Viime viikon ilmastotutkimuksia 2/2012

Tässä on joitakin viime viikolla ilmestyneitä tutkimuksia ilmastoon liittyen. Tiedotamme tutkimuksista heti niiden ilmestyessä Ilmastotiedon Twitter- ja Facebook-syötteissä ja julkaisemme viikoittain täällä blogissamme kerralla kaikki edellisellä viikolla julkaistut tutkimukset, joista olemme tiedottaneet. Pyrimme kertomaan jokaisesta tutkimuksesta oleelliset asiat suomenkielellä muutamalla lauseella. Tämä lyhyt kuvaus julkaistaan sekä Facebookissa että täällä blogissa ja Twitterissä julkaistaan vain otsikko. Edellisten viikkojen julkaisut löytyvät ilmastouutiset-sivulta.

Pohjois-Atlantin 1990-luvun lämpenemisjakson syyt

Pohjois-Atlantilla tapahtui 1990-luvulla voimakasta lämpenemistä. Uudessa tutkimuksessa on selvitetty syitä siihen. Tuolloin Pohjois-Atlantin oskillaatio (NAO) oli ollut pitkään positiivisessa vaiheessa, mutta toisaalta talvella 1995-1996 NAO-indeksi oli poikkeuksellisen negatiivinen. Näyttää siltä, että Pohjois-Atlantin voimakas lämpeneminen kuitnekin johtui ennemminkin viivästyneestä vasteesta NAO:n pitkään positiiviseen vaiheeseen, eikä poikkeukselliseen negatiiviseen vaiheeseen. Osittain lämpeneminen johtui myös muutoksista Atlantin merivirtojen tuomassa lämmössä.

Lähde: Jon Robson, Rowan Sutton, Katja Lohmann, Doug Smith and Matthew D. Palmer, Journal of Climate 2012, doi: http://dx.doi.org/10.1175/JCLI-D-11-00443.1. [tiivistelmä]

Holoseenin aikaisista äkillisistä ilmastonmuutoksista oppia nykypäivään?

Holoseenin aikaisia (ajasta noin 11500 vuotta sitten nykypäivään) nopeita ilmastonmuutoksia on tarkasteltu uudessa tutkimuksessa tarkoituksena saada tietoa siitä, millaisia vaikutuksia nopeilla ilmastonmuutoksilla on. Holoseenin aikana on ollut useita nopeita ilmastonmuutoksia, joilla on ollut muun muassa sellaisia vaikutuksia kuten puulajien äkillisiä alueellisia vähenemisiä ja paikallisia muutoksia veden saannissa. Näyttää myös siltä, että jopa hitaasti etenevä ilmastonmuutos saattaa aiheuttaa hyvin nopeasti tapahtuvia vaikutuksia ja että äkillisiä vaikutuksia saattaa tapahtua aiempaa useammin.

Lähde: Bryan Shuman, 2012, Patterns, processes, and impacts of abrupt climate change in a warm world: the past 11,700 years, Wiley Interdisciplinary Reviews: Climate Change, DOI: 10.1002/wcc.152. [tiivistelmä]

Tropiikin meret olivat ajoittain kylmempiä paleotsooisen maailmankauden aikaan kuin edellisen jäätiköitymisen aikana

Jotkut jutkijat ovat ehdottaneet, että Paleotsooisen maailmankauden aikana (noin 545-250 miljoonaa vuotta sitten) jäätiköt ulottuivat silloin tällöin tropiikkiin asti. Jos se pitää paikkansa, niin tuolloin tropiikin merien on pitänyt olla kylmempiä kuin edellisen jäätiköitymisen maksimin aikaan (noin 26500-19000 vuotta sitten), jolloin jäätiköt ulottuivat vain 38 leveysasteelle saakka.

Uudessa tutkimuksessa on selvitetty tropiikin merien lämpötiloja kyseisten kahden aikakauden välillä kalkkikuoristen eliöiden fossiilien perusteella. Tutkimuksen tuloksien perusteella kalkkikuorisia eliöitä oli tropiikissa ajoittain runsaasti paleotsooisen maailmankauden aikana. Kalkkikuoriset eliöt viihtyvät hyvin kylmäissä vesissä, joten kalkkikuoristen eliöiden runsaudesta on pääteltävissä, että tropiikin meret olivat ajoittain paleotsooisen maailmankauden aikana selvästi kylmempiä kuin edellisen jäätiköitymisen aikaan. Jäätiköt ovat hyvinkin saattaneet tuolloin ulottua tropiikkiin asti. Lisäksi tutkimuksessa havaittiin, että paleotsooisen maailmankauden aikana tropiikin meret lämpenivät usein nykyistä lämpimämmiksi. Lämpötila näyttää siis silloin vaihdelleen kovasti.

Lähde: Peter S. Giles, 2012, Low-latitude Ordovician to Triassic brachiopod habitat temperatures (BHTs) determined from δ18O[brachiopod calcite] : A cold hard look at ice-house tropical oceans, Palaeogeography, Palaeoclimatology, Palaeoecology, http://dx.doi.org/10.1016/j.palaeo.2012.01.002. [tiivistelmä]

Merijään väheneminen lisää lumisateita Huippuvuorilla – jäätiköiden katoaminen hidastuu

Arktisen merijään kesäaikaisen laajuuden on havaittu pienentyvän 1970-luvulta lähtien ja sen ennustetaan pienenevän edelleen kunnes arktinen alue on kesällä kokonaan vapaa merijäästä. Nykyisen merijään reunamilla sijaitsevien Huippuvuorien odotetaan lämpenevän nopeasti kuluvalla vuosisadalla. Huippuvuorilla on paljon jäätiköitä. Uudessa tutkimuksessa on selvitetty ilmastomallien avulla, miten ilmaston lämpeneminen ja erityisesti merijään väheneminen vaikuttaa Huippuvuorien jäätiköihin. Tutkimuksen tuloksien perusteella merijään väheneminen lisää talven lumisateita Huippuvuorilla, koska jäästä vapaasta merestä haihtuu kosteutta ilmakehään. Tämä lisää jäätiköiden jäämassaa ja hidastaa jäätiköiden hupenemista ilmaston lämpenemisen vaikutuksesta.

Lähde: Day, J. J., Bamber, J. L., Valdes, P. J., and Kohler, J.: The impact of a seasonally ice free Arctic Ocean on the temperature, precipitation and surface mass balance of Svalbard, The Cryosphere, 6, 35-50, doi:10.5194/tc-6-35-2012, 2012. [tiivistelmä, koko artikkeli]

Etelä-Aasiassa äärilämpötilat nousevat yleisesti matalilla paikoilla ja leveysasteilla

Uudessa tutkimuksessa on selvitetty, miten ilmastonmuutos on näkynyt Etelä-Aasian äärilämpötiloissa. Tutkimuksessa käytettiin tietoja 197 sääasemalta, jotka sijaitsevat Bangladeshissa, Intiassa, Nepalissa, Pakistanissa ja Sri Lankassa. Tutkimuksessa tarkasteltiin erityisesti, miten lämpeneminen näkyy eri korkeuksilla ja eri leveysasteilla sijaitsevien mittausasemien äärilämpötiloissa. Tutkimuksen tuloksien mukaan yleistä lämpenemistä näkyy äärilämpötiloissa vain matalalla olevilla mittausasemilla, jotka sijaitsevat matalilla leveysasteilla. Korkeilla leveysasteilla ja korkeilla paikoilla sijaitsevilla mittausasemilla äärilämpötiloissa näkyy sekä nousevia että laskevia trendejä. Lisäksi päivän minimi- ja maksimilämpötilan erotus on kasvanut monilla korkeilla paikoilla sijaitsevilla mittausasemilla, mikä on päinvastainen muutos kuin suurimmassa osassa maapalloa. Näyttää siltä, että Etelä-Aasian matalilla alueilla on odotettavissa lämpötilojen seuraavan yleistä ilmaston lämpenemistä, kun taas korkealla sijaitsevilla alueilla paikalliset olosuhteet vaikuttavat lämpötiloihin enemmän.

Lähde: J. V. Revadekar, S. Hameed, D. Collins, M. Manton, M. Sheikh, H. P. Borgaonkar, D. R. Kothawale, M. Adnan, A. U. Ahmed, J. Ashraf, S. Baidya, N. Islam, D. Jayasinghearachchi, N. Manzoor, K. H. M. S. Premalal, M. L. Shreshta, Impact of altitude and latitude on changes in temperature extremes over South Asia during 1971–2000, International Journal of Climatology, DOI: 10.1002/joc.3418. [tiivistelmä]

Kylmä talvi 1783-1784 ei ehkä johtunutkaan Laki-tulivuoren purkauksesta

Aiempien tutkimuksien ja historiallisisten kuvauksien mukaan Laki-tulivuoren purkaus vuonna 1783 vaikutti pohjoisen pallonpuoliskon ilmastoon merkittävästi. Ilmastovaikutuksen on ajateltu aiheutuneen tulivuoresta purkautuvan aineksen nousemisesta stratosfääriin saakka, jossa aines olisi pysynyt vuosia ja aiheuttanut pohjoisella pallonpuoliskolla maan pinnan viilenemistä. Tuoreiden mallisimulaatioiden perusteella näyttää kuitenkin siltä, että Laki-tulivuoren ilmastovaikutus rajoittui pohjoiselle pallonpuoliskolle ja ainoastaan vuoden 1783 jälkipuoliskolle.

Uudessa tutkimuksessa on mitattu rikin isotoopin 33 (rikki-33) pitoisuutta Grönlannin Summitista otetuista jääkairanäytteistä historiallisten tulivuorten purkausten ajalta. Tutkimuksen tuloksien mukaan rikki-33:n pitoisuus pysyy normaalilla tasolla, kun tulivuoren purkauksen aines pysyy alhaalla troposfäärissä, mutta jos aines purkautuu stratosfääriin asti, rikki-13:n pitoisuus nousee selvästi. Samansuuntaisia tuloksia on saatu myös Etelämantereen jääkairanäytteistä, joten kyseessä näyttää olevan maailmanlaajuisesti samalla tavoin toimiva prosessi. Laki-tulivuoren purkauksen aikaan rikki-33:ssa ei tapahdu merkittäviä muutoksia, joten tämän purkauksen aines näyttää rajoittuneen troposfääriin. Näyttääkin siltä, että Laki-tulivuoren purkaus ei aiheuttanut talven 1783-1784 epätavallista kylmyyttä.

Lähde: Lanciki, A., J. Cole-Dai, M. H. Thiemens, and J. Savarino (2012), Sulfur isotope evidence of little or no stratospheric impact by the 1783 Laki volcanic eruption, Geophys. Res. Lett., 39, L01806, doi:10.1029/2011GL050075. [tiivistelmä]

Merenpinta nousee ilmastollisista syistä Euroopan etelärannikoilla

Uudessa tutkimuksessa on arvioitu merenpinnan nousua Euroopan etelärannikoilla käyttäen vedenpinnan korkeusmittareita ja satelliittimittauksia. Tutkimuksessa analysoitiin maa-alueiden korkeusmuutoksia muista kuin ilmastollisista tekijöistä johtuen ja tämän perusteella voitiin arvioida ilmastosta johtuvia merenpinnan muutoksia. Tutkimuksen tuloksien mukaan Välimeren rannikolla merenpinta nousee ilmastollisista syistä noin 1,7 millimetriä vuodessa. Pyreneiden (eli Iberian) niemimaan pohjoisrannikolla merenpinnan nousu mitattiin olevan kaksi kertaa nopeampaa, noin 3,4 millimetriä vuodessa.

Lähde: Wöppelmann, G., and M. Marcos (2012), Coastal sea level rise in southern Europe and the nonclimate contribution of vertical land motion, J. Geophys. Res., 117, C01007, doi:10.1029/2011JC007469. [tiivistelmä]

Muita viime viikon tutkimuksia:

– Metsien kaato Etelä-Amerikassa saattaa lisätä kylmien jaksojen esiintymistä Länsi-Amazonilla ja jopa Etelä-Amerikan eteläosissa. Vaikutus saattaa liittyä matsien kaadon aiheuttamiin muutoksiin alueen suursääilmiöissä. David Medvigy, Robert L. Walko, and Roni Avissar, Simulated links between deforestation and extreme cold events in South America, Journal of Climate 2012, doi: http://dx.doi.org/10.1175/JCLI-D-11-00259.1. [tiivistelmä]

– Uuden tutkimuksen mukaan merien makean veden tase (haihdunta miinus sadanta) voimistaa ilmaston lämpenemistä. Ilmaston lämmetessä korkeilla leveysasteilla meren suolapitoisuus vähenee, mikä vaikuttaa merien sekoittumiseen siten, että sen vaikutus on ilmaston lämpenemistä voimistava. Liping Zhang and Lixin Wu, 2012, Can oceanic freshwater flux amplify global warming?, Journal of Climate 2012, doi: http://dx.doi.org/10.1175/JCLI-D-11-00172.1. [tiivistelmä]

– Lordi Kelvinin mittauksia vuodelta 1859 on käytetty uudessa tutkimuksessa tuonaikaisten savupäästöjen selvittämiseen. K.L. Aplin, Smoke emissions from industrial western Scotland in 1859 inferred from Lord Kelvin’s atmospheric electricity measurements, Atmospheric Environment, http://dx.doi.org/10.1016/j.atmosenv.2011.12.053. [tiivistelmä]

– Uuden tutkimuksen mukaan tropiikin hyönteisten ja hämähäkkieläinten lisääntymiskyky kärsii huomattavasti jo vähäisestäkin lämpenemisestä. Jeanne A. Zeh, Melvin M. Bonilla, Eleanor J. Su, Michael V. Padua, Rachel V. Anderson, Dilpreet Kaur, Dou-Shuan Yang, David W. Zeh, Degrees of disruption: projected temperature increase has catastrophic consequences for reproduction in a tropical ectotherm, Global Change Biology, DOI: 10.1111/j.1365-2486.2012.02640.x. [tiivistelmä]

– Viimeisen parin vuosikymmenen aikana Euraasiassa talvien lämpötilat ovat laskeneet. Uuden tutkimuksen mukaan tämä johtuu ilmaston lämpenemisen nostaman ilman kosteuden aiheuttamasta lumisateiden lisääntymisestä. Judah L Cohen et al 2012, Arctic warming, increasing snow cover and widespread boreal winter cooling, Environ. Res. Lett. 7 014007 doi:10.1088/1748-9326/7/1/014007. [tiivistelmä, koko artikkeli]

– Pilvipeitteen muutokset ovat vaikuttaneet Euraasian lämpötiloihin uuden tutkimuksen mukaan. Vuoden 1982 jälkeen Länsi-Siperiassa lämpeneminen on ollut melko hidasta, mikä näyttää johtuvan pilvipeitteen lisääntymisestä. Toisaalta Euroopassa ja Mongoliassa tapahtuneeseen voimakkaampaan lämpenemiseen on ollut vaikuttamassa pilvipeitteen väheneminen ja vähentynyt sadanta. Qiuhong Tang and Guoyong Leng 2012, Damped summer warming accompanied with cloud cover increase over Eurasia from 1982 to 2009, Environ. Res. Lett. 7 014004 doi:10.1088/1748-9326/7/1/014004. [tiivistelmä, koko artikkeli]

– Uudessa tutkimuksessa on seurattu lumitilanteen muutoksia Antarktiksella vuodesta 1979 lähtien lumen sulamisveden määrää arvioimalla, eikä tilastollisesti merkitseviä muutoksia ole havaittu. Kuipers Munneke, P., G. Picard, M. R. van den Broeke, J. T. M. Lenaerts, and E. van Meijgaard (2012), Insignificant change in Antarctic snowmelt volume since 1979, Geophys. Res. Lett., 39, L01501, doi:10.1029/2011GL050207. [tiivistelmä, koko artikkeli]

– Nilviäisten tuotanto on taloudellisesti tärkeä ala. Uuden tutkimuksen mukaan meren happamoituminen tulee aiheuttamaan pelkästään nilviäisten tuotannossa maailmanlaajuisesti yli sadan miljardin dollarin tappiot. Daiju Narita, Katrin Rehdanz and Richard S. J. Tol, Economic costs of ocean acidification: a look into the impacts on global shellfish production, Climatic Change, DOI: 10.1007/s10584-011-0383-3. [tiivistelmä]

– Uudessa mallitutkimuksessa saatiin suhteellisen alhainen ennuste kuluvan vuosisadan lämpenemiselle, vaikka kasvihuonekaasujen vaikutus nähtiinkin selvästi. Gillett, N. P., V. K. Arora, G. M. Flato, J. F. Scinocca, and K. von Salzen (2012), Improved constraints on 21st-century warming derived using 160 years of temperature observations, Geophys. Res. Lett., 39, L01704, doi:10.1029/2011GL050226. [tiivistelmä]

Yksi vastaus to “Viime viikon ilmastotutkimuksia 2/2012”

  1. Wade Says:

    Tutkimus Laki-tulivuoren purkauksen vaikutuksesta talven 1783/84 kylmyyteen on tärkeä purkauessaan vanhaa käsitystä sen merkittävästä vaikutuksesta siihen. Samasta aiheesta tehdyn tutkimuksen, D’Arrigo et al (2011) mukaan talvi 1784 olisi ollut kylmä ilman Lakin purkaustakin johtuen voimakkaasta El Ninosta ja negatiivisesta NAO:sta. Hyvin negatiivinen NAO kertoo napapyörteen heikkoudesta, mikä tilanne näyttäisi olleen yleinen 1780-luvun talvien aikaan.
    http://ohjelmaopas.yle.fi/artikkelit/tiede/tiedeuutiset/euroopan-kylmat-talvet-2009-2010-ja-1783-84-johtuivat-osin-samoista-sy

    1780-luvun talvisäiden aiheuttajien selvittäminen on tärkeää, koska nykyisista ilmasto-olosuhteista löytyy vastaavia piirteitä vertailtaessa tuohon aikaan kuten merijään vähyys Grönlannin länsipuolella.. D*Arrigo-tutkimuksessa on verrattu talvea 1784 talveen 2010. Parina viime talvena data on kertonut napapyörteen hajonneen hyvin epätavallisesti. Ei ole mitenkään poissuljettua, etteikö nykyinen kehitys voisi johtaa talven 1784 kaltaiseen supertalveen Pohjois-Atlantin alueella (toki lievempään versioon lämpimämmän ilmaston vuoksi).


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: