Viime viikon ilmastotutkimuksia 20/2012

Tässä on joitakin viime viikolla ilmestyneitä tutkimuksia ilmastoon liittyen. Tiedotamme tutkimuksista heti niiden ilmestyessä Ilmastotiedon Twitter- ja Facebook-syötteissä ja julkaisemme viikoittain täällä blogissamme kerralla kaikki edellisellä viikolla julkaistut tutkimukset, joista olemme tiedottaneet. Pyrimme kertomaan jokaisesta tutkimuksesta oleelliset asiat suomenkielellä muutamalla lauseella. Tämä lyhyt kuvaus julkaistaan sekä Facebookissa että täällä blogissa ja Twitterissä julkaistaan vain otsikko. Edellisten viikkojen julkaisut löytyvät ilmastouutiset-sivulta.

Uusia arvioita maailman merien lämpösisällöstä ja merien pinnankorkeuden muutoksista

Uudessa tutkimuksessa annetaan päivitetyt arviot maailman merien lämpösisällön muutoksista sekä merien lämpenemisen aiheuttamista muutoksista merien pinnankorkeuteen vuosien 1955 ja 2010 välillä. Päivitykseen sisältyy aiemmin käyttämätöntä historiallista mittausdataa, uusia viimeaikaisia mittauksia ja korjauksia aiemman mittausdatan ongelmiin.

Maailman merien lämpösisällön arvioidaan lisääntyneen 24,0 ± 1,9 × 1022 joulea merien ylimmän 2000 metrin osalta. Noin 93 prosenttia vuoden 1955 jälkeen tapahtuneesta maapallon lämpenemisestä on mennyt maailman merien lämmittämiseen. Noin kolmasosa maailman merien lämpenemisestä tapahtui ylimmässä 700 metrissä. Merien lämpenemisen vaikutus maailman merien keskimääräisen pinnankorkeuden nousuun oli noin 0,54 millimetriä vuodessa, josta ylin 700 metrin kerros aiheutti 0,41 millimetriä vuodessa.

Lähde: Levitus, S., et al. (2012), World ocean heat content and thermosteric sea level change (0–2000 m), 1955–2010, Geophys. Res. Lett., 39, L10603, doi:10.1029/2012GL051106. [tiivistelmä]

Kesämonsuunin heikkeneminen on nostanut ilman aerosolipitoisuutta Itä-Kiinassa

Ilman aerosolipitoisuudet ovat nousseet Kiinassa. Tämän on yleisesti katsottu johtuneen nopean talouskasvun aiheuttamasta päästöjen lisääntymisestä. Uuden tutkimuksen mukaan Itä-Aasian kesämonsuunin havaittu heikkeneminen viime vuosikymmeninä on osaltaan myös vaikuttanut aerosolipitoisuuksien nousuun.

Tutkimuksessa käytettiin mallisimulaatioita, joiden tuloksien perusteella Itä-Aasian monsuunin heikentyminen lisää ilman aerosolipitoisuutta. Tutkimuksessa oli mukana monia eri aerosolityyppejä (muun muassa sulfaatti, nitraatti ja noki), joiden pitoisuus Itä-Kiinassa saattaa olla jopa noin 18 prosenttia suurempi heikoimpien monsuunien vuosina kuin voimakkaimpien monsuunien vuosina. Monsuunin heikkenemisen vaikutuksen aerosolipitoisuuteen sanotaan johtuvan pääasiassa ilmakehän kiertoliikkeiden muutoksista Itä-Kiinassa.

Lähde: Zhu, J., H. Liao, and J. Li (2012), Increases in aerosol concentrations over eastern China due to the decadal-scale weakening of the East Asian summer monsoon, Geophys. Res. Lett., 39, L09809, doi:10.1029/2012GL051428. [tiivistelmä, koko artikkeli]

Muita viime viikon tutkimuksia

– Ilmastoherkkyys saattaa olla pienempi auringon aktiivisuuden muutoksille kuin hiilidioksidin aiheuttamalle ilmastopakotteelle, mikä johtuu erilaisista takaisinkytkennöistä eri pakotteille: Andrews, T., M. A. Ringer, M. Doutriaux-Boucher, M. J. Webb, and W. J. Collins (2012), Sensitivity of an Earth system climate model to idealized radiative forcing, Geophys. Res. Lett., 39, L10702, doi:10.1029/2012GL051942. [tiivistelmä]

– Vesihöyryn määrä arkisten alueiden troposfäärissä on noussut vuoden 1979 jälkeen. Tämä on ilmaston lämpenemisestä ja erityisesti meren pintalämpötilan nousemisesta ja merijään vähenemisestä odotettu tulos: Serreze, M. C., A. P. Barrett, and J. Stroeve (2012), Recent changes in tropospheric water vapor over the Arctic as assessed from radiosondes and atmospheric reanalyses, J. Geophys. Res., 117, D10104, doi:10.1029/2011JD017421. [tiivistelmä, esitysmateriaali]

– El Niño/La Niña -kierto näyttää vaikuttavan troposfäärin hiilidioksidin alueellisiin pitoisuuksiin. El Niñon aikana troposfäärin keskiosissa näyttää olevan enemmän hiilidioksidia läntisen Tyynenmeren alueella kuin La Niñan aikana: Xun Jiang, Jingqian Wang, Edward T. Olsen, Maochang Liang, Thomas S. Pagano, Luke L. Chen, Stephen J. Licata, and Yuk L. Yung, Influence of El Niño on Mid-tropospheric CO2 from Atmospheric Infrared Sounder and Model, Journal of the Atmospheric Sciences 2012, doi: http://dx.doi.org/10.1175/JAS-D-11-0282.1. [tiivistelmä]

– Ilmastolliset tekijät ovat saattaneet vaikuttaa Kiinan menneisiin väestökriiseihin, kuten Ming-dynastian luhistumiseen 1600-luvulla: Harry F. Lee and David D. Zhang, A tale of two population crises in recent Chinese history, Climatic Change, 2012, DOI: 10.1007/s10584-012-0490-9. [tiivistelmä, koko artikkeli]

– Tropiikissa kasvavat puut eivät yleensä tee vuosirenkaita, koska ne voivat kasvaa mihin aikaan vuodesta tahansa, kunhan on riittävästi sadetta tarjolla. Uudessa tutkimuksessa on yritetty saada tulkittua vuosirenkaita Etiopiassa kasvavista puista ja muodostaa niiden perusteella muutaman sadan vuoden mittainen ilmastorekonstruktio. Tutkimuksessa saatiinkin vuosirenkaiden perusteella määriteltyä puiden ikä, mutta rekonstruktion tekeminen on hankalaa, koska eri puiden vuosirengassarjoja ei tahdo saada yhdistettyä yhtenäiseksi kronologiaksi: Julia Krepkowski, Achim Bräuning, Aster Gebrekirstos, Growth dynamics and potential for cross-dating and multi-century climate reconstruction of Podocarpus falcatus in Ethiopia, Dendrochronologia, http://dx.doi.org/10.1016/j.dendro.2012.01.001. [tiivistelmä]

– Uudessa tutkimuksessa on arvioitu ilmaston pakotteita ja takaisinkytkentöjä. Ilmastoherkkyyden arvioitiin olevan 2,1-4,7 celsiusastetta. Suurin tekijä ilmastoherkkyyden epävarmuudessa on edelleen pilvien takaisinkytkentä: Andrews, T., J. M. Gregory, M. J. Webb, and K. E. Taylor (2012), Forcing, feedbacks and climate sensitivity in CMIP5 coupled atmosphere-ocean climate models, Geophys. Res. Lett., 39, L09712, doi:10.1029/2012GL051607. [tiivistelmä]

– Tropiikin tropopaussin havaittu viileneminen ei ehkä ole tilastollisesti merkitsevää: Wang, J. S., D. J. Seidel, and M. Free (2012), How well do we know recent climate trends at the tropical tropopause?, J. Geophys. Res., 117, D09118, doi:10.1029/2012JD017444. [tiivistelmä]

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: