Viime viikon ilmastotutkimuksia 33/2012

Tässä on joitakin viime viikolla ilmestyneitä tutkimuksia ilmastoon liittyen. Tiedotamme tutkimuksista heti niiden ilmestyessä Ilmastotiedon Twitter- ja Facebook-syötteissä ja julkaisemme viikoittain täällä blogissamme kerralla kaikki edellisellä viikolla julkaistut tutkimukset, joista olemme tiedottaneet. Pyrimme kertomaan jokaisesta tutkimuksesta oleelliset asiat suomenkielellä muutamalla lauseella. Tämä lyhyt kuvaus julkaistaan sekä Facebookissa että täällä blogissa ja Twitterissä julkaistaan vain otsikko. Edellisten viikkojen julkaisut löytyvät ilmastouutiset-sivulta.

Merenpinnan ennustetaan nousevan vähintään 80 cm vuoteen 2100 mennessä ja jatkavan nousuaan ainakin 200 vuotta

Maapallon merien keskimääräisen pinnan nousu on yksi tärkeimmistä ihmisen aiheuttaman ilmaston lämpenemisen seurauksista. IPCC:n neljännessä arviointiraportissa ennustettiin mallisimulaatioihin perustuen, että merenpinta nousee noin 20 – 60 senttimetriä vuoteen 2100 mennessä. On kuitenkin tiedossa, että nykyiset ilmastomallit todennäköisesti aliarvioivat merenpinnan nousua nopean ilmastonmuutoksen yhteydessä. Toisilla, osittain havaintoihin perustuvilla menetelmillä tehdyt arviot ennustavat paljon suurempaa merenpinnan nousua kuin IPCC:n raportissa annettu arvio.

Uudessa tutkimuksessa on käytetty osittain havaintoihin perustuvaa menetelmää yhdessä ilmastomallin kanssa tekemään arvio tulevasta merenpinnan noususta (vuosien 2000-2200 välille). Tutkimuksessa otettiin huomioon erilaisia kasvihuonekaasujen päästöskenaarioita. Skenaarioissa otettiin myös huomioon mahdollisen fossiilisten polttoaineiden vähenemisen aiheuttama päästövähennys. Tästäkin päästövähennyksestä huolimatta merenpinta näyttää nousevan vähintään 80 senttimetriä vuoteen 2100 mennessä tutkimuksen tuloksien mukaan. Merenpinta näyttäisi jatkavan nousuaan ainakin 200 vuotta.

Lähde: Antonio Zecca, Luca Chiari, Lower bounds to future sea-level rise, Global and Planetary Change, http://dx.doi.org/10.1016/j.gloplacha.2012.08.002. [tiivistelmä]

Satelliittimittaukset apuna hyttyspopulaatioiden ennustamisessa

Ympäristön vaihtelu on tärkeä tekijä hyttysten elämänkierrossa. Hyttyset levittävät tauteja etenkin maapallon lämpimissä osissa, joten on tärkeää ymmärtää hyttyspopulaatioiden muutoksia sekä alueellisesti että ajallisesti. Hyttyspopulaatioiden muutoksia ennustetaan malleilla, joissa käytetään apuna säähavaintoja. Säähavainnot saadaan yleensä maan pinnalla sijaitsevilta mittausasemilta. Mittausasemien verkosto on kuitenkin verrattain harva.

Satelliiteista voidaan mitata monia ympäristöön liittyviä asioita maailmanlaajuisesti ja tulokset ovat saatavissa automaattisesti. Uudessa tutkimuksessa selvitettiin satellittimittausten sopivuutta hyttyspopulaatioiden liikkeiden ennustamisessa Yhdysvaltojen Etelä-Dakotassa vuosien 2005 ja 2010 välillä. Tutkimuksessa käytettiin satelliittimittauksia pintavedestä, pintalämpötilasta, maaperän kosteudesta ja kasvillisuudesta.

Hyttyspopulaatioiden ennustaminen satelliittimittausten avulla osoittautui tarkemmaksi kuin ennustaminen säähavaintoasemien mittauksien avulla. Pintaveden määrä ja pintalämpötila olivat tärkeimmät parametrit toisen tutkimuksessa olleen hyttyslajin (Aedes vexans) populaatioiden ennustamisessa, kun taas toisella lajilla (Culex tarsalis) pintalämpötila ja kasvillisuus olivat tärkeimmät tekijät. Tutkimuksen perusteella näyttää siltä, että satelliittimittauksia voidaan käyttää apuna hyttyspopulaatioiden muutoksien ennustamisessa.

Lähde: Ting-Wu Chuang, Geoffrey M. Henebry, John S. Kimball, Denise L. VanRoekel-Patton, Michael B. Hildreth, Michael C. Wimberly, Satellite microwave remote sensing for environmental modeling of mosquito population dynamics, Remote Sensing of Environment, Volume 125, October 2012, Pages 147–156, http://dx.doi.org/10.1016/j.rse.2012.07.018. [tiivistelmä]

Muita viime viikon tutkimuksia

– Arktisten alueiden merijään väheneminen on aiheuttanut ilmakehään olosuhteet, jotka muistuttavat Pohjois-Atlannin oskillaation negatiivista vaihetta: James A. Screen and Ian Simmonds, Clara Deser and Robert Tomas, Journal of Climate 2012, doi: http://dx.doi.org/10.1175/JCLI-D-12-00063.1. [tiivistelmä]

– Maapallon maa-alueiden päällä oleva pilvisyys on vähentynyt hiukan vuoden 1971 jälkeen. Vähennys on luokkaa 0,4 prosenttia vuosikymmenessä: Ryan Eastman and Stephen G. Warren, A 39-Year Survey of Cloud Changes from Land Stations Worldwide 1971-2009: Long-Term Trends, Relation to Aerosols, and Expansion of the Tropical Belt, Journal of Climate 2012, doi: http://dx.doi.org/10.1175/JCLI-D-12-00280.1. [tiivistelmä, koko artikkeli]

– Merivirtojen vaihtelut vaikuttavat siihen, miten helposti metaani purkautuu merenpohjan kaasuhydraateista: Thomsen, L., C. Barnes, M. Best, R. Chapman, B. Pirenne, R. Thomson, and J. Vogt (2012), Ocean circulation promotes methane release from gas hydrate outcrops at the NEPTUNE Canada Barkley Canyon node, Geophys. Res. Lett., 39, L16605, doi:10.1029/2012GL052462. [tiivistelmä]

– Romanian ilmasto on lämmennyt viimeisten vuosikymmenien aikana: Adina-Eliza Croitoru, Adrian Piticar, Changes in daily extreme temperatures in the extra-Carpathians regions of Romania, International Journal of Climatology, DOI: 10.1002/joc.3567. [tiivistelmä]

– Uusia arvioita merijään vaihtelusta vuosien 1979 ja 2010 välillä koko etelänavan alueelta ja etelänapa-alueen eri osista: Parkinson, C. L. and Cavalieri, D. J.: Antarctic sea ice variability and trends, 1979–2010, The Cryosphere, 6, 871-880, doi:10.5194/tc-6-871-2012, 2012. [tiivistelmä, koko artikkeli]

– Uusia arvioita merijään vaihtelusta vuosien 1979 ja 2010 välillä koko arktiselta alueelta ja arktisen alueen eri osista: Cavalieri, D. J. and Parkinson, C. L.: Arctic sea ice variability and trends, 1979–2010, The Cryosphere, 6, 881-889, doi:10.5194/tc-6-881-2012, 2012. [tiivistelmä, koko artikkeli]

– Biomassan palamisen väheneminen Amerikassa vuoden 1500 jälkeen ajoittuu yhteen pienen jääkauden kanssa, joten ilmaston muuttuminen on saattanut olla ainakin yksi vähenemisen syy: M J Power, F E Mayle, P J Bartlein, J R Marlon, R S Anderson, H Behling, K J Brown, C Carcaillet, D Colombaroli, D G Gavin, D J Hallett, S P Horn, L M Kennedy, C S Lane, C J Long, P I Moreno, C Paitre, G Robinson, Z Taylor, M K Walsh, Climatic control of the biomass-burning decline in the Americas after AD 1500, The Holocene August 14, 2012 0959683612450196, doi: 10.1177/0959683612450196. [tiivistelmä, koko artikkeli]

– Ilmaston lämmetessä Espanjan sisäisessä turismissa näyttää tapahtuvan muutoksia siten, että Etelä-Espanjassa turismi vähenee ja Pohjois-Espanjassa lisääntyy: Angel Bujosa and Jaume Rosselló, Climate change and summer mass tourism: the case of Spanish domestic tourism, Climatic Change, 2012, DOI: 10.1007/s10584-012-0554-x. [tiivistelmä]

– Satelliittien avulla voidaan myös mitata maaperän kosteutta: Du, J. (2012), A method to improve satellite soil moisture retrievals based on Fourier analysis, Geophys. Res. Lett., 39, L15404, doi:10.1029/2012GL052435. [tiivistelmä]

– Länsi-Turkissa ilmastonmuutoksen odotetaan nostavan lämpötiloja erityisesti kesällä. Länsi-Turkissa helleaallot ovat jo lisääntyneet vuosien 1965 ja 2006 välillä: Yurdanur Sezginer Unal, Elcin Tan and S. Sibel Mentes, Summer heat waves over western Turkey between 1965 and 2006, Theoretical and Applied Climatology, 2012, DOI: 10.1007/s00704-012-0704-0. [tiivistelmä]

– Kiinassa odotetaan lumipeitteen vähenevän ilmastonmuutoksen myötä: Zhenming Ji and Shichang Kang, Projection of snow cover changes over China under RCP scenarios, Climate Dynamics, 2012, DOI: 10.1007/s00382-012-1473-2. [tiivistelmä]

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: