Viime viikon ilmastotutkimuksia 34/2012

Tässä on joitakin viime viikolla ilmestyneitä tutkimuksia ilmastoon liittyen. Tiedotamme tutkimuksista heti niiden ilmestyessä Ilmastotiedon Twitter- ja Facebook-syötteissä ja julkaisemme viikoittain täällä blogissamme kerralla kaikki edellisellä viikolla julkaistut tutkimukset, joista olemme tiedottaneet. Pyrimme kertomaan jokaisesta tutkimuksesta oleelliset asiat suomenkielellä muutamalla lauseella. Tämä lyhyt kuvaus julkaistaan sekä Facebookissa että täällä blogissa ja Twitterissä julkaistaan vain otsikko. Edellisten viikkojen julkaisut löytyvät ilmastouutiset-sivulta.

Holoseenin aikaiset ilmastonmuutokset ovat tapahtuneet eri aikaan pohjoisella ja eteläisellä pallonpuoliskolla

Ilmastonmuutoksien syyt ja ajoitus eri pallonpuoliskoilla holoseenin (edelleen jatkuva geologinen ajanjakso, joka alkoi noin 12000 vuotta sitten edellisen jäätiköitymisjakson päätyttyä) aikana tiedetään toistaiseksi melko huonosti, koska meillä ei ole tarpeeksi tarkkaan ajoitettuja ja jatkuvia ilmaston mittaussarjoja koko holoseenin ajalta.

Uudessa tutkimuksessa on käytetty radiohiilimenetelmää ajoittamaan jokien sedimenttikerroksia Uudessa-Seelannissa ja Isossa-Britanniassa. Radiohiiliajoituksia tehtiin kaikkiaan 1185 kappaletta, minkä avulla sedimenttikerroksista voidaan luotettavasti tunnistaa satojen vuosien aikaskaalalla tapahtuneet jokien tulvimisen muutokset.

Tutkimuksen tuloksissa näkyy ihmisen vaikutus, joka alkoi noin tuhat vuotta sitten. Ennen sitä jokien tulvimisen muutokset näyttävät tapahtuneen pääasiassa eri aikaan eri pallonpuoliskoilla. Jokien tulvimista ohjaavat ilmakehän kiertoliikkeet, jotka muuttavat rankkojen sateiden esiintymistä. Tämän uuden tutkimuksen tulokset osoittavat, että tulvimiseen vaikuttaneet ilmastonmuutokset olivat eri vaiheessa pohjoisen ja eteläisen pallonpuoliskon lauhkeilla alueilla. Tämä tukee viimeaikaisia tutkimustuloksia siitä, että holoseenin ilmastonmuutokset ovat saattaneet esiintyä vastakkaisvaiheisina pohjoisella ja eteläisellä pallonpuoliskolla (tässä on siis kysymyksessä luonnollisista syistä tapahtuneet menneet ilmastonmuutokset – nykyisessä ihmisen aiheuttamassa ilmastonmuutoksessa ilmasto muuttuu samassa tahdissa sekä pohjoisella että eteläisellä pallonpuoliskolla).

Lähde: Mark G. Macklin, Ian C. Fuller, Anna F. Jones and Mark Bebbington, New Zealand and UK Holocene flooding demonstrates interhemispheric climate asynchrony, Geology, v. 40 no. 9 p. 775-778, doi: 10.1130/G33364.1. [tiivistelmä]

Yhdysvalloissa ennätyksellisen alhaiset lämpötilat ovat vähentyneet ja ennätyksellisen korkeat lisääntyneet

Kun ilmasto ei muutu, ennätyslämpötilojen esiintyminen harvenee, koska syntyneet ennätykset muuttuvat koko ajan vaikeammaksi rikkoa. Tämä vaikeuttaa ennätystilastojen tulkintaa muuttuvassa ilmastossa. Uudessa tutkimuksessa on otettu ennätysten harveneminen huomioon ja tutkittu ennätysten esiintymistä Yhdysvaltojen alueella vuosien 1961 ja 2010 välillä. Tutkimuksen tulosten perusteella ennätyksellisen alhaiset lämpötilat ovat vähentyneet merkitsevästi ja tasaisesti melkein kaikkialla Yhdysvalloissa. Vastaavasti ennätyksellisen korkeat lämpötilat ovat pääasiassa lisääntyneet. Nämä tulokset ovat sopusoinnussa muiden lämpenevässä ilmastossa odotettavia muutoksia selvitelleiden tutkimusten kanssa.

Lähde: Rowe, C. M. and L. E. Derry (2012), Trends in record-breaking temperatures for the conterminous United States, Geophys. Res. Lett., 39, L16703, doi:10.1029/2012GL052775. [tiivistelmä]

Muita viime viikon tutkimuksia

– Uuden radiosondimittausten analyysin perusteella troposfäärin keskiosa on lämmennyt kaikkina vuodenaikoina ja ala-stratosfääri on viilennyt keväällä ja kesällä koko Antarktiksen yllä vuosien 1961 ja 2010 välillä: Screen, J. A., and I. Simmonds (2012), Half-century air temperature change above Antarctica: Observed trends and spatial reconstructions, J. Geophys. Res., 117, D16108, doi:10.1029/2012JD017885. [tiivistelmä]

– Satelliittien avulla voidaan mitata ilmakehän kasvihuonekaasupitoisuuksia koko maapallon alueelta. Uudessa tutkimuksessa esitetään tällaisia mittauksia typpidioksidille (NO2) ja selvitellään sen alueellisia vaihteluita vuosien 2002 ja 2011 välisenä aikana: Schneider, P., and R. J. van der A (2012), A global single-sensor analysis of 2002–2011 tropospheric nitrogen dioxide trends observed from space, J. Geophys. Res., 117, D16309, doi:10.1029/2012JD017571. [tiivistelmä]

– Uudessa tutkimuksessa on selvitetty Euroopan ekosysteemien hiili- ja kasvihuonekaasuvirtoja ja tuloksien perusteella näyttää siltä, etteivät Euroopan ekosysteemit sellaisenaan tule auttamaan ilmastonmuutoksen hillinnässä: Luyssaert, S., Abril, G., Andres, R., Bastviken, D., Bellassen, V., Bergamaschi, P., Bousquet, P., Chevallier, F., Ciais, P., Corazza, M., Dechow, R., Erb, K.-H., Etiope, G., Fortems-Cheiney, A., Grassi, G., Hartmann, J., Jung, M., Lathière, J., Lohila, A., Mayorga, E., Moosdorf, N., Njakou, D. S., Otto, J., Papale, D., Peters, W., Peylin, P., Raymond, P., Rödenbeck, C., Saarnio, S., Schulze, E.-D., Szopa, S., Thompson, R., Verkerk, P. J., Vuichard, N., Wang, R., Wattenbach, M., and Zaehle, S.: The European land and inland water CO2, CO, CH4 and N2O balance between 2001 and 2005, Biogeosciences, 9, 3357-3380, doi:10.5194/bg-9-3357-2012, 2012. [tiivistelmä, koko artikkeli]

Kerroimme yli kaksi vuotta sitten tutkimuksesta, jonka tuloksien mukaan metsien kaataminen oli pahentanut mayojen elinalueella vallitsevia kuivia olosuhteita, mikä olisi sitten johtanut pitkään kuivuusjaksoon, joka olisi johtanut mayojen sivilisaation romahdukseen. Uudessa tutkimuksessa esitetään aiempaa tutkimusta tukevia todisteita: Cook, B. I., K. J. Anchukaitis, J. O. Kaplan, M. J. Puma, M. Kelley, and D. Gueyffier (2012), Pre-Columbian deforestation as an amplifier of drought in Mesoamerica, Geophys. Res. Lett., 39, L16706, doi:10.1029/2012GL052565. [tiivistelmä]

– Ilmastomallien vuosikymmenien aikaskaalalla tapahtuvat ennusteet pitävät parhaiten paikkansa Intian valtameren alueella. Tämä näyttää johtuvan siitä, että kyseisellä alueella ulkoisten ilmastopakotteiden vaikutus on suhteellisesti voimakkaampi ilmaston sisäiseen vaihteluun verrattuna kuin muilla maapallon alueilla (ilmastomallit ennustavat hyvin ulkoisten pakotteiden vaikutuksia, mutta ilmaston sisäisen vaihtelun ennustaminen on vaikeampaa): Virginie Guemas, Susanna Corti, J. García-Serrano, F. J. Doblas-Reyes, Magdalena Balmaseda and Linus Magnusson, The Indian Ocean: the region of highest skill worldwide in decadal climate prediction, Journal of Climate 2012, doi: http://dx.doi.org/10.1175/JCLI-D-12-00049.1. [tiivistelmä]

– Auringonpilkkuminimien aikana Keski-Euroopassa on esiintynyt kylmiä talvia viimeisen 230 vuoden aikana. Tämä vaikutus on olemassa vielä nykyäänkin, mutta talvien keskimääräinen lämpötila on kuitenkin noussut viimeisten vuosikymmenien aikana: Sirocko, F., H. Brunck, and S. Pfahl (2012), Solar influence on winter severity in central Europe, Geophys. Res. Lett., 39, L16704, doi:10.1029/2012GL052412. [tiivistelmä]

– Jos ilmakehän hiilidioksidipitoisuus tai auringon aktiivisuus muuttuisi hetkessä, niin tästä aiheutuisi merkittäviä vaikutuksia ilmastolle jo joidenkin päivien kuluttua. Lisäksi jo muutaman päivän kuluessa on havaittavissa eroja siinä miten hiilidioksidin tai auringon aktiivisuuden muutos vaikuttaa ilmastoon: Long Cao et al 2012, Climate response to changes in atmospheric carbon dioxide and solar irradiance on the time scale of days to weeks, Environ. Res. Lett. 7 034015 doi:10.1088/1748-9326/7/3/034015. [tiivistelmä, koko artikkeli]

– Grönlannin jäätikön reunoilla alemmilla korkeuksilla tapahtuva sulaminen on vaikuttanut koko jäätikön dynamiikkaan. Vaikka reunojen sulaminen loppuisi, jäätikön oheneminen todennäköisesti jatkuisi vielä satoja vuosia: Wang, Weili; Li, Jun; Zwally, H. Jay, Journal of Glaciology, Volume 58, Number 210, August 2012 , pp. 734-740(7), DOI: http://dx.doi.org/10.3189/2012JoG11J187. [tiivistelmä, koko artikkeli]

– Monien Alaskassa ikiroudan sulamisesta syntyneisiin kuoppiin muodostuneiden järvien jää ei jäädy enää pohjaan saakka: Arp, C. D., B. M. Jones, Z. Lu, and M. S. Whitman (2012), Shifting balance of thermokarst lake ice regimes across the Arctic Coastal Plain of northern Alaska, Geophys. Res. Lett., 39, L16503, doi:10.1029/2012GL052518. [tiivistelmä]

– Ilmakehän hiilidioksidipitoisuudella saattaa olla kynnys, jonka jälkeen Hadleyn kiertoliike saattaa pienentyä nopeasti: Hasegawa, H., Tada, R., Jiang, X., Suganuma, Y., Imsamut, S., Charusiri, P., Ichinnorov, N., and Khand, Y.: Drastic shrinking of the Hadley circulation during the mid-Cretaceous Supergreenhouse, Clim. Past, 8, 1323-1337, doi:10.5194/cp-8-1323-2012, 2012. [tiivistelmä, koko artikkeli]

– Alppien jäätiköiltä ei ole tähän mennessä löytynyt todisteita 8200 vuotta sitten tapahtuneesta viilenevästä jaksosta, mutta uudessa tutkimuksessa analysoidaan Sveitsin Alpeilla sijaitsevan jäätikön edestä löytyneitä puiden fossiileita, joiden ajoituksen perusteella kyseinen kylmä jakso tapahtui noin 8185 vuotta sitten: Kurt Nicolussi and Christian Schlüchter, The 8.2 ka event—Calendar-dated glacier response in the Alps, Geology, v. 40 no. 9 p. 819-822, doi: 10.1130/G32406.1. [tiivistelmä]

– Erilaisten ilmaston indikaattoreiden (maapallon pintalämpötilan lisäksi muun muassa pohjoisen ja eteläisen pallonpuoliskojen lämpötilaero sekä maa-alueiden vuotuisen lämpötilanvaihtelun suuruus) muutokset eivät ole selitettävissä pelkästään luonnollisten tekijöiden aiheuttamina, vaan ihmisen aiheuttamalla ilmastonmuutoksella näyttää olevan osuutensa asiassa: Drost, F. and D. Karoly (2012), Evaluating global climate responses to different forcings using simple indices, Geophys. Res. Lett., 39, L16701, doi:10.1029/2012GL052667. [tiivistelmä]

– Typpihappo vaikuttaa pilvipisaroiden määrään, mikä vaikuttaa pilvien heijastuskykyyn. Typpihappo vaikuttaa siten ilmastoon viilentävästi ja voi tulevaisuudessa tulla tärkeäksi tekijäksi aerosolien aiheuttamassa viilenemisessä, kun rikkidioksidipäästöjä vähennetään: Makkonen, R., Romakkaniemi, S., Kokkola, H., Stier, P., Räisänen, P., Rast, S., Feichter, J., Kulmala, M., and Laaksonen, A.: Brightening of the global cloud field by nitric acid and the associated radiative forcing, Atmos. Chem. Phys., 12, 7625-7633, doi:10.5194/acp-12-7625-2012, 2012. [tiivistelmä, koko artikkeli]

– Narynin alueella Kirgisiassa jäätiköt ovat kutistuneet 1900-luvun puoliväliin verrattuna: W. Hagg, C. Mayer, A. Lambrecht, D. Kriegel, E. Azizov, Glacier changes in the Big Naryn basin, Central Tian Shan, Global and Planetary Change, http://dx.doi.org/10.1016/j.gloplacha.2012.07.010. [tiivistelmä]

– Ilmakehän nouseva hiilidioksidipitoisuus saattaa vähentää kasvien hengitystä ja vaikuttaa sitä kautta maapallon veden kiertoon: Margret Steinthorsdottir, F. Ian Woodward, Finn Surlyk and Jennifer C. McElwain, Deep-time evidence of a link between elevated CO2 concentrations and perturbations in the hydrological cycle via drop in plant transpiration, Geology, v. 40 no. 9 p. 815-818, doi: 10.1130/G33334.1. [tiivistelmä]

– Ilmasto-olosuhteet 1900-luvun alussa päättivät 1500 vuotta kestäneen Kanadassa sijaitsevan Castle Creek -jäätikön jäämassan lisääntymistä suosivan kauden: Malyssa K. Maurer, Brian Menounos, Brian H. Luckman, Gerald Osborn, John J. Clague, Matthew J. Beedle, Rod Smith, Nigel Atkinson, Late Holocene glacier expansion in the Cariboo and northern Rocky Mountains, British Columbia, Canada, Quaternary Science Reviews, Volume 51, 19 September 2012, Pages 71–80, http://dx.doi.org/10.1016/j.quascirev.2012.07.023. [tiivistelmä]

– Satelliittihavaintoja etelänavan alueen merijään paksuudesta ja tilavuudesta: Kurtz, N. T., and T. Markus (2012), Satellite observations of Antarctic sea ice thickness and volume, J. Geophys. Res., 117, C08025, doi:10.1029/2012JC008141. [tiivistelmä]

Yksi vastaus to “Viime viikon ilmastotutkimuksia 34/2012”

  1. Ari Jokimäki Says:

    Jatkossa ja ensi viikosta alkaen näitä viikottaisia ilmastotutkimuskoosteita julkaistaan maanantain sijasta keskiviikkoisin.


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: