Viime viikon ilmastotutkimuksia 50/2011

Tässä on joitakin viime viikolla ilmestyneitä tutkimuksia ilmastoon liittyen. Tiedotamme tutkimuksista heti niiden ilmestyessä Ilmastotiedon Twitter- ja Facebook-syötteissä ja julkaisemme viikoittain täällä blogissamme kerralla kaikki edellisellä viikolla julkaistut tutkimukset, joista olemme tiedottaneet. Pyrimme kertomaan jokaisesta tutkimuksesta oleelliset asiat suomenkielellä muutamalla lauseella. Tämä lyhyt kuvaus julkaistaan sekä Facebookissa että täällä blogissa ja Twitterissä julkaistaan vain otsikko.

Selvitys Suomessa havaituista tornadoista

Uudessa tutkimuksessa on selvitelty Suomessa havaittuja tornadoja (eli trombeja) vuosien 1796 ja 2007 välillä. Tutkimuksessa muodostettiin kaksi havaintosarjaa. Historiallinen havaintosarja (1796 – 1996) koottiin sanomalehtien arkistojen ja muiden historiallisten lähteiden perusteella. Moderni havaintosarja koostuu Ilmatieteen laitokselle ja sanomalehdille lähetetyistä silminnäkijöiden ilmoituksista vuosien 1997 ja 2007 välillä. Kokonaisuudessaan havaintoja kertyi 298, joista 129 on historiallisessa havaintosarjassa ja 169 modernissa havaintosarjassa. Modernin havaintosarjan perusteella vuosittain nähdään keskimäärin 14 tornadoa. Voimakkaita (F2 tai vahvempi) tornadoja havaitaan keskimäärin joka toinen vuosi. Kaikki tornadohavainnot Suomessa on tehty huhtikuun ja marraskuun välisenä vuodenaikana. Muiden pohjoismaiden tapaan Suomessa havaitaan eniten tornadoja heinä-elokuussa. Päivänajoista illalla 17:00 ja 18:59 välisenä aikana havaitaan eniten tornadoja.

Tämä tutkimus on jo uutisoitu kesällä, mutta se ilmestyi virallisesti vasta nyt Monthly Weather Review -julkaisussa.

Lähde: Jenni Rauhala, Harold E. Brooks, David M. Schultz, Monthly Weather Review 2011, doi: http://dx.doi.org/10.1175/MWR-D-11-00196.1. [tiivistelmä]

Kuu saattaa vaikuttaa säähän

Uudessa tutkimuksessa ehdotetaan kuun vuorovesivoimien vaikuttavan ilman kiertoliikkeisiin (erityisesti Rossby-aaltoon) troposfäärin yläosassa. Tutkimuksessa löydettiin kuun 27,3 päivää kestävän kierron vaikutus troposfäärin yläosasta ja vaikutus näyttää olevan voimakkain molempien pallonpuoliskojen korkeilla leveysasteilla. Vaikutus vaihtelee paikallisesti ollen voimakas Pohjois-Amerikan keskiosien ja Brittein saarien yläpuolella. Kuun vaikutuksen lisäämisen säämalleihin odotetaan parantavan sääennusteiden tarkkuutta.

Lähde: Krahenbuhl, D. S., M. B. Pace, R. S. Cerveny, and R. C. Balling Jr. (2011), Monthly lunar declination extremes’ influence on tropospheric circulation patterns, J. Geophys. Res., 116, D23121, doi:10.1029/2011JD016598. [tiivistelmä]

Ilmastonmuutos ajaa perhoslajien ja niiden isäntäkasvien levinneisyysalueita erilleen

Uudessa tutkimuksessa selvitettiin ilmastonmuutoksen vaikutusta perhosten ja niiden isäntäkasvien levinneisyysalueisiin. Tutkimuksessa käytettiin tarkoitukseen suunniteltua mallia, jonka avulla arvioitiin 36 Euroopassa elävän perhoslajin ja niiden toukkien isäntäkasvien levinneisyysalueen muutoksia ilmaston lämmetessä. Tutkimuksen tuloksien mukaan suurimmalla osalla perhoslajeista ilmasto rajoittaa levinneisyyttä. Euroopan lämpimämmillä alueilla ja siellä vallitseviin suuriin kosteusolosuhteiden vaihteluihin sopeutuneet lajit näyttäisivät selviävän ilmastonmuutoksesta muita lajeja paremmin. Näilläkin lajeilla kuitenkin havaittiin levinneisyysalueen muuttuvan verrattuna isäntäkasvien levinneisyysalueeseen. Niillä perhoslajeilla, joita jo nyt rajoittaa isäntäkasvin levinneisyys, ilmaston lämpeneminen aiheuttaa enemmän ongelmia. Eniten näyttäisivät kärsivän perhoslajit, joiden isäntäkasvin levinneisyysalue on jo nykyään hyvin rajoittunut. Lisäksi näyttää siltä, että mitä pahempi ilmastonmuutos on, sitä enemmän perhoslajien ja isäntäkasvien levinneisyysalueiden yhteensopivuus kärsii.

Lähde: Oliver Schweiger, Risto K. Heikkinen, Alexander Harpke, Thomas Hickler, Stefan Klotz, Otakar Kudrna, Ingolf Kühn, Juha Pöyry, Josef Settele, Increasing range mismatching of interacting species under global change is related to their ecological characteristics, Global Ecology and Biogeography, Special Issue: QUO VADIS, ECOSYSTEM? SCENARIOS AS A TOOL FOR LARGE-SCALE ECOLOGICAL RESEARCH, Volume 21, Issue 1, pages 88–99, January 2012, DOI: 10.1111/j.1466-8238.2010.00607.x. [tiivistelmä, koko artikkeli]

Kalifornian laaksotammet kerääntyvät veden äärelle ilmaston lämmetessä

Mallisimulaatioiden perusteella eliölajit siirtyvät yleisesti maapallon napoja ja korkeampia paikkoja kohti ilmaston lämmetessä, eli yleisesti ottaen siirtymisen odotetaan tapahtuvan viileämpiä elinalueita kohti. Uudessa tutkimuksessa on selvitetty Kalifornian laaksoissa elävän tammilajin, laaksotammen (Quercus lobata), elinalueiden muutoksia ilmaston lämmetessä. Tutkimuksessa käytettiin tietokonemallia ja käytännön havaintoja.

Tutkimuksessa havaittiin, että tammen taimien kasvupaikat rajoittuvat pintavettä sisältäville alueille voimakkaammin kuin aikuisten yksilöiden kasvupaikat. Lisäksi taimilla lämpötilan sietoalue näytti olevan aikuisia yksilöitä kapeampi. Tammien elinalueet eivät muuttuneet yksinkertaisesti pohjoiseen ja korkeammalle, kuten mallien simulaatioiden perusteella voisi odottaa, vaan tammen elinalueet näyttivät keskittyvän vesialueiden ympärille ilmaston lämmetessä.

Lähde: B.C. Mclaughlin, E.S. Zavaleta, Predicting species responses to climate change: demography and climate microrefugia in California valley oak (Quercus lobata), Global Change Biology, DOI: 10.1111/j.1365-2486.2011.02630.x. [tiivistelmä]

Ilmasto lämpenee, mutta Tsekeissa helleaaltojen aiheuttama kuolleisuus vähenee

Uudessa tutkimuksessa on selvitetty helleaaltojen aiheuttamaa kuolleisuutta Tsekeissä vuosien 1986 ja 2009 välillä. Tutkimuksien tuloksien mukaan helleaallot aiheuttavat nykyään vähemmän kuolemia, vaikka ilmasto on lämmennyt (johtopäätös säilyy, vaikka kaikki ilmaston lämpenemisen vaikutukset otetaan huomioon). Todennäköisiksi syiksi ilmiölle ehdotetaan viime vuosikymmenien talouskasvua ja väestön lisääntynyttä tietoisuutta helteen vaaroista. Tämä tulos saattaa merkitä sitä, että ilmastonmuutoksella saattaa olla suhteellisen pieni vaikutus helleaaltojen aiheuttamaan kuolleisuuteen verrattuna muihin tekijöihin.

Lähde: Jan Kyselý and Eva Plavcová, Declining impacts of hot spells on mortality in the Czech Republic, 1986–2009: adaptation to climate change? Climatic Change, DOI: 10.1007/s10584-011-0358-4. [tiivistelmä]

Äärimmäisen korkeita lämpötiloja esiintyy nykyään kymmenen kertaa useammin kuin 1900-luvun alussa

Ilmaston lämpenemiselle on monia erilaisia todisteita. Yksi näistä on äärimmäisten ilmastotapahtumien, kuten ennätyksellisten lämpötilojen, lisääntyminen. Uudessa tutkimuksessa äärimmäisen korkeiden lämpötilojen esiintymistä on tarkasteltu maailmanlaajuisesti. Tutkimuksen tuloksien mukaan äärimmäisen korkeita lämpötiloja esiintyi vuosien 1999-2008 välillä kymmenen kertaa useammin kuin vuosina 1900-1929. Äärimmäisen korkeiden lämpötilojen esiintyminen lisääntyi tropiikissa enemmän kuin korkeilla leveysasteilla. Tämä kehitys ei ole nähtävissä keskimääräisiä lämpötiloja tarkasteltaessa. Vuosien 2002 ja 2008 välillä sekä äärimmäisen korkeiden että äärimmäisen matalien lämpötilojen esiintyminen näyttivät lisääntyvän samanaikaisesti. Tutkijoiden mukaan tämän jakson aikana myös maapallon lämpeneminen oli hitaampaa kuin aiemmin. Äärimmäisen korkeiden lämpötilojen esiintyminen lisääntyi enemmän päivän minimilämpötiloissa kuin päivän maksimilämpötiloissa (eli yleisesti ottaen esiintyi enemmän äärimmäisen korkeita yölämpötiloja). Äärimmäisen matalien lämpötilojen esiintymisessä ei näy samanlaista eroa minimi- ja maksimilämpötilojen välillä.

Lähde: Lalith Munasinghe, Tackseung Jun and David H. Rind, Climate change: a new metric to measure changes in the frequency of extreme temperatures using record data, Climatic Change, DOI: 10.1007/s10584-011-0370-8. [tiivistelmä]

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: