Ilmatieteen laitoksen tutkimuslaitteet Curiosity-mönkijässä toimivat hyvin

[Ilmatieteen laitoksen tiedote:]

Marsin pinnalle 6.8. laskeutunut NASAn Curiosity-mönkijä ja siinä olevat Ilmatieteen laitoksen tutkimuslaitteet ovat toiminnassa ja ovat alkaneet lähettää dataa.


Kuva: NASA/JPL-Caltech

Ilmatieteen laitoksen mukaan Curiosity-mönkijästä on toistaiseksi saatu dataa Marsin kaasukehän paineesta sekä pinnan ja ilman lämpötilasta. Kosteusdata on vielä validoitavana. Ensimmäisistä havainnoista on saatu selville, että kaasukehän paineen vuorokausivaihtelu 15. – 18. elokuuta on 6.9 millibaarin ja 7.8 millibaarin välillä. Tämä on verrattavissa jo aikaisemmin ennustettuihin arvoihin.

Pintalämpötilat vaihtelevat 16. – 17. elokuuta +3 asteesta -91 asteeseen. Kaasukehän lämpötila puolestaan vaihteli -2 asteesta -75 asteeseen. Tämä osoittaa odotetusti, että vaihtelut ilman lämpötilassa ovat pienempiä kuin Marsin pinnalla. Marsin kaasukehän vuodenaikavaihtelun tutkiminen edellyttää parin Maan vuoden pituisia havaintosarjoja, jotka Curiosity-mönkijä toivottavasti pystyy lähettämään Maahan.

Ilmatieteen laitos toimittanut paine- ja kosteusinstrumentit

Ilmatieteen laitos on toimittanut mönkijään paine- ja kosteusmittausinstrumentit (REMS-P ja REMS-H), joilla tutkitaan Marsin kaasukehän olosuhteita. Instrumentit toimivat osana espanjalaisen INTA-CAB -laitoksen mönkijään toimittamaa Marsin ympäristöä tutkivaa REMS-instrumenttipakettia.

Ilmatieteen laitoksen valmistamat REMS-H ja REMS-P -mittalaitteet havainnoivat tarkasti Marsin kaasukehän painetta ja kosteutta. Tarkoituksena on kerätä paine- ja kosteusaikasarjat koko Mars Science Laboratory -ohjelman (yksi Marsin vuosi) ajalta. Näin saataisiin Viking-laskeutujien (1976 – 82) jälkeen toinen mittaussarja, joka kattaisi Marsin vuoden. Havaintojen avulla tutkitaan Marsin kaasukehän käyttäytymistä sekuntien mittakaavasta Marsin vuodenaikojen vaihteluun. Paikallista vaihtelua tuo MSL:n liikkuminen tutkimusohjelman aikana, mikä saattaa viedä kulkijan alueille, joilla marsperän vesipitoisuus ja kaasukehän kosteuden määrä vaihtelee.

Curiosity teki 22. elokuuta 16 minuuttia kestäneen ensiajelunsa, oltuaan siihen asti lähes paikallaan 6. elokuuta tapahtuneen laskeutumisen jälkeen.

Lisätietoja:

Tutkimuspäällikkö Ari-Matti Harri, puh. 050 337 5623, ari-matti.harri@fmi.fi

Vanhempi tutkija Maria Genzer, puh. 029 539 4724, maria.genzer@fmi.fi

Ilmatieteen laitoksen MSL-verkkosivut: http://space.fmi.fi/msl

NASAn MSL-verkkosivut: http://www.nasa.gov/mission_pages/msl/

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: