Viime viikon ilmastotutkimuksia 9/2012

Tässä on joitakin viime viikolla ilmestyneitä tutkimuksia ilmastoon liittyen. Tiedotamme tutkimuksista heti niiden ilmestyessä Ilmastotiedon Twitter- ja Facebook-syötteissä ja julkaisemme viikoittain täällä blogissamme kerralla kaikki edellisellä viikolla julkaistut tutkimukset, joista olemme tiedottaneet. Pyrimme kertomaan jokaisesta tutkimuksesta oleelliset asiat suomenkielellä muutamalla lauseella. Tämä lyhyt kuvaus julkaistaan sekä Facebookissa että täällä blogissa ja Twitterissä julkaistaan vain otsikko. Edellisten viikkojen julkaisut löytyvät ilmastouutiset-sivulta.

Grönlannin järven pohjasedimenteissä nykyisen ihmisasutuksen vaikutus näkyy selvemmin kuin keskiaikaisen

Etelä-Grönlannissa sijaitsevan Igaliku-järven pohjasedimenteistä on tehty rekonstruktio alueen biologisesta toiminnasta viimeisen 1450 vuoden ajalta. Rekonstruktiossa näkyy myös nykyisen ja menneiden aikojen ihmisasutusten vaikutus. Keskiaikaisen skandinaavien asutuksen vaikutus näkyy vain heikosti, mutta nykyisen asutuksen vaikutukset näkyvät selvästi viimeisen 30 vuoden aikana. Nykyiset olosuhteet järvellä näyttävätkin olevan ennennäkemättömät kyseisen 1450 vuoden aikana. Viime vuosikymmenien muutoksien syynä ovat maanviljelykseen liittyvän toiminnan tehostuminen sekä kesien lämpeneminen. Keskiajan lämpökaudella lämmin ilmasto ja maanviljelyksen tehostuminen eivät johtaneet niin selvään vaikutukseen kuin nykyaikana on nähtävissä.

Lähde: Bianca B Perren, Charly Massa, Vincent Bichet, Émilie Gauthier, Olivier Mathieu, Christophe Petit, Hervé Richard, A paleoecological perspective on 1450 years of human impacts from a lake in southern Greenland, The Holocene March 1, 2012 0959683612437865, doi: 10.1177/0959683612437865. [tiivistelmä]

Portugalista julkistettiin aiemmin tuntemattomia säähavaintoja 1700-luvulta

Uudessa tutkimuksessa julkistetaan säähavaintoja 1700-luvulta Portugalin manneralueilta, Madeiralta ja Brasilian Rio De Janeirosta. Säähavainnot ajoittuvat vuosien 1749 ja 1802 välille. Tutkimusartikkelissa annetaan tietoa mittauksissa käytetyistä paikoista ja menetelmistä sekä joitakin esimerkkejä kyseisistä havaintosarjoista.

Tutkimuksen yhteydessä julkistetaan muun muassa aiemmin tuntematonta havaintomateriaalia vuosilta 1783 ja 1784, jolloin tapahtui kuuluisa Laki-tulivuoren purkaus Islannissa. Julkistettavasta havaintomateriaalista voidaan analysoida purkauksen seurauksia Portugalissa. Kesällä 1783 oli sumuisia ja utuisia päiviä. Portugalin lämpötila oli keskiarvon alapuolella, vaikka Keski- ja Pohjois-Euroopassa oli kuuma kesä. Myös Rio De Janeiron havaintomateriaali antaa viitteitä siitä, että Lakin purkaus saattoi vaikuttaa myös joissakin osissa eteläistä pallonpuoliskoa.

Lähde: Alcoforado, M. J., Vaquero, J. M., Trigo, R. M., and Taborda, J. P.: Early Portuguese meteorological measurements (18th century), Clim. Past, 8, 353-371, doi:10.5194/cp-8-353-2012, 2012. [tiivistelmä, koko artikkeli]

Muita viime viikon tutkimuksia

– Ilmastomalleilla on vielä vaikeaa simuloida pilvien toimintaa tarkasti. Uudessa tutkimuksessa selvitellään, minkälaisia ongelmia pilvien simulointiin liittyy: J. E. Kay, B. R. Hillman, S. A. Klein, Y. Zhang, B. Medeiros, R. Pincus, A. Gettelman, B. Eaton, J. Boyle, R. Marchand, and T. P. Ackerman, Exposing global cloud biases in the Community Atmosphere Model (CAM) using satellite observations and their corresponding instrument simulators, Journal of Climate 2012. [tiivistelmä]

– Yläpilvien (untuva- ja harsopilvien) vaikutusta ilmaston lämpenemiseen on tutkittu ISCCP-satelliittimittausten pohjalta. Tämän perusteella näyttää siltä, että yläpilvet voimistavat ilmaston lämpenemistä (eli ne aiheuttavat niin sanotun positiivisen takaisinkytkennän): Swati Gehlot and Johannes Quaas, Convection-climate feedbacks in the ECHAM5 general circulation model: Evaluation of cirrus cloud life cycles with ISCCP satellite data from a Lagrangian trajectory perspective, Journal of Climate 2012. [tiivistelmä]

– Ilmaston lämpötila ja viljasadon arvo olivat sidoksissa keskenään 1800-luvun Ruotsissa, mutta näyttää siltä, että sadon arvon ja lämpötilan yhteys on sittemmin vähentynyt: Jari Holopainen, Ian J Rickard, Samuli Helama, Climatic signatures in crops and grain prices in 19th-century Sweden, The Holocene March 1, 2012 0959683611434220, doi: 10.1177/0959683611434220. [tiivistelmä]

– Yhdysvaltojen länsiosissa on odotettavissa, että talviaikaiset voimakkaat sateet tulevat lisääntymään uusien mallisimulaatioiden mukaan: Dominguez, F., E. R. Rivera, D. P. Lettenmaier, and C. L. Castro (2012), Changes in winter precipitation extremes for the Western United States under a warmer climate as simulated by regional climate models, Geophys. Res. Lett., doi:10.1029/2011GL050762, in press. [tiivistelmä]

– Uudessa tutkimuksessa esitetään, kuinka järvien pohjasedimenttien kairanäytteistä tehdyt mittaussarjat saadaan kalibroitua säähavaintodatan kanssa, mikä on toistaiseksi osoittautunut vaikeaksi. Tutkimus tarjoaa mahdollisuuden saada järvien pohjasedimenteistä jatkossa hyvän erottelukyvyn ilmastorekonstruktioita: Lucien von Gunten, Martin Grosjean, Christian Kamenik, Marian Fujak and Roberto Urrutia, Calibrating biogeochemical and physical climate proxies from non-varved lake sediments with meteorological data: methods and case studies, Journal of Paleolimnology, DOI: 10.1007/s10933-012-9582-9. [tiivistelmä]

– Satelliittimittauksiin perustuva analyysi vesihöyryn takaisinkytkennästä ilmaston lämpenemiselle korkealla sijaitsevilla alueilla: Naud, C. M., J. R. Miller, and C. Landry (2012), Using satellites to investigate the sensitivity of longwave downward radiation to water vapor at high elevations, J. Geophys. Res., 117, D05101, doi:10.1029/2011JD016917. [tiivistelmä]

– Espanjassa maksimilämpötilat näyttävät nousseen nopeammin kuin minimilämpötilat vuosien 1961 ja 2006 välillä: S. del Río, A. Cano-Ortiz, L. Herrero and A. Penas, Recent trends in mean maximum and minimum air temperatures over Spain (1961–2006), Theoretical and Applied Climatology, DOI: 10.1007/s00704-012-0593-2. [tiivistelmä]

– Pilvien ja aerosolien ilmastovaikutusta on tutkittu Intian alueella: Urankar, G., T. V. Prabha, G. Pandithurai, P. Pallavi, D. Achuthavarier, and B. N. Goswami (2012), Aerosol and cloud feedbacks on surface energy balance over selected regions of the Indian subcontinent, J. Geophys. Res., 117, D04210, doi:10.1029/2011JD016363. [tiivistelmä]

– Uuden mallitutkimuksen mukaan Länsi-Euroopan kylmät jaksot muuttuvat tulevaisuudessa (tutkimuksen tiivistelmä ei määrittele, mitä ”tulevaisuus” tässä tapauksessa tarkoittaa) nykyistä noin viisi celsiusastetta lämpimämmiksi. Tämän tärkeimpänä aiheuttajana mainitaan mantereen ja meren lämpötilaeron pieneneminen: de Vries, H., R. J. Haarsma, and W. Hazeleger (2012), Western European cold spells in current and future climate, Geophys. Res. Lett., 39, L04706, doi:10.1029/2011GL050665. [tiivistelmä]

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: