Viime viikon ilmastotutkimuksia 12/2012

Tässä on joitakin viime viikolla ilmestyneitä tutkimuksia ilmastoon liittyen. Tiedotamme tutkimuksista heti niiden ilmestyessä Ilmastotiedon Twitter- ja Facebook-syötteissä ja julkaisemme viikoittain täällä blogissamme kerralla kaikki edellisellä viikolla julkaistut tutkimukset, joista olemme tiedottaneet. Pyrimme kertomaan jokaisesta tutkimuksesta oleelliset asiat suomenkielellä muutamalla lauseella. Tämä lyhyt kuvaus julkaistaan sekä Facebookissa että täällä blogissa ja Twitterissä julkaistaan vain otsikko. Edellisten viikkojen julkaisut löytyvät ilmastouutiset-sivulta.

Pysyvätkö eliölajien levinneisyysalueet ilmastonmuutoksen tahdissa?

Eliölajien on levittävä uusille elinalueille ilmastonmuutoksen edetessä. Ei ole kuitenkaan tiedossa, että pystyvätkö lajit siirtymään tarpeeksi nopeasti. Paikallisten lajien leviämisnopeudet saattavat aliarvioida sen, kuinka nopeasti eliölajien on mahdollista levitä. Uudessa tutkimuksessa on siksi arvioitu Punaiselta mereltä Välimerelle Suezin kanavan kautta levinneiden merieliöiden ilmastonmuutokseen liittyviä leviämisnopeuksia maailmanlaajuisesti (siis arvio on maailmanlaajuinen ja lajit on valittu Suezin kanavan kautta levinneistä).

Tutkimuksen tuloksien perusteella 20 prosenttia tutkituista lajeista ei pysty leviämään tarpeeksi nopeasti 20 prosentilla maailman meristä pysyäkseen ilmastonmuutoksen vauhdissa. Tämä viittaa siihen, että luonnon monimuotoisuus saattaa vähentyä ilmastonmuutoksen myötä.

Merenpohjassa ilmastonmuutos etenee hitaammin kuin pintavesissä. Tutkimuksessa havaittiinkin pohjaeliöiden pysyvän paremmin ilmastonmuutoksen vauhdissa. Onkin mahdollista, että syvä meri toimii turvapaikkana osalle hitaasti leviävistä lajeista (toki vain niille, jotka pystyvät selviämään syvässä meressä).

Tutkimuksen tuloksien perusteella merieliöiden leviämisnopeudet vaikuttavat voimakkaasti luonnon monimuotoisuuteen ilmastonmuutoksen edetessä. Olisikin tärkeää saada tarkempia arvioita merieliöiden leviämisnopeuksista, jotta voisimme paremmin ennustaa ilmastonmuutoksen vaikutuksia meriluonnon monimuotoisuuteen.

Lähde: J.G. Hiddink, F. Ben Rais Lasram, J. Cantrill, Andrew J. Davies, Keeping pace with climate change: what can we learn from the spread of Lessepsian migrants?, Global Change Biology, DOI: 10.1111/j.1365-2486.2012.02698.x. [tiivistelmä]

Pilvisyys on vähentynyt Euroopassa vuoden 1984 jälkeen

Kesät ovat lämmenneet selvästi Euroopassa 1980-luvun jälkeen. Tähän on liittynyt helteiden esiintyminen useammin. Veden vähentyminen on vähentänyt maan pinnan jäähtymistä, mikä on yleisesti hyväksytty syy kuumille kesille. Uuden tutkimuksen mukaan Euroopan kesälämpötiloihin on vaikuttanut asaltaan myös pilvisyyden muutokset. Tutkimuksessa analysoitiin pilvipeitteen ja säteilyn satelliittimittauksia, joiden perusteella pääteltiin pilvipeitteen yleisesti vähentyneen Euroopassa Koillis-Eurooppaa lukuunottamatta. Euroopan itäpuolen alueilla pilvisyys näyttää lisääntyneen. Alueilla, joissa pilvisyys on vähentynyt, kesät ovat lämmenneet (alueilla, joissa pilvipeite on lisääntynyt, kesälämpötilat ovat joko pysyneet vakaana tai viilenneet). Näyttääkin siltä, että pilvipeite on joko aiheuttanut nämä paikalliset lämpötilan muutokset tai toimii lämpötilan muutosten ilmaisijana.

Lähde: Qiuhong Tang, Guoyong Leng, Pavel Ya. Groisman, European hot summers associated with a reduction of cloudiness, Journal of Climate 2012, doi: http://dx.doi.org/10.1175/JCLI-D-12-00040.1. [tiivistelmä]

Ilmastomallien uudelleenkalibrointia arktisen merijään vähenemisen osalta

Ilmastomallit ovat aliarvioineet arktisen alueen merijään vähenemisen. Uuden tutkimuksen mukaan tämä johtuu kahdesta eri tekijästä. Ensinnäkin suurin osa ilmastomalleista aliarvioi paljonko merijääalaa häviää jokaista celsiusasteen lämpenemistä kohti. Toiseksi monet ilmastomallit aliarvioivat arktisella alueella tapahtuvaa ilmaston lämpenemisen voimistumista. Tutkimuksessa kalibroitiin mallit uudelleen käyttäen apuna havaintoja 28 vuoden ajalta. Uudelleen kalibroiduilla malleilla saadaan syyskuisen merijään häviämiselle kokonaan rajaksi kaksi celsiusastetta globaalin ilmaston keskimääräistä lämpenemistä. Arviossa on kuitenkin paljon epävarmuutta ja lisäksi arktisella alueella on paljon luonnollista vaihtelua, mikä vaikeuttaa mallien kalibrointia.

Lähde: Mahlstein, I. and R. Knutti (2012), September Arctic sea ice predicted to disappear near 2°C global warming above present, J. Geophys. Res., doi:10.1029/2011JD016709. [tiivistelmä]

Arktisten alueiden ja Antarktiksen lämpötilojen välisen viimeaikaisen sahausliikkeen todisteet vähäisiä

Arktisten alueiden ja Antarktiksen lämpötilojen on raportoitu vaihtelevan käänteisesti toisiinsa nähden, eli napa-alueiden lämpötiloissa olisi ikään kuin ”sahausliike”; kun arktisilla alueilla on kylmää, Antarktiksella on lämmintä ja päinvastoin. Tämä tulos kuitenkin nojautuu havaintoaineistoon, jossa on hyvin vähän mittauspisteitä ennen 1950-lukua.

Uudessa tutkimuksessa on käytetty vähäisen havaintodatan lisäksi rekonstruktioita selvittämään napa-alueiden välistä sahausliikettä lämpötiloissa. Tutkimuksen tuloksissa ei näy yhteyttä Antarktiksen ja arktisten alueiden havaintoaineiston välillä. Myöskään Atlantilla vallitseva kymmenien vuosien aikaskaalalla toimiva oskillaatio (Atlantic Multidecadal Oscillation, AMO), jota on ehdotettu sahausliikettä ohjaavaksi mekanismiksi, ei näyttäisi olevan yhteydessä Antarktiksen havaintoaineiston kanssa. Antarktiksen havaintoaineisto näyttää olevan yhteydessä trooppisen Tyynenmeren pintalämpötiloihin. Tropiikki tai sahausliike eivät kuitenkaan kumpikaan pysty selittämään kokonaan Antarktiksen ilmaston vaihtelua.

Lähde: Schneider, D. P. and D. C. Noone (2012), Is a bipolar seesaw consistent with observed Antarctic climate variability and trends?, Geophys. Res. Lett., doi:10.1029/2011GL050826. [tiivistelmä]

Alle 10 prosenttia maapallon väestöstä hallitsee yli puolta virtuaalivedestä

Tuotteiden valmistamiseen liittyy veden käyttö. Ulkomailta tuotuihin tuotteisiin sisältyy maailman vesivarantojen kuormitusta, jota kutsutaan virtuaalivedeksi (veden kulutus ei näy tuotteen ostomaassa, joten se on ”virtuaalista” veden kulutusta). Virtuaaliveden virtoja on toistaiseksi tutkittu melko vähän.

Uudessa tutkimuksessa on arvioitu virtuaaliveden verkostoa maapallolla ja verkoston kehitystä vuodesta 1986 lähtien. Verkostossa virtaava virtuaaliveden määrä on yli kaksinkertaistunut ajan myötä. Verkoston säikeiden (eli virtuaaliveden kuljetus paikasta toiseen) määrä on kasvanut 92 prosentilla. Useissa valtioissa on vain muutamia säikeitä tai vain vähän virtuaalivettä kuljettavia säikeitä. Suurin osa virtauksesta kohdistuukin verkoston muutamiin säikeisiin ja solmukohtiin. Virtuaaliveden kokonaisvirtauksesta 50 prosenttia kulkee säikeistä vain 1,1 prosentin läpi. Keskimäärin 6-8 prosenttia maapallon väestöstä hallitsee yli 50 prosenttia maapallon virtuaaliveden kuljetuksesta. Verkosto muuttuu jatkuvasti ja vain harvat säikeet ovat pysyviä.

Lähde: Carr, J. A., P. D’Odorico, F. Laio, and L. Ridolfi (2012), On the temporal variability of the virtual water network, Geophys. Res. Lett., doi:10.1029/2012GL051247. [tiivistelmä]

Libyassa minimilämpötilat ovat nousseet

Uudessa tutkimuksessa on analysoitu Libyan minimilämpötiloja. Tutkimuksessa oli mukana 15 sääasemaa. Vuotuinen minimilämpötila nousi Libyassa vuoden 1983 jälkeen merkitsevästi suurimmalla osalla rannikon ja sisämaan sääasemista.

Lähde: I. Ageena, N. Macdonald, A. P. Morse, Variability of minimum temperature across Libya (1945–2009), International Journal of Climatology, DOI: 10.1002/joc.3452. [tiivistelmä]

Muita viime viikon tutkimuksia

– Voimakkaiden myrskyjen, helleaaltojen ja muiden vastaavien sään ääri-ilmiöiden yhteydessä kysytään usein, että aiheuttiko ilmastonmuutos kyseisen tapahtuman. Uudessa artikkelissa kirjoitetaan tämän olevan väärä kysymys, sillä ilmastonmuutos vaikuttaa kaikkiin sääilmiöihin, koska niiden tapahtumisympäristö on lämpimämpi ja kosteampi kuin ennen: Kevin E. Trenberth, Framing the way to relate climate extremes to climate change, Climatic Change, DOI: 10.1007/s10584-012-0441-5. [tiivistelmä]

– Ruoho saattaa kasvaa paremmin tulevaisuudessa Pohjois-Euroopassa, mutta pakkasvaurioiden riski saattaa kasvaa talvella ja joillakin alueilla myös keväällä, koska ilmaston lämpeneminen vaikeuttaa ruoholajien talvehtimista: Mats Höglind, Stig Morten Thorsen, Mikhail A. Semenov, Assessing uncertainties in impact of climate change on grass production in Northern Europe using ensembles of global climate models, Agricultural and Forest Meteorology, http://dx.doi.org/10.1016/j.agrformet.2012.02.010. [tiivistelmä]

– Satelliiteista voidaan mitata, milloin maisema on jäässä tai sulana. Uuden tutkimuksen mukaan pohjoisella pallonpuoliskolla vuoden sulana oleva aika on lisääntynyt 0,189 päivällä vuodessa. Tästä suurin osa on aiheutunut aikaisemmasta sulamisesta keväällä: Youngwook Kim, J.S. Kimball, K. Zhang, K.C. McDonald, Satellite detection of increasing Northern Hemisphere non-frozen seasons from 1979 to 2008: Implications for regional vegetation growth, Remote Sensing of Environment, Volume 121, June 2012, Pages 472–487. [tiivistelmä]

– Uudessa tutkimusartikkelissa väitetään, että suurin osa viime vuosikymmenien lämpötilan vaihtelusta olisi selitettävissä stratosfäärin otsonin muutoksien avulla ja että otsonimuutoksien taustalla tärkeimpänä tekijänä olisivat kosmiset säteet: N.A. Kilifarska, Climate sensitivity to the lower stratospheric ozone variations, Journal of Atmospheric and Solar-Terrestrial Physics, http://dx.doi.org/10.1016/j.jastp.2012.03.002. [tiivistelmä]

– Kalifornian Sierra Nevadassa sijaitsevasta järvestä on löytynyt puunkanto, joka osoittaa järven pinnan olleen keskiajalla noin viisi metriä alempana ja on näin ollen todiste tuona aikana vallinneesta kuivuudesta (josta on ollut todisteita jo aiemminkin): Christopher Morgan and Monique M. Pomerleau, New evidence for extreme and persistent terminal medieval drought in California’s Sierra Nevada, Journal of Paleolimnology, DOI: 10.1007/s10933-012-9590-9. [tiivistelmä]

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: