläpuolella. Ennen 1960-luvun lopulla alkanutta kuivuutta, Sahelia hallitsi runsas kesämonsuuni, tulvat olivat tavallisia ja Tsad-järvi 10 kertaa nykyistä laajempi. Viime vuosisadalla Sahelin sateet jakautuivat siten, että noin v. 1900 -20 oli neutraali kausi, sateista oli v. 1920 – 1970. Sitten alkanut kuivakausi huipentui 1980-luvun puolivälissä ankaraan kuivuuteen, sateet ovat jälleen vähitellen lisääntyneet 1990-luvun puolivälistä alkaen: http://jisao.washington.edu/data/sahel/sahelprecip19002011.big.gif

    Sahelin sateisuus määräytyy Atlantin puoliskojen pitalämpötilojen vaihtelun mukaan: http://i28.tinypic.com/oj4eup.jpg

    Isoja olosuhteiden muutoksia ovat Nigerian savannialueen pienviljelijät aiemmin nähneet johtuen kesämonsuunin suuresta vaihtelusta. Atlantin vesien syklien vaiheet viittaavat tällä hetkellä vahvasti siihen, että Afrikan savanneilla sattaa edessä olla jälleen runsassateiset ajat ja uuteen sopeutuminen. Nigeriassa monet äimistelevät ensimmäistä kertaa Benuejoen tulvimista:
    http://allafrica.com/stories/201210030538.html


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: