Viime viikon ilmastotutkimuksia 14/2012

Tässä on joitakin viime viikolla ilmestyneitä tutkimuksia ilmastoon liittyen. Tiedotamme tutkimuksista heti niiden ilmestyessä Ilmastotiedon Twitter- ja Facebook-syötteissä ja julkaisemme viikoittain täällä blogissamme kerralla kaikki edellisellä viikolla julkaistut tutkimukset, joista olemme tiedottaneet. Pyrimme kertomaan jokaisesta tutkimuksesta oleelliset asiat suomenkielellä muutamalla lauseella. Tämä lyhyt kuvaus julkaistaan sekä Facebookissa että täällä blogissa ja Twitterissä julkaistaan vain otsikko. Edellisten viikkojen julkaisut löytyvät ilmastouutiset-sivulta.

Metsien laaja bioenergiakäyttö ei ole kestävää eikä kasvihuonekaasuneutraalia

GCB Bioenergy tiedelehden pääkirjoituksessa on luotu katsaus metsäbiomassan energiakäytön ympäristövaikutuksiin. Kirjoituksessa todetaan, että jos metsien biomassasta tuotettaisiin viimeaikaisten politiikkatavoitteiden mukaisesti 20 prosenttia ihmiskunnan energiantarpeesta, niin tästä olisi seurauksena nuoremmat metsät, vähäisempi biomassa, maaperän ravinteiden väheneminen sekä muiden ekosysteemien toimintojen heikkeneminen.

Näyttää siltä, että metsien hyödyntäminen energiantuotannossa ei myöskään saavuttaisi perimmäistä tavoitettaan, sillä voimakkaasti kasvavalla metsien bioenergiakäytöllä ei näytettäisi saavutettavan kasvihuonekaasupäästövähennyksiä. Tämä johtuu siitä, että lisääntyneillä hakkuilla aiheutetun metsien biomassavajeen kuittaaminen fossiilisten polttoaineiden samalla vähentyvällä käytöllä veisi vuosikymmeniä tai vuosisatoja, jos vaje kuittaantuisi lainkaan. Lopulta ehtyvä maaperän ravinnetilanne laittaisi pelin poikki, eikä biomassan käyttö olisi enää kestävällä pohjalla. Lisäksi tuolloin tarvittaisiin lannoitusta, josta aiheutuu kasvihuonekaasupäästöjä. Näin ollen metsien laaja hyödyntäminen bioenergiaksi ei näyttäisi olevan kestävää eikä kasvihuonekaasuneutraalia.

Lähde: Ernst-Detlef Schulze, Christian Körner, Beverly E. Law, Helmut Haberl, Sebastiaan Luyssaert, Large-scale bioenergy from additional harvest of forest biomass is neither sustainable nor greenhouse gas neutral, GCB Bioenergy, DOI: 10.1111/j.1757-1707.2012.01169.x. [tiivistelmä]

Euroopassa kasvukauden ajoituksen muutokset vaihtelevat alueittain

Kasvukauden ajoituksen muutoksia on selvitetty Euroopan alueelta vuosien 1982 ja 2006 välillä satelliittimittauksista. Koillis-Euroopassa kasvukausi näyttää pidentyneen ja kasvukauden alku on siirtynyt aikaisemmaksi. Suuressa osassa Eurooppaa kasvukauden alku on aikaistunut, mutta kasvukauden pituus on säilynyt suunnilleen samana, mikä viittaa koko kasvukauden aikaistumiseen. Välimeren alueen pohjoisosissa kasvukausi on yleisesti myöhäistynyt, mutta joillakin paikoilla esiintyy myös aikaistunut ja lyhentynyt kasvukausi. Luonnontilaisilla (tai lähes luonnontilaisilla) alueilla kasvukauden ajoituksen muutokset näyttävät olevan yhteydessä ilmaston muutoksiin.

Lähde: E. Ivits, M. Cherlet, G. Toth, S. Sommer, W. Mehl, J. Vogt, F. Micale, Combining satellite derived phenology with climate data for climate change impact assessment, Global and Planetary Change, http://dx.doi.org/10.1016/j.gloplacha.2012.03.010. [tiivistelmä]

Keski-Himalajan jäätiköt ovat pienentyneet ja jäätikköjärvet kasvaneet

Uudessa tutkimuksessa on selvitetty jäätiköiden pienenemistä ja jäätikköjärvien suurenemista Himalajan keskiosissa. Jäätiköiden ja jäätikköjärvien muutokset arvioitiin vuosien 1975, 1992 ja 2005 osalta. Tutkimuksessa käytettiin muun muassa mittauksia paikan päältä sekä satelliittimittauksia ja -kuvia.

Vuoteen 2005 mennessä alueen jäätiköiden pinta-ala oli pienentynyt noin 597 neliökilometristä 452 neliökilometriin (pinta-ala pieneni siis noin 145 neliökilometrillä). Jäätikköjärvien pinta-ala lisääntyi 3,6 neliökilometristä 7,9 neliökilometriin, mikä vastaa noin 122 prosentin lisäystä. Jäätiköiden tilavuus pieneni noin 70 kuutiokilometrillä vuosien 1975 ja 2005 välillä. Alueen lämpötila on noussut samaan aikaan näiden jäätikkömuutosten kanssa.

Lähde: Shan-shan Wu, Zhi-jun Yao, He-qing Huang, Zhao-fei Liu and Gao-huan Liu, Responses of glaciers and glacial lakes to climate variation between 1975 and 2005 in the Rongxer basin of Tibet, China and Nepal, Regional Environmental Change, DOI: 10.1007/s10113-012-0302-9. [tiivistelmä]

Muita viime viikon tutkimuksia

– Lämpötilan lisäksi myös monia muita ilmastoon liittyviä suureita voidaan rekonstruoida menneiltä ajoilta. Uudessa tutkimuksessa kehitetään järvien pohjasedimenteistä mitattuun berylliumin isotooppi 10:een perustuvaa auringon aktiivisuuden indikaattoria. Tutkimuksen tulokset ovat lupaavia: M. Mann, J. Beer, F. Steinhilber, M. Christl, ”>10Be in lacustrine sediments – a record of solar activity?, Journal of Atmospheric and Solar-Terrestrial Physics, http://dx.doi.org/10.1016/j.jastp.2012.03.011. [tiivistelmä]

– Kuinka vanhaa on stratosfäärin ilma? Tätäkin kysymystä on nykyään mahdollista tarkastella havainnoin: Stiller, G. P., von Clarmann, T., Haenel, F., Funke, B., Glatthor, N., Grabowski, U., Kellmann, S., Kiefer, M., Linden, A., Lossow, S., and López-Puertas, M.: Observed temporal evolution of global mean age of stratospheric air for the 2002 to 2010 period, Atmos. Chem. Phys., 12, 3311-3331, doi:10.5194/acp-12-3311-2012, 2012. [tiivistelmä, koko artikkeli]

– XBT-anturien merien lämpötilamittauksien vääristymiä on pyritty korjaamaan uudessa tutkimuksessa: M. Hamon, G. Reverdin, and P.-Y. Le Traon, Empirical correction of XBT data, Journal of Atmospheric and Oceanic Technology 2012, doi: http://dx.doi.org/10.1175/JTECH-D-11-00129.1. [tiivistelmä, koko artikkeli]

– Pilvien väheneminen ilmaston lämmetessä kompensoi ja jopa voittaa pilvien vesimäärän muutoksista aiheutuneen negatiivisen takaisinkytkennän: Malte Rieck, Louise Nuijens, and Bjorn Stevens, Marine boundary-layer cloud feedbacks in a constant relative humidity atmosphere, Journal of the Atmospheric Sciences 2012, doi: http://dx.doi.org/10.1175/JAS-D-11-0203.1. [tiivistelmä]

– Uudessa tutkimuksessa on selvitetty mahdollisuuksia saada tietoa menneiden aikojen merian happamoitumisesta. Tutkimuksessa löydetään viitteitä siitä, että trias- ja jurakauden vaihteessa olisi saattanut esiintyä meren happamoitumista ja se olisi saattanut osaltaan vaikuttaa tuolloin sattuneeseen lajien massasukupuuttoon: Sarah E. Greene, Rowan C. Martindale, Kathleen A. Ritterbush, David J. Bottjer, Frank A. Corsetti, William M. Berelson, Recognising ocean acidification in deep time: An evaluation of the evidence for acidification across the Triassic-Jurassic boundary, Earth-Science Reviews, http://dx.doi.org/10.1016/j.earscirev.2012.03.009. [tiivistelmä]

– Australiassa joillakin alueilla vuoristossa oleva talvinen lumipeite näyttää sulavan aikaisemmin keväällä satelliittimittauksia analysoineen tutkimuksen mukaan: Kathryn J. Bormann, Matthew F. McCabe, Jason P. Evans, Remote Sensing of Environment, Satellite based observations for seasonal snow cover detection and characterisation in Australia, Volume 123, August 2012, Pages 57–71, http://dx.doi.org/10.1016/j.rse.2012.03.003. [tiivistelmä]

– Uudessa tutkimuksessa on tarkasteltu 50-80 vuoden oskillaatiota maapallon lämpötilassa. On mahdollista, että kyseinen oskillaatio on vaikuttanut ilmaston lämpenemisen hidastumiseen 1950- ja 1960-luvuilla sekä 2000-luvulla: S. V. Henriksson, P. Räisänen, J. Silén and A. Laaksonen, Quasiperiodic climate variability with a period of 50–80 years: Fourier analysis of measurements and Earth System Model simulations, Climate Dynamics, DOI: 10.1007/s00382-012-1341-0. [tiivistelmä]

– Uudessa tutkimuksessa on tarkasteltu 50-80 vuoden oskillaatiota maapallon lämpötilassa. On mahdollista, että kyseinen oskillaatio on vaikuttanut ilmaston lämpenemisen hidastumiseen 1950- ja 1960-luvuilla sekä 2000-luvulla: S. V. Henriksson, P. Räisänen, J. Silén and A. Laaksonen, Quasiperiodic climate variability with a period of 50–80 years: Fourier analysis of measurements and Earth System Model simulations, Climate Dynamics, DOI: 10.1007/s00382-012-1341-0. [tiivistelmä]

Yksi vastaus to “Viime viikon ilmastotutkimuksia 14/2012”

  1. Ari Jokimäki Says:

    Muokkasin hiukan bioenergia-artikkeliin liittyvää tekstiä.


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: