Viime viikon ilmastotutkimuksia 46/2011

Tässä on joitakin viime viikolla ilmestyneitä tutkimuksia ilmastoon liittyen. Tiedotamme tutkimuksista heti niiden ilmestyessä Ilmastotiedon Twitter- ja Facebook-syötteissä ja julkaisemme viikoittain täällä blogissamme kerralla kaikki edellisellä viikolla julkaistut tutkimukset, joista olemme tiedottaneet. Pyrimme kertomaan jokaisesta tutkimuksesta oleelliset asiat suomenkielellä muutamalla lauseella. Tämä lyhyt kuvaus julkaistaan sekä Facebookissa että täällä blogissa ja Twitterissä julkaistaan vain otsikko.

Uusi kirjoittaja Ilmastotietoon

Olemme saaneet uuden kirjoittajan joukkoomme. Hän on Rauli Partanen ja hänellä on oma blogi, Kaikenhuipun blogi. Sieltä löytyy myös Raulin esittely. Tervetuloa joukkoomme, Rauli!

Ilmasto-opas.fi – uusi ilmastotietoa tarjoava verkkosivusto

Ilmasto-opas.fi on uusi äskettäin avattu verkkosivusto, joka nimensä mukaisesti opastaa ilmastotiedon saloihin. Sivuston takana ovat Suomen ympäristökeskus (SYKE), Aalto-yliopiston Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus (YTK) ja Ilmatieteen laitos.

Sivustolla on laaja paketti perustietoa ilmastonmuutoksesta. Lisäksi voi tutustua vaikka oman paikkakunnan ilmastotilastoihin menneinä ja tulevina aikoina. Kunnille ja kuntalaisille on oma osio, jossa kerrotaan ilmastonmuutoksen hillintä- ja sopeutumistoimista.

Tarvitaan vähintään 17 vuotta satelliittien lämpötilamittauksia ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen havaitsemiseen

Uudessa tutkimuksessa on tarkasteltu satelliittien lämpötilamittauksia troposfäärin alaosasta (näitä mittaussarjoja kutsutaan nimellä TLT). Lisäksi tutkimuksessa käytettiin ilmastomallia, jolla simuloitiin ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja tuloksia vertailtiin satelliittimittauksiin. Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään, miten ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos näkyy ilmaston luonnollisen ”kohinan” seasta eri aikaskaaloilla. Ilmastojärjestelmässä on paljon vaihtelua ja sitä näkyy myös pitemmällä aikaskaalalla. Mallisimulaatioissa näkyi useita kymmenen vuoden jaksoja, jolloin ei tapahtunut lämpenemistä. Niinpä kymmenen vuoden ajanjakso ei ole tarpeeksi pitkä, jotta hitaasti etenevä ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos näkyisi kohinan seasta. Tutkimuksen tuloksien mukaan tarvitaan vähintään 17 vuotta TLT-dataa, jotta ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos näkyisi troposfäärin keskimääräisessä lämpötilassa.

Lähde: Santer, B. D., et al. (2011), Separating signal and noise in atmospheric temperature changes: The importance of timescale, J. Geophys. Res., 116, D22105, doi:10.1029/2011JD016263. [tiivistelmä, koko artikkeli]

Lämpenevässä ilmastossa tulee silti vielä olemaan kylmiä kuukausia

Helsingin yliopiston tutkijat ovat selvittäneet kylmien kuukausien esiintymistä maapallon eri alueilla ilmaston lämmetessä. Tutkimuksessa käytettiin ilmastomallia, jonka simulaatiot tuottivat havaintoja vastaavan määrän kylmiä kuukausia vuosien 2001 ja 2010 tilannetta simuloitaessa. Tutkimuksen tuloksien mukaan kylmät kuukaudet eivät häviä tulevaisuudessa, vaikka ilmasto lämpeääkin. Kylmät kuukaudet kuitenkin muuttuvat harvinaisemmiksi. Maailmanlaajuisesti näyttää siltä, että vuosien 2011 ja 2050 välillä 14 prosenttia kuukausista ovat kylmempiä kuin 1900-luvun mediaani. Samalla aikajaksolla noin 0,1 prosenttia kuukausista ovat ennätyskylmiä. Paikallisesti kylmien kuukausien esiintymiseen vaikuttaa alueen ilmaston lyhytaikaisen vaihtelun suuruus. Tropiikissa, jossa ilmasto vaihtelee vähemmän, kylmiä kuukausia (paikelliseen ilmastoon verrattuna) esiintyy harvemmin. Arktiset alueet lämpenevät eniten, mutta silti kylmiä kuukausia esiintyy enemmän, koska alueen lyhytaikainen ilmastonvaihtelu on suurta.

Lähde: Räisänen, J. and J. S. Ylhäisi (2011), Cold months in a warming climate, Geophys. Res. Lett., 38, L22704, doi:10.1029/2011GL049758. [tiivistelmä]

Ilmastomalli antaa hyviä pitkän ajan ennusteita maapallon lämpötilasta

Uudessa tutkimuksessa on testattu ilmastomallin pitkän ajan ennusteita laittamalla se ennustamaan jo tapahtunutta ilmaston vaihtelua. Tutkimuksessa tehtiin yhdeksän pitkän ajan ennustetta, jotka aloitettiin viiden vuoden välein alkaen vuodesta 1961. Sekä havainnoista että malliennusteista poistettiin luonnollinen vaihtelu (muun muassa El Niñon vaihtelu ja tulivuoret). Jäljelle jäävää signaalia ilmastomalli ennusti hyvin. Tutkimuksessa havaittiin myös, että El Niñon vaihtelulla ei ollut juurikaan vaikutusta ilmaston pitkän ajan muutoksiin.

Lähde: Fyfe, J. C., W. J. Merryfield, V. Kharin, G. J. Boer, W.-S. Lee, and K. von Salzen (2011), Skillful predictions of decadal trends in global mean surface temperature, Geophys. Res. Lett., doi:10.1029/2011GL049508, in press. [tiivistelmä]

Ilmaston lämpeneminen on saattanut kasvattaa perunasatoja Skotlannissa

Vuodesta 1960 lähtien Skotlannin perunasadot ovat kasvaneet 30 – 35 tonnia per hehtaari. Tähän on monia syitä ja ilmaston lämpeneminen saattaa olla yksi niistä. Uudessa tutkimuksessa on selvitetty ilmaston lämpenemisen roolia asiassa. Tutkimuksessa analysoitiin päivittäisiä säätietoja viideltä eri perunankasvatusalueelta vuodesta 1960 lähtien. Lisäksi käytettiin mallia, joka kuvaa perunan tuottavuutta. Mallilla simuloitiin tilannetta vuodesta 1960 lähtien viidellä havaintopaikalla perustuen paikkojen säätietoihin.

Ilman ja maaperän lämpötila nousi havaintopaikoilla merkitsevästi. Molemmat lämpötilat nousivat noin 0,3 celsiusastetta per vuosikymmen. Sademäärässä ei havaittu merkitseviä muutoksia, eikä myöskään kevään viimeisten ja syksyn ensimmäisten pakkasien ajoittuminen muuttunut merkitsevästi. Perunan versojen ilmaantuminen aikaistui kaikilla havaintopaikoilla. Pohjoisessa versojen ilmaantuminen aikaistui noin 3 ja puoli päivää per vuosikymmen ja etelässä vain noin puoli päivää per vuosikymmen. Kasvun myöhemmistä vaiheista löytyi myös suunnilleen samansuuruinen aikaistuminen. Potentiaalinen perunasato kasvoi samaan aikaan noin 2,5 tonnia hehtaarilta per vuosikymmen. Lämpenemisen osuus perunasadon kasvamisessa saattoi olla yli kymmenen tonnia hehtaarilta koko tutkimusaikana (idätetyillä siemenperunoilla noin 13 tonnia ja idättämättömillä noin 12 tonnia).

Lähde: P J Gregory, B Marshall, Attribution of climate change: a methodology to estimate the potential contribution to increases in potato yield in Scotland since 1960, Global Change Biology, DOI: 10.1111/j.1365-2486.2011.02601.x. [tiivistelmä]

Uuden tutkimuksen mukaan havaintoihin perustuvat merenpinnan ennusteet ovat keskenään yhteneviä

Uudessa tutkimuksessa on tarkasteltu yhteyttä maapallon lämpötilan ja maailman merien keskimääräisen pinnankorkeuden välillä monella eri tavalla. Tutkimuksessa käytettiin monia eri teoreettisia lähestymistapoja, tilastollisia menetelmiä ja mittaussarjoja. Näin saatujen yli 30 mallin ennusteita verrattiin keskenään vuosien 2000 ja 2100 välillä. Mallit antavat keskenään hyvin samansuuntaisia tuloksia. Mallit antavat merenpinnan nousulle keskimääräisen ennusteen, jossa maailman merien keskimääräinen pinta nousee noin yhden metrin lämpötilan noustessa 1,8 °C.

Yksi tutkimuksen tekijöistä oli Aalto-yliopiston tutkija Martin Vermeer.

Lähde: Stefan Rahmstorf, Mahé Perrette and Martin Vermeer, Testing the robustness of semi-empirical sea level projections, Climate Dynamics, DOI: 10.1007/s00382-011-1226-7. [tiivistelmä]

Siirtyvätkö trooppiset kasvilajit kylmemmille alueille ilmaston lämpenemisen myötä?

Eliölajien levinneisyysalueiden odotetaan siirtyvän kylmempien alueiden suuntaan ilmaston lämmetessä. Tämä johtuu siitä, että ilmaston lämpeneminen toisaalta tekee aiemmin liian kylmät alueet sopivammiksi eliölajeille ja toisaalta muuttaa aiemmin sopivia alueita elinkelvottomaksi. Uudessa tutkimuksessa on selvitetty, joko trooppisten kasvilajien levinneisyysalueissa näkyy näitä odotettuja muutoksia. Tutkimuksessa analysoitiin 239 Etelä-Amerikassa elävän kasvilajin havaintoja vuosien 1970 ja 2009 välillä.

Tutkimuksen tuloksien mukaan 59 prosentilla lajeista näkyi jonkinlaisia todisteita odotetusta siirtymästä kylmempien alueiden suuntaan. Noin 35 prosentilla lajeista levinneisyysalueen raja siirtyi kylmempään suuntaan levinneisyysalueen lämpimällä puolella. Suurimmalla osalla näistä lajeista ei kuitenkaan näy vastaavaa siirtymää levinneisyysalueen kylmällä puolella, eli niiden levinneisyysalue supistui. Tämä saattaa viitata siihen, että nämä lajit eivät ehkä kykene siirtymään suotuisammille elinalueille eivätkä ehkä siedä lämpimämpää ilmastoa.

Lajeista 25 prosentilla levinneisyysalueen kylmän puolen raja siirtyi kylmempiä alueita kohti. Näistä lajeista 80 prosentilla ei näy vastaavaa siirtymää levinneisyysalueen lämpimällä puolella, eli niiden levinneisyysalue laajeni. Tämä saattaa viitata siihen, että nämä lajit saattavat hyötyä ilmaston lämpenemisestä ainakin toistaiseksi ja kykenevät siirtymään uusille elinalueille sekä sietämään lämpimämpää ilmastoa.

Lähde: Kenneth J. Feeley, Distributional migrations, expansions, and contractions of tropical plant species as revealed in dated herbarium records, Global Change Biology, DOI: 10.1111/j.1365-2486.2011.02602.x. [tiivistelmä]

5 vastausta to “Viime viikon ilmastotutkimuksia 46/2011”

  1. Boris Winterhalter Says:

    Kommenttini koskee Räisäsen ja Ylhäisin (2011), Cold months in a warming climate, Geophys. Res. Lett., 38, L22704, doi:10.1029/2011GL049758 artikkelia. Olen aiheesta ollut yhteydessä Räisäseen todeten tutkimusartikkelin olevan mielenkiintoinen harjoitelma ilmastomalleilla. Sen sijaan heidän tulevaisuuden ennuste (uutisen yhteydessä oleva kuva) perustuu vain yhtä kyseenalaiseen IPCC:n lämpenemisennusteeseen.

    Itse kirjoitin Jalle Ahlbeckin havaintoihin perustuen lyhyen artikkelin tulevasta talvesta blogiini http://ilmasto.wordpress.com/2011/11/20/tuleva-talvi-edellisia-lampimampi/

    Taustalla on Jallen tilastoihin perustuva havainto, että aina vuodesta 1951 lähtien Pohjolan kylmät talvet liittyvät kolmeen tekijään: voimakkaaseen trooppisen itäiseen stratosfäärituuleen, auringon alhaiseen aktiivisuuteen sekä negatiiviseen arktiseen oskillaatioon. Tulevana talvena nämä edellytykset eivät kunnolla täyty.Merkittävin tekijä lienee auringon aktiivisuuden nousu. Siksi tuleva talvi jäänee varsin leudoksi.

  2. Ari Jokimäki Says:

    Yrität jälleen kerran vähätellä ilmastomalleja antamatta mitään vihjailujesi perustaksi, mutta ne kuitenkin kerta toisensa jälkeen antavat hyviä tuloksia, kun niiden toimintaa verrataan oikean ilmaston havaintoihin. Viittaamasi tutkimuksen allakin yllä olevassa jutussa mainittiin taas yksi uusi tutkimus, joka jälleen kerran kertoo, että ilmastomallit ovat erittäin hyviä työkaluja ilmaston tutkimiseen. Täydellisiä ne eivät ole, mutta silti niillä on saatu erittäin hyviä tuloksia. Vihjailuillasi ei näin näytä olevan mitään pohjaa.

    Jos mielestäsi Räisäsen ja Ylhäisin tutkimuksessa on jotain vikaa, osoita se selvästi ilman epämääräisiä vihjailuja. Pohjolan ilmastoon vaikuttavia tekijöitä on myös tutkittu paljon, eikä siihen liittyen tarvitse tukeutua antamiisi lähteisiin, vaan on mielekkäämpää tutustua oikeaan tutkimukseen aiheesta:

    http://agwobserver.wordpress.com/2011/09/21/papers-on-northern-hemisphere-winters-2009-2010-and-2010-2011/

  3. Boris Winterhalter Says:

    En ole tietääkseni missään vaiheessa vähätellyt ilmastomallien osuutta hyvinä työkaluina ilmaston tutkimisessa. Kritiikkini koske lähinnä lähes rajatonta uskoa mallien kykyyn ”ennustaa” (skenarioida) maapallon tulevaa ilmastoa kauaksi tulevaisuuteen.

    Mitä tulee Räisäsen/Ylhäisin tutkimukseen pidin sitä todella mielenkiintoisena siltä osin kun peilattiin mallien kykyä simuloida maapallon eri alueiden ilmastoja eri vuodenaikoina. Sen sijaan eri skenaarioiden perusteella laaditut tulevaisuuden projektiot (”ennusteet”) edellyttävät, että:
    1. että maapallo todella jatkaa lämpiämistä ja syyllisenä ovat ihmisperäiset kasvihuonekaasut;
    2. että, ilmastomallit kykenevät simuloimaan ilmastoa riittävän hyvin. Se, että mallit antavat karkeasti samantapaisia tuloksia ei ole mikään ihme, sillä nehän perustuvat samantapaiseen ajatusjuoksuun ja algoritmeihin.

    Onko niin, että omassa blogissani esittämäni Pohjolan talvi-ilmastoon vaikuttavat tekijät ja lähdeviittaukset (NASA, http://nsidc.org/) eivät kelpaa, vaan pitäisi tutustua oikeaan tutkimukseen. Toki minun olisi pitänyt tutustua jälleen kerran sinun hyvin ylläpidettyyn agwobserver-sivustoon. Eipä vain tuolloin tullut mieleen. Sen sijaan löysin varsin asiallisen tutkimuksen, joka tukee näkemystä auringon aktiivisuuden vaikutuksesta Pohjolan talvisäähän: Solar forcing of winter climate variability in the Northern Hemisphere. Ineson et al. (2011). Nature Geoscience 4, 753–757. http://www.nature.com/ngeo/journal/v4/n11/full/ngeo1282.html.

  4. Wade Says:

    Talven 2010 kylmyys johtui usean agw-observerin keräämän tutkimuksen mukaan El Ninosta ja negatiivisesta AO:sta ja NAO:sta. Tyynenmeren avulla on negatiivinen AO ennenkin saanut aikaiseksi kylmiä talvia Suomessa. Tyynenmeren tilaa kuvaava PDO-indeksin positiiviset talviarvot nousivat 1930-luvulla ja olivat huipussaan talvina 1940 – 42. Toinen samanlainen rupeama talvi-PDO.ssa koettiin 1980-luvulla, jonka Grande finale sattui vuosiin 1985 – 87. Kylmää oli.

    Talven 2010 talvi-PDO arvot olivat vielä vaatimattomia noihin ed. mainittuihin talviin. Parannettavaa jäi vielä, mutta eiköhän sitä ole luvassa, kunhan saadaan kunnon El Ninojen avulla tammikuun PDO-arvot kahden kieppeille kuten oli talvina 1940, -41 ja – 87.

    http://jisao.washington.edu/pdo/PDO.latest

    Tästä talvesta näyttäisi tulevan negatiivisen PDO:n ja positiivisen AO:n talvi ja säät varmaan sen mukaiset kuten vaikkapa talvella 1990 – 91.

  5. Ari Jokimäki Says:

    En ole tietääkseni missään vaiheessa vähätellyt ilmastomallien osuutta hyvinä työkaluina ilmaston tutkimisessa. Kritiikkini koske lähinnä lähes rajatonta uskoa mallien kykyyn “ennustaa” (skenarioida) maapallon tulevaa ilmastoa kauaksi tulevaisuuteen.

    Välillä vähättelet yhtä mallien osa-aluetta ja välillä malleja yleensä. Tämäkin oli vain osa isompaa jatkumoa. Kenellä muuten on olevinaan ”rajaton usko” mallien kykyyn ennustaa? Taidat liioitella ja törkeästi.

    Se, että mallit antavat karkeasti samantapaisia tuloksia ei ole mikään ihme, sillä nehän perustuvat samantapaiseen ajatusjuoksuun ja algoritmeihin.

    Mainitessani viittaamasi tutkimuksen alla olevan tutkimuksen, en tarkoittanut tuota mallien yhteneväisyyteen liittyvää tutkimusta, vaan sitä tutkimusta, josta kerrottiin otsikon ”Ilmastomalli antaa hyviä pitkän ajan ennusteita maapallon lämpötilasta” alla. Sinähän juuri ”kritisoit” (= yritit julistaa kelvottomaksi antamatta mitään todisteita väitteillesi) näitä pitkän ajan ennusteita.

    Onko niin, että omassa blogissani esittämäni Pohjolan talvi-ilmastoon vaikuttavat tekijät ja lähdeviittaukset (NASA, http://nsidc.org/) eivät kelpaa, vaan pitäisi tutustua oikeaan tutkimukseen.

    Jos haluaa esittää asiassa väitteitä, niin silloin olisi ehdottomasti tutustuttava oikeaan tutkimukseen. Tässä tosin oli kysymys siitä, että sinä olet esittänyt täällä (ja muilla Internetin foorumeilla) paljon vääriä väitteitä ilmastoasioihin liittyen. Kun olen tarkastanut väitteitäsi, ne ovat kerta toisensa jälkeen osoittautuneet joko täysin perättömiksi tai harhaanjohtaviksi. Sinun kirjoituksistasi täytyy siis tarkastaa jokainen sana, yhteenkään ei voi luottaa. Ei siis ole juurikaan järkeä lukea sinun blogikirjoituksiasi tiedonhankintamielessä, kun joutuu kuitenkin sitten itse selvittämään, oliko väitteesi totta. Järkevämpää on selvittää asiat itse sinun kirjoituksista välittämättä. Olet yksinkertaisesti siinä tilanteessa, että olet turhaan huutanut sutta jo monta kertaa.

    Sen sijaan löysin varsin asiallisen tutkimuksen, joka tukee näkemystä auringon aktiivisuuden vaikutuksesta Pohjolan talvisäähän:

    Tätä kutsutaan nimellä confirmation bias, eli etsitään vain omia näkemyksiä tukevia todisteita. Tämä siis täysin ottamatta kantaa siihen, että mikä tai mitkä olivat syynä pariin viimeiseen viileään talveen (jolla sitäpaitsi on hyvin vähän tekemistä Räisäsen ja Ylhäisin tutkimuksen kanssa).


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: