Kasvillisuuden määrä vaikuttaa lumen sulamisnopeuteen tundra-alueilla

[Ilmatieteen laitoksen tiedote:]

Ilmastonmuutos on lisännyt kasvillisuutta pohjoisilla tundra-alueilla. Tuoreen tutkimuksen mukaan kasvillisuuden lisääntyminen tundra-alueilla voi nopeuttaa ilmaston lämpenemistä entisestään.

Ilmatieteen laitoksen tekemän tutkimuksen pääasiallinen tavoite oli selvittää satelliittihavaintojen avulla kasvillisuuden määrän vaikutusta lumen sulamisen ajankohtaan, ja sitä kautta myös maan pinnan albedoon pohjoisilla tundra-alueilla. Satelliittihavaintoja kerättiin sulamiskausilta (maaliskuu–kesäkuu) vuosilta 1995–2011.

–Tutkimuksessa havaittiin, että Norjan puolella kasvillisuus oli runsaampaa, mikä johtuu muun muassa siitä, että Suomen puolella poroja laidunnetaan enemmän. Tulokset osoittivat myös, että Norjan puolella lumi suli lähes aina aikaisemmin kuin Suomen puolella, Ilmatieteen laitoksen tutkija Juval Cohen sanoo. Kasvillisuuseroja lukuun ottamatta muut vallitsevat olosuhteet, kuten lämpötila, sadanta ja auringon säteily olivat molemmilla puolilla lähes samat. Ero lumen sulamisessa Suomen ja Norjan välillä vaikuttaa maan pinnan albedoon, joka oli sulamiskaudella lähes aina suurempi Suomen puolella.

–Kasvillisuuden vähentäminen tai paljaan tundran säilyttäminen voisi lykätä lumen sulamista keväällä, mikä puolestaan hidastaisi ilmaston lämpenemistä, arvioi Cohen tutkimuksen tulosten perusteella.

Lumi sulaa keväisin aiemmin

Ilmaston lämpenemisen seurauksena lumen sulaminen keväällä on aikaistunut viime vuosikymmenten aikana. Lumen aikaisempi sulaminen vaikuttaa suuresti maan pinnan heijastuvuuteen eli albedoon. Maan pinnan albedo vaikuttaa suuresti maapallon energiatasapainoon, koska se määrittää maan pinnalta heijastuneen ja pinnalla imeytyvän auringon säteilyn välisen suhteen. Lumen albedo on huomattavasti korkeampi kuin paljaan maan, koska lumi on kirkasta ja se heijastaa takaisin avaruuteen suurimman osan siihen säteilevästä auringon valosta. Sen sijaan lumeton maa on paljon tummempi, jolloin se imee suurimman osan siihen tulleesta auringon energiasta.

Ilmaston lämpeneminen on myös siirtänyt puurajaa pohjoisempaan ja lisäännyt kasvillisuutta pohjoisilla tundra-alueilla, koska kasvit selviävät sellaisissa paikoissa, joissa olisi ennen ollut liian kylmä. Myös poronhoitotalous vaikuttaa kasvillisuuden määrään Lapin tundra-alueilla. Intensiivisempi porojen laiduntaminen vähentää maassa olevan kasvillisuuden määrää, koska porot sekä syövät että tallovat maassa olevaa kasvillisuutta. Joillakin alueilla laidunmaita erottavien poroaitojen eri puolilla kasvillisuuserot ovat jopa niin suuret, että ne voidaan selvästi havaita satelliittikuvista.

Tutkimuksessa laskettiin ero Suomen ja Norjan puolella imeytyvän auringon energian välillä sulamiskaudella, jotta voitaisiin paremmin ymmärtää albedon vaikutus maan energiatasapainoon. Laskelmien mukaan Norjassa imeytyvän auringon säteilyn määrä oli suurempi kuin Suomessa johtuen pienemmästä albedosta.

–Norjan puolella 100 x 100 kilometrin kokoinen alue absorboi huhti- ja toukokuun aikana noin
100 000 terajoulea enemmän auringon säteilyä kuin vastaavan kokoinen alue Suomen puolella. Tällaisella energiamäärällä voitaisiin sulattaa jääkuutio, jonka koko on noin 330 m x 1000 m x 1000 m.

Lisätietoja:

Tutkija Juval Cohen, puh. 050 376 4128, juval.cohen@fmi.fi

http://www.ncoetundra.utu.fi/

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: