Viime viikon ilmastotutkimuksia 7/2012

Tässä on joitakin viime viikolla ilmestyneitä tutkimuksia ilmastoon liittyen. Tiedotamme tutkimuksista heti niiden ilmestyessä Ilmastotiedon Twitter- ja Facebook-syötteissä ja julkaisemme viikoittain täällä blogissamme kerralla kaikki edellisellä viikolla julkaistut tutkimukset, joista olemme tiedottaneet. Pyrimme kertomaan jokaisesta tutkimuksesta oleelliset asiat suomenkielellä muutamalla lauseella. Tämä lyhyt kuvaus julkaistaan sekä Facebookissa että täällä blogissa ja Twitterissä julkaistaan vain otsikko. Edellisten viikkojen julkaisut löytyvät ilmastouutiset-sivulta.

Maapallon maa-alueilta ilmakehään pääsevän metaanin määrä lisääntyy

Uudessa tutkimuksessa on arvioitu maapallon maa-alueiden metaanitasetta (eli metaanilähteitä ja -nieluja) biogeokemiallista mallia käyttäen. Malliin sisältyy muiden muassa kosteikkojen, riisipeltojen, biomassan polton ja kasvillisuuden metaanipäästöt. Metaanipäästöt ja -nielut arvioitiin 0,5 x 0,5 asteen ruuduille vuosien 1901 ja 2009 välillä.

Tutkimuksen tuloksien mukaan maa-alueiden ekosysteemit päästävät metaania ilmakehään noin 310 teragrammaa vuosittain. Tästä pääosa tulee kosteikoista ja märehtivästä karjasta. Metaanilähteet ja -nielut ovat jakautuneet maapallon maa-alueille hyvin epätasaisesti. Metaanipäästöissä näkyy kasvava trendi, mikä viittaa siihen, että ilmaston lämmetessä maa-alueilta pääsevällä metaanilla saattaa olla yhä tärkeämpi rooli ilmaston kannalta tulevaisuudessa.

Lähde: Ito, A. and Inatomi, M.: Use of a process-based model for assessing the methane budgets of global terrestrial ecosystems and evaluation of uncertainty, Biogeosciences, 9, 759-773, doi:10.5194/bg-9-759-2012, 2012. [tiivistelmä, koko artikkeli]

Koko kiinan ilmasto on lämmennyt vuodesta 1990 lähtien

Kiinan sääasemien päivittäisiä lämpötilamittauksia on käytetty uudessa tutkimuksessa, jossa on selvitetty vuodenaikojen keskilämpötilojen sekä talven ja kesän äärilämpötilojen muuttumista kahden ajanjakson välillä (1960-1989 ja 1990-2009).

Tutkimuksen tuloksien mukaan lämpötilojen kehityksessä on tapahtunut huomattava muutos 1990-luvun alkupuolella. Ennen vuotta 1990 joillakin alueilla näkyi vielä jopa viilenemistrendejä, mutta vuoden 1990 jälkeen kaikki tarkastelussa olleet lämpötilaindikaattorit osoittavat huomattavaa lämpenemistä kaikkialla Kiinassa (huomautettakoon kuitenkin, että tutkimuksen tiivistelmässä kerrotaan myöhemmin Pohjois-Kiinan talviaikaisesta viilenemisestä vuoden 1990 jälkeen, eli tiivistelmässä on oltava virhe jommassakummassa kohdassa). Lämpötilan muutos on ollut suurinta Pohjois-Kiinassa, jossa ilmaston lämpenemisnopeus on ollut noin 4,5 celsiusastetta vuosikymmenessä.

Lähde: Li Qi and Yuqing Wang, Changes in the observed trends in extreme temperatures over China around 1990, Journal of Climate 2012, doi: http://dx.doi.org/10.1175/JCLI-D-11-00437.1. [tiivistelmä]

Tulevaisuuden kaupungeissa riittää kuumia öitä

Ihmiselle tulee epämukava olo, kun lämpötila on korkea ja ilmankosteus suuri. Uudessa tutkimuksessa on selvitetty, miten ilmaston lämpeneminen vaikuttaa näiden ihmisille epämukavan olon aiheuttavien olosuhteiden esiintymistä kaupungeissa ja maaseudulla. Tutkimuksessa käytettiin ilmastomallia, johon oli yhdistetty kaupunkimalli.

Tutkimuksen tuloksien mukaan tulevaisuuden kaupungeissa ”lämpöstressi” lisääntyy huomattavasti enemmän kuin ympäröivällä maaseudulla. Kaupungeissa vallitseva kuiva ilma ehkäisee vain vähän lämpöstressiä, koska kaupungeissa yölämpötilat lisääntyvät huomattavasti kaupunkilämpösaarekkeen takia. Lämpöstressin ero maaseudun ja kaupunkien välillä on suurimmillaan juuri yöaikaan keskileveysasteiila ja subtrooppisilla alueilla. Helleaaltojen yhteydessä kaupunkien lämpöstressin lisääntyminen näkyy erityisen voimakkaasti. Voimakkaan lämpöstressin yöt näyttävät lisääntyvän eniten tropiikissa, vaikka ilmaston lämpenemisen ennustetaan nostavan tropiikin lämpötiloja vähiten. Tropiikissa lämpöstressin lisääntyminen johtuu selkeiden vuodenaikojen puutteesta.

Lähde: Fischer, E. M., K. W. Oleson, and D. M. Lawrence (2012), Contrasting urban and rural heat stress responses to climate change, Geophys. Res. Lett., 39, L03705, doi:10.1029/2011GL050576. [tiivistelmä]

Muita viime viikon tutkimuksia

– Lämpeneminen viivästyttää puronieriän kutua ja vähentää pesien määrää Yhdysvaltojen New Yorkin osavaltiossa tehdyn tutkimuksen mukaan: Dana R. Warren, Jason M. Robinson, Daniel C. Josephson, Daniel R. Sheldon, Clifford E. Kraft, Elevated summer temperatures delay spawning and reduce redd construction for resident brook trout (Salvelinus fontinalis), Global Change Biology, DOI: 10.1111/j.1365-2486.2012.02670.x. [tiivistelmä]

– Antarktiksen niemimaan jäähyllyjen pinnat ovat laskeneet vuoden 1978 jälkeen satelliittimittausten perusteella: Fricker, H. A. and L. Padman (2011), Thirty years of elevation change on Antarctic Peninsula ice shelves from multi-mission satellite radar altimetry, J. Geophys. Res., doi:10.1029/2011JC007126, in press. [tiivistelmä]

– Uudessa tutkimuksessa on analysoitu pilvisyyttä malleissa ja havainnoissa: Qian, Y., Long, C. N., Wang, H., Comstock, J. M., McFarlane, S. A., and Xie, S.: Evaluation of cloud fraction and its radiative effect simulated by IPCC AR4 global models against ARM surface observations, Atmos. Chem. Phys., 12, 1785-1810, doi:10.5194/acp-12-1785-2012, 2012. [tiivistelmä, koko artikkeli]

– Ohjeita ilmastomuuttujien ja niiden epävarmuuden graafisiin esityksiin: Kaye, N. R., Hartley, A., and Hemming, D.: Mapping the climate: guidance on appropriate techniques to map climate variables and their uncertainty, Geosci. Model Dev., 5, 245-256, doi:10.5194/gmd-5-245-2012, 2012. [tiivistelmä, koko artikkeli]

– Ilmaston lämpeneminen on yksi tekijöistä, jotka vaikuttavat tuulisuuden muutoksiin Lounais-Kiinassa: Yang Xiaomei, Li Zongxing, Feng Qi, He Yuanqing, An Wenlin, Zhang Wei, Cao Weihong, Yu Tengfei, Wang Yamin, H. Wilfred Theakstone, The decreasing wind speed in southwestern China during 1969-2009, and possible causes, Quaternary International, http://dx.doi.org/10.1016/j.quaint.2012.02.020. [tiivistelmä]

– Ilmastomallit antavat hyviä tuloksia Pohjois-Atlantin pintakerrosten lämpösisällön ennustamisessa jopa kymmenen vuoden ajanjaksolla: Stephen Yeager, Alicia Karspeck, Gokhan Danabasoglu, Joe Tribbia, and Haiyan Teng, A Decadal Prediction Case Study: Late 20th century North Atlantic Ocean Heat Content, Journal of Climate 2012, doi: http://dx.doi.org/10.1175/JCLI-D-11-00595.1. [tiivistelmä, koko artikkeli]

– Ilmastonmuutoksen ennustetaan tuovan lisää helleaaltoja Pohjois-Amerikkaan: Ngar-Cheung Lau and Mary Jo Nath, A Model Study of Heat Waves over North America: Meteorological Aspects and Projections for the 21st Century, Journal of Climate 2012, doi: http://dx.doi.org/10.1175/JCLI-D-11-00575.1. [tiivistelmä]

– Ilmastomallit ennustavat muutoksia eri vuodenaikoina esiintyviin sademääriin tulevaisuudessa, mutta näyttää siltä, että havaitut muutokset ovat suurempia kuin malliennusteet: Noake, K., D. Polson, G. Hegerl, and X. Zhang (2012), Changes in seasonal land precipitation during the latter twentieth-century, Geophys. Res. Lett., 39, L03706, doi:10.1029/2011GL050405. [tiivistelmä]

– Uudessa tutkimuksessa on analysoitu kaupunkilämpösaarekkeen tutkimusmenetelmiä käyttäen saksalaista Leipzigin kaupunkia koekenttänään. Tutkimuksen johtopäätöksenä mainitaan, että kaupunkilämpösaarekkeen tutkimuksissa kannattaisi käyttää useita kaupunkilämpösaarekkeen indikaattoreita: Nina Schwarz, Uwe Schlink, Ulrich Franck, Katrin Großmann, Relationship of land surface and air temperatures and its implications for quantifying urban heat island indicators—An application for the city of Leipzig (Germany), Ecological Indicators, http://dx.doi.org/10.1016/j.ecolind.2012.01.001. [tiivistelmä]

– Uudessa tutkimuksessa on rekonstruoitu Yhdysvaltojen montanan menneisyyden ilmasto neljän järven pohjasedimenteistä löytyneistä piilevien fossiileista. Rekonstruktiossa näkyy viisi merkittävää ilmastonmuutosta (2200-2100, 1700–1600, 1350–1200, 800–600 ja 250 vuotta ennen vuotta 1950): Brandi Bracht-Flyr, Sherilyn C. Fritz, Synchronous climatic change inferred from diatom records in four western Montana lakes in the U.S. Rocky Mountains, Quaternary Research, http://dx.doi.org/10.1016/j.yqres.2011.12.005. [tiivistelmä]

– Uudessa tutkimuksessa on selvitetty palautuuko merijää tulevaisuudessa, jos ilmasto viilenee. Tutkimuksen tuloksien mukaan merijääpeitteeseen ei liity palautumattomia ominaisuuksia: Ridley, J. K., Lowe, J. A., and Hewitt, H. T.: How reversible is sea ice loss?, The Cryosphere, 6, 193-198, doi:10.5194/tc-6-193-2012, 2012. [tiivistelmä, koko artikkeli]

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: