Ilmastonmuutos vaikuttaa sään ääri-ilmiöihin myös Suomessa

[Ilmatieteen laitoksen tiedote:]

Ilmastonmuutos muuttaa maailmanlaajuisesti joidenkin sään ääri- ilmiöiden toistuvuuksia, kestoa ja voimakkuutta, kertoo uusin sään ääri-ilmiöitä käsittelevä IPCC-raportti. Ilmatieteen laitoksen tutkimuksen mukaan muutokset näkyvät Suomessa mm. tuulisuudessa.

Ilmatieteen laitoksen tutkija Hilppa Gregow kertoo, että Suomen myrskyt ovat toistaiseksi olleet heikompia kuin naapurimaissa. Syys- ja talvimyrskyt saapuvat Suomeen yleensä hiipuvina, mutta ei ole poissuljettua, että Suomeen tulevaisuudessa saapuisi myös täällä voimistuvia tuulia.

– Ilmastonmuutos voimistaa niin keskimääräisiä- kuin myrskytuuliakin viileänä vuodenaikana. Suomi kuuluu tälle riskivyöhykkeelle.

Ilmaston lämpeneminen vaikuttaa myös routaan. – Routa ankkuroi puut maahan, ja siksi talvisin myrskytuhoja ei Suomessa juuri ole esiintynyt. Kun muutoksen myötä routa muodostuu myöhemmin ja on ohuempaa, puiden ankkuroituminen maahan huononee. Tämä lisää metsien myrskytuhojen riskiä erityisesti maan etelä- ja keskiosissa. Metsien hoito ja puulajivalikoimat on siis entistä tärkeämpiä suunnitella huolella, jotta voitaisiin pienentää puiden kaatumis- ja katkeamisherkkyyttä, Hilppa Gregow sanoo.

Ilmatieteen laitoksen Sää- ja turvallisuuskeskuksen päällikön Juhana Hyrkkäsen mukaan myös joulun 2011 Tapani-myrskyssä roudaton maaperä aiheutti suuria haasteita, ei siis vain ilmiö itse, voimakkaat tuulet. Tapani-myrsky kuuluu Hyrkkäsen mukaan ”myrskyjen raskaaseen sarjaan” ja on tällä vuosituhannella aiheuttanut eniten pelastustoimen tehtäviä.

Ilmatieteen laitos kehittää ennakkovaroittamista jatkuvasti. Vuonna 2011 kaikki vaaralliset ilmiöt saatiin Hyrkkäsen mukaan ennakoitua hyvin.

Yhteiskunnan riskiherkkyys kasvanut

Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Petteri Taalas muistuttaa SREX-raportin pääviestistä: sään ääri-ilmiöiden vaikutus riippuu pitkälti myös yhteiskunnan riskiherkkyydestä.

– Yhteiskuntien sääherkkyys on kasvanut mm. väestönkasvun, kaupungistumisen, logistiikan muutosten ja rannikkoasumisen lisääntymisen myötä. Taloudellisia ja inhimillisiä tappioita voidaan vähentää hyvien säävaroituspalvelujen ja muun ennakkovarautumisen avulla.

Ongelmat ovat suurimpia kehittymättömissä maissa. Sama pätee kuitenkin myös Suomessa, jossa liikennemäärät ovat voimakkaasti kasvaneet.

– Normaalit ja pienetkin ilmiöt vaikuttavat Suomessa nykyään voimakkaammin kuin ennen liikenteen kasvun myötä esimerkiksi raide- ja tieliikenteessä. Paremmalla ennakkovarautumisella on kuitenkin suuri merkitys.

Arktisen alueen muutos askarruttaa

Ilmastonmuutos on voimakkainta ja nopeinta Arktiksen alueella, joka on viimeisten sadan vuoden aikana lämmennyt noin kaksi kertaa nopeammin kuin maapallo keskimäärin. Arktiksen merijää on ohentunut, ja sen laajuus kesäisin ja syksyisin on voimakkaasti vähentynyt.

Yksi tutkijoita puhuttavista asioista on juuri arktisen jään laajuuden vähentymisen ja Suomen talvien lämpötilojen yhteys. Jään väheneminen on johtanut korkeampiin lämpötiloihin ja tuulen muutoksiin Arktiksessa syksyllä. Myös Suomen ilmasto on lämmennyt, mutta kolme viimeisintä talvea ovat kuitenkin Etelä-Suomessa olleet joko runsaslumisia tai kylmiä ja runsaslumisia. Eräiden tutkimusten mukaan Suomen pitkät kylmät talvijaksot ovat johtuneet itätuulia lisäävistä mekanismeista, joihin arktisen merijään sulamisella on vaikutusta, sekä toisesta Arktiksen mekanismista, joka pyrkii hidastamaan matala- ja korkeapaineiden liikettä lännestä itään.

Ilmatieteen laitoksen tutkija, dosentti Timo Vihma on tehnyt katsauksen viime vuosina aiheesta ilmestyneistä tutkimuksista. Hänen mukaansa Arktisen merijään väheneminen kyllä pyrkinee lisäämään talvisia itätuulia Suomessa. Lisäksi Arktiksen voimakkaampi lämpeneminen lisää pysyvämpiä kesä- ja talvisäätyyppejä Suomessa. Vihma korostaa kuitenkin, että nämä mekanismit eivät ole ainoat ilmakehän suuren mittakaavan kiertoliikkeeseen vaikuttavat tekijät.

– Ei siis ole kuitenkaan riittävää näyttöä siitä, että nämä mekanismit dominoisivat ilmaston lämpenemistrendiin verrattuna, Vihma toteaa. – Ihmisen ilmastomuisti on kovin lyhyt. Esimerkiksi syyskuussa 2007 havaittiin arktisen merijään minimiulottuvuus, mutta Suomessa sitä seurasi vähäluminen ja ennätyksellisen lämmin talvi. Siis täysin päinvastoin kuin näiden mekanismien mukaan tapahtuisi.

Talvien lämpenevä trendi tulee siis Vihman mukaan jatkumaan, kuten myös vuosien ja vuosikymmenien välinen suuri vaihtelu.

Sään ääri-ilmiöitä käsiteltiin Suomen IPCC-työryhmän Ilmatieteen laitoksen johdolla järjestämässä seminaarissa perjantaina.

Lisää tietoa IPCC:n uusimmasta erikoisraportista Managing the Risks of Extreme Events and Disasters to Advance Climate Change Adaptation (SREX)

Seminaarin esitykset PDF-muodossa

Lisätietoja:
Meteorologi Hilppa Gregow, puh. 09 19293510
Dosentti Timo Vihma, puh. 09 1929 4173
Yksikönpäällikkö Juhana Hyrkkänen (09) 1929 3495
Pääjohtaja Petteri Taalas (09) 1929 2200

3 vastausta to “Ilmastonmuutos vaikuttaa sään ääri-ilmiöihin myös Suomessa”

  1. Lars Winberg Says:

    Mielenkiintoista että Suomen virallinen linja on varovasti tulossa minun taakseni siinä että ilmastonmuutos meillä ei aiheuttaisi talvien lämpenemistä, vaan mahdollisesti jopa kylmenemistä. Olen kommentoinut tätä täällä aikaisemminkin tulivuoriartikkelin yhteydessä marras-joulukuussa 2010. Tekstiote sieltä: ”opin sitä tehdessäni hyödyllisiä asioita, jotka nyt auttavat ymmärtämään myös ilmastonmuutosta: esim
    http://saabriefing.com/2010/11/23/talven-kylmyydesta-ja-polaaripyorteesta/#comments ja Lassen pitkät kommentit”

    ”sitä” tuossa viittaa graduuni 1988, joka siis sivusi tätäkin aihetta.

  2. Wade Says:

    Vihman tutkimuskatsauksessa kerrotaan syksyn 2007 artkisia minimijäitä seuranneen lämpimän talven. Loppuvuodesta 2007 jäät kuitenkin palautuivat varsin nopeasti ja napapyörteellä, joka alkaa muodostustumaan lokakuun lopulla ei ollut suuriakaan vaikeuksia talven aikana. Tilanne oli toinen esim. joulukuussa 2009, jolloin Baffininlahdella ja Barentsinmerellä oli paljon lämpöä ja sulaa merta nostamassa napa-alueen ylle muodostuvaan napapyörteeseen ylimääräistä lämpöä ja kosteutta.

    Joulukuun 2010 lämpö ja vähäiset jäät Hudsonin- ja Baffininlahdella vaikuttivat kylmänpurkauksiin, jotka suuntautuivat Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin

    Katsauksessa kerrotaan monien tekijöiden vaikuttavan talvisäihin. Arktinen oskillaatio (AO) ja Tyynenmerellä vaikuttava oskillaatio (PDO) ovat myös tärkeitä talvisäiden säätäjiä, joita ei katsauksessa mainittu.

  3. Lars Winberg Says:

    Riittävä perustelu meidän talvien kylmenemiselle on mielestäni se, että kun lämpeneminen on voimakkaampaa korkeilla leveysasteilla kuin matalilla (mm lumi/jääpintojen palaute-efektien takia) se pienentää lämpötilagradienttia ja sitä kautta länsivirtauksia. Meillä mantereen länsilaidalla se tarkoittaa kylmeneviä talvia. Tietenkin tämä on vain keskimääräiskehitys, edelleen vaihtelu on suurta. Kaikki muu on heijastuksia tästä yleisen kiertoliikkeen perusprinsiipistä. Kun moottorilta viedään polttoaine, eihän se enää lämmitä.


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: