Ilmastonmuutoksen sopeutumistoimia ei tule lykätä

[Ilmatieteen laitoksen tiedote:]

Mitä kauemmin ilmastonmuutoksen sopeutumista lykätään, sitä kalliimpaa siitä tulee. Sopeutumista tarkastellaan konferenssissa Helsingissä 29. – 31.8.

Lukuisat erilaiset aineistot osoittavat kiistatta, että viime vuosikymmeninä ilmasto on muuttunut. Muuttuvaan ilmastoon joudutaan sopeutumaan. Mitä kauemmin ilmastonmuutoksen sopeutumista lykätään, sitä kalliimpaa siitä tulee Ilmastonmuutokseen sopeutumista tarkastellaan laajassa pohjoismaisessa konferenssissa Helsingissä 29. – 31.8.

Pohjoismaissa on jo nähtävissä ilmastonmuutoksen vaikutukset, kuten merijään määrän väheneminen, kasvukauden piteneminen, jokien virtaamien muuttuminen, maanvyörymien määrän lisääntyminen ja lumisateiden määrän vaihteleminen vuodesta toiseen. Samalla ilmasto muuttuu yhä vaihtelevammaksi ja sää yhä vaikeammaksi ennustaa.

Suurta vahinkoa aiheuttavia ääreviä sääilmiöitä ovat helleaallot, rankkasateet ja kovat myrskyt. Tällaiset ääri-ilmiöt eivät aiheuta vahinkoa vain suoraan kärsineellä alueella vaan vaikutukset voivat heijastua epäsuorina vaikutuksina laajoilla alueilla. Esimerkiksi suuret myrskykaadot yhdessä maassa voivat vaikuttaa puun hintaan toisessa maassa. Sähkökatkokset voivat koetella laajoja alueita, kuten viime talven myrskyt osoittivat.

Talouskriisiä ja huolta ilmastonmuutoksesta yhdistää se, että kumpikaan ongelma ei ratkea vain odottamalla ja toivomalla parasta. Vaikka kasvihuonekaasujen päästöjä pitää rajoittaa ilmastonmuutoksen hillitsemiksi tulevina vuosikymmeninä, ihmiskunnan pitää jo nyt sopeutua menneiden vuosikymmenien ja vuosisatojen kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttamaan ilmastonmuutokseen. Päättäjien ja koko yhteiskunnan on syytä kantaa huolta ilmastonmuutokseen sopeutumisesta yhtä lailla kuin kasvihuonekaasujen päästöjen rajoittamisesta.

–Mitä kauemmin ilmastonmuutoksen sopeutumista lykätään, sitä kalliimpia sopeutumistoimista voi tulla. Siksi sopeutumistoimet on syytä aloittaa viimeistään nyt. Tutkimuksissa on löydetty uusia ratkaisuja ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi. Esimerkiksi yhdyskuntarakennetta on mahdollista kehittää vähemmän herkäksi sadevesitulville ja myrskytuulille. Näistä ratkaisuista voi kehittyä uusia innovaatioita ja liikeideoita, toteaa Ilmatieteen laitoksen professori Adriaan Perrels.

Ilmasto muuttuu kolmella eri tavalla

Ilmastonmuutoksen sopeutumisessa tulee varautua kolmeen erityyppiseen muutokseen: keskimääräisten olosuhteiden muuttumiseen, ääri-ilmiöiden esiintymistaajuuden ja voimakkuuden muutoksiin sekä poikkeaviin vuodenaikojen rytmeihin. Nämä kaikki muutokset koettelevat lähes kaikkia talouden ja yhteiskunnan osa-alueita myös Pohjoismaissa. Esimerkiksi keskimääräiset kuukausilämpötilat nousevat hitaasti vuosikymmenien aikana. Sateissa olennaista on rankkasateiden sademäärien ja esiintymistiheyden muutokset. Vuodenaikojen muutoksissa taas voi olla kyse eläinten ja kasvien poikkeuksellisesta käytöksestä.

Jotkin ilmastonmuutoksen vaikutukset, etenkin Pohjoismaissa, ovat myönteisiä. Myönteisetkin vaikutukset, kuten kasvukauden piteneminen, vaativat sopeutumista. Joihinkin uhkakuviin taas voidaan nähdä haasteina, joihin voidaan vaikuttaa uusien sosiaalisten ja teknisten innovaatioiden avulla. – Joka tapauksessa sopivimpien sopeutumiskeinojen löytäminen kestää aikansa, jolloin sopeutumistoimet on hyvä aloittaa ajoissa, toteaa Suomen ympäristökeskuksen professori Tim Carter.

Pohjoismainen sopeutumiskonferenssi Helsingissä elokuussa

Elokuussa Helsingissä järjestettävä Nordic Adaptation Conference käsittelee sopeutumista ilmastonmuutokseen monesta näkökulmasta. Konferenssissa käsitellään ilmastonmuutoksen ekologisia vaikutuksia, mutta myös taloudellisia, sosiaalisia ja teknisiä kysymyksiä. Konferenssissa esitellään useita Euroopassa jo tehtyjä sopeutumissuunnitelmia, ilmastoportaaleja ja ilmastopalveluja sekä erilaisia sopeutumishankkeita ja -aloitteita, sekä kaupunkisuunnittelua. Esitykset perustuvat käytännön esimerkkeihin ja tutkimustuloksiin. Konferenssissa on noin 170 esitystä, jotka antavat viimeisimmän tiedon käynnissä olevasta ilmastotutkimuksesta ja jo sovelletuista sopeutumistoimista. Konferenssin puhujien joukossa on mm. kansainvälisesti tunnettu ekonomisti Shardul Agrawala, joka on tutkinut laajasti sopeutumisen haasteita eri maissa.

Edellinen vastaava ilmastonmuutoskokous järjestettiin Tukholmassa vuonna 2010. Suomessa konferenssin järjestäjinä toimivat Suomen ympäristökeskus SYKE ja Ilmatieteen laitos.

Lisätietoja:

• Tutkimusprofessori Adriaan Perrels, Ilmatieteen laitos, puh. 050 583 8575, etunimi.sukunimi@fmi.fi
• Tutkimusprofessori Tim Carter, SYKE, puh. 040 740 5403, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
• Johtaja, Professori Mikael Hildén, SYKE, puh. 040 740 1675, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Second Nordic International Conference on Climate Change Adaptation: http://www.nordicadaptation2012.net/

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: