Viime viikon ilmastotutkimuksia 15/2012

Tässä on joitakin viime viikolla ilmestyneitä tutkimuksia ilmastoon liittyen. Tiedotamme tutkimuksista heti niiden ilmestyessä Ilmastotiedon Twitter- ja Facebook-syötteissä ja julkaisemme viikoittain täällä blogissamme kerralla kaikki edellisellä viikolla julkaistut tutkimukset, joista olemme tiedottaneet. Pyrimme kertomaan jokaisesta tutkimuksesta oleelliset asiat suomenkielellä muutamalla lauseella. Tämä lyhyt kuvaus julkaistaan sekä Facebookissa että täällä blogissa ja Twitterissä julkaistaan vain otsikko. Edellisten viikkojen julkaisut löytyvät ilmastouutiset-sivulta.

Nuoremman dryaskauden viileneminen tapahtui hitaammin Pohjois-Kiinassa kuin Grönlannissa

Pohjois-Kiinassa sijaitsevasta luolasta tehtyyn, tippukiviin perustuvassa Aasian monsuunin muutoksia kuvaavassa mittaussarjassa näkyy nuoremman dryaskauden (noin 12900-11560 vuotta sitten) aikainen kylmä jakso. Kyseinen jakso näkyy Grönlannista tehdyissä lämpötilarekonstruktioissa erittäin nopeasti alkavana ja voimakkaana kylmänä jaksona. Tässä uudessa kiinalaisessa rekonstruktiossa jakson alussa viileneminen tapahtuu kuitenkin selvästi hitaammin kuin Grönlannissa. Lisäksi Kiinan rekonstruktiossa jakson amplitudi on pienempi kuin Grönlannissa.

Lähde: Zhi-Bang Ma, Hai Cheng, Ming Tan, R. Lawrence Edwards, Hong-Chun Li, Chen-Feng You, Wu-Hui Duan, Xu Wang, Megan J. Kelly, Timing and structure of the Younger Dryas event in northern China, Quaternary Science Reviews, Volume 41, 18 May 2012, Pages 83–93, http://dx.doi.org/10.1016/j.quascirev.2012.03.006. [tiivistelmä]

Äärimmäisen kylmät lämpötilat ovat nousseet Antarktiksen niemimaalla

Uudessa tutkimuksessa on selvitetty Antarktiksen niemimaan lämpötilan muutoksia vuosien 1947 ja 2011 välillä Faraday/Vernadsky-mittausaseman lämpötilamittauksien perusteella. Viime vuosikymmeninä mittauksissa näkyy lämpenemistä, joka on suuruudeltaan keskimäärin noin 0,6 celsiusastetta per vuosikymmen. Samaan aikaan äärimmäisen kylmät lämpötilat ovat nousseet, mutta maksimilämpötiloissa ei näy muutosta. Näyttääkin siltä, että havaittu lämpeneminen johtuu lämpötilan vuotuisen syklin muuttumisesta kylmän ääripään osalta.

Lähde: Christian Franzke, Significant reduction of cold temperature extremes at Faraday/Vernadsky station in the Antarctic Peninsula, International Journal of Climatology, DOI: 10.1002/joc.3490. [tiivistelmä]

Havaittu syksyisten alapilvien lisääntyminen voimistaa lämpenemistä arktisilla alueilla

Arktisella alueella merijään väheneminen on johtanut haihdunnan lisääntymiseen kesällä meren ollessa jäästä vapaana. Tämä taas on aiheuttanut muutoksia pilvisyyteen syksyllä. Uudessa tutkimuksessa on analysoitu pilvipeitteen satelliittimittauksia. Tutkimuksen tuloksien mukaan lokakuun aikaiset alapilvet (0,5-2 kilometrin korkeudella) ovat lisääntyneet merkitsevästi vuosien 2000 ja 2010 välillä Beaufortinmeren ja Itä-Siperianmeren yllä. Arktisella alueella lokakuussa alapilvien nettovaikutus pintalämpötilaan on lämmittävä, joten alapilvien lisääntyminen on saattanut voimistaa syksyn aikaista lämpenemistä arktisella alueella. Tämä vuorostaan pidentää merijään sulamiskautta ja lisää siten merijään vähenemistä entisestään. Uudet satelliittihavainnot siis tukevat oletettua positiivista takaisinkytkentää pilvien, vesihöyryn, lämpötilan ja merijään välillä.

Lähde: Wu, D. L., and J. N. Lee (2012), Arctic low cloud changes as observed by MISR and CALIOP: Implication for the enhanced autumnal warming and sea ice loss, J. Geophys. Res., 117, D07107, doi:10.1029/2011JD017050. [tiivistelmä]

Muita viime viikon tutkimuksia

– Noin 4000 vuotta sitten Pohjois-Kiinassa tapahtui voimakas ilmastonmuutos, jonka seurauksena suurin osa Kiinan neoliittisista kulttuureista romahti: Fenggui Liu, Zhaodong Feng, A dramatic climatic transition at ~4000 cal. yr BP and its cultural responses in Chinese cultural domains, The Holocene April 12, 2012 0959683612441839, doi: 10.1177/0959683612441839. [tiivistelmä]

– Puiden vuosirengaskronologioissa poikkeuksellisina erottuvat vuodet paljastavat menneitä ilmastotapahtumia ja tulivuorenpurkauksia: Génova, M.: Extreme pointer years in tree-ring records of Central Spain as evidence of climatic events and the eruption of the Huaynaputina Volcano (Peru, 1600 AD), Clim. Past, 8, 751-764, doi:10.5194/cp-8-751-2012, 2012. [tiivistelmä, koko artikkeli]

– Ilmaston lämpenemisen seurauksena lisääntyvät sulamisvedet saattavat voimistaa jäätikön pinnalle kertyvien järvien purkautumista jäätikön läpi: Yu-Li Lianga, William Colganb, Qin Lva, Konrad Steffenb, Waleed Abdalatib, Julienne Stroeveb, David Gallaherb, Nicolas Bayou, A decadal investigation of supraglacial lakes in West Greenland using a fully automatic detection and tracking algorithm, Remote Sensing of Environment, Volume 123, August 2012, Pages 127–138, http://dx.doi.org/10.1016/j.rse.2012.03.020. [tiivistelmä, koko artikkeli]

– Metaanin isotooppimittaukset Los Angelesissa paljastavat, että suuri osa alueen metaanista on peräisin fossiilisten polttoaineiden vuodoista (kuten geologisista muodostelmista, maakaasun tuotannosta, öljynjalostamoista ja voimaloista): Townsend-Small, A., S. C. Tyler, D. E. Pataki, X. Xu, and L. E. Christensen (2012), Isotopic measurements of atmospheric methane in Los Angeles, California, USA: Influence of “fugitive” fossil fuel emissions, J. Geophys. Res., 117, D07308, doi:10.1029/2011JD016826. [tiivistelmä]

– Jos kaupunkialueiden heijastuskykyä nostettaisiin, niin uuden tutkimuksen mukaan se saattaisi viilentää globaalisti noin 0,01-0,07 celsiusastetta: Hashem Akbari et al 2012, The long-term effect of increasing the albedo of urban areas, Environ. Res. Lett. 7 024004 doi:10.1088/1748-9326/7/2/024004. [tiivistelmä, koko artikkeli]

– Ilmastonmuutoksen etenemisen ennustamiselle on tärkeää tietää, miten hiilenkierto muuttuu ilmaston lämmetessä. Tähän liittyviä epävarmuuksia on selvitetty uudessa tutkimuksessa ja kasvien yhteyttämiseen muutokset lämpötilan muuttuessa näyttävät olevan yksi tärkeimmistä epävarmuuden lähteistä: Ben B B Booth et al 2012, High sensitivity of future global warming to land carbon cycle processes, Environ. Res. Lett. 7 024002 doi:10.1088/1748-9326/7/2/024002. [tiivistelmä, koko artikkeli]

– Uuden tutkimuksen mukaan muutokset auringonpilkkujen määrässä ovat yhteydessä muutoksiin Pohjois-Atlantin oskillaatiossa: van Loon, H., J. Brown, and R. F. Milliff (2012), Trends in sunspots and North Atlantic sea level pressure, J. Geophys. Res., 117, D07106, doi:10.1029/2012JD017502. [tiivistelmä]

– Arkisen alueen merijään vähenemisen takia enemmän merta on avoimena ja alttiina tuulen vaikutukselle, mikä aiheuttaa muutoksia Jäämerellä tapahtuvissa virtauksissa. Uudessa tutkimuksessa raportoidaan kumpuamistapahtumista, joissa syvästä merestä tulee pintaan erittäin hiilidioksidipitoista vettä. Tällä on seurauksia pintaveden kemiallisiin prosesseihin ja voi vaikuttaa myös eliöstöön: Mathis, J. T., et al. (2012), Storm-induced upwelling of high pCO2 waters onto the continental shelf of the western Arctic Ocean and implications for carbonate mineral saturation states, Geophys. Res. Lett., 39, L07606, doi:10.1029/2012GL051574. [tiivistelmä]

– Himalajan Mount Everestin alueella sulavat jäätiköt aiheuttavat uusien jäätikköjärvien muodostumista ja näistä järvistä saattaa tulla vedenpurkauksia, jotka voivat aiheuttaa tulvavahinkoja: D.I. Benn, T. Benn, K. Hands, J. Gulley, A. Luckman, L.I. Nicholson, D. Quincey, S. Thompson, R. Toumi, S. Wiseman, Response of debris-covered glaciers in the Mount Everest region to recent warming, and implications for outburst flood hazards, Earth-Science Reviews, http://dx.doi.org/10.1016/j.earscirev.2012.03.008. [tiivistelmä] Katso myös toinen viime viikolla julkaistu tutkimus, Salerno ja muut (2012), jossa kartoitettiin jäätikköjärvet Mount Everestin alueella.

– Meritähtilajille meren lämpeneminen tulevaisuudessa näyttää olevan ongelmallisempaa kuin meren happamoituminen: Hong D. Nguyen, Steve S. Doo, Natalie A. Soars, Maria Byrne, Non-calcifying larvae in a changing ocean: warming, not acidification/hypercapnia, is the dominant stressor on development of the sea star Meridiastra calcar, Global Change Biology, DOI: 10.1111/j.1365-2486.2012.02714.x. [tiivistelmä]

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: