Viime viikon ilmastotutkimuksia 40/2011

Tässä joitakin viime viikolla ilmestyneitä tutkimuksia ilmastoon liittyen. Ne, jotka seuraavat meitä Twitterissä tai Facebookissa, ovat saattaneet jo nähdä ainakin osan näistä.

Meren happamoitumisen erilaisia vaikutuksia kalkkikuoren muodostumiselle

Ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden lisääntymisen aiheuttama meren happamoituminen vaikuttaa meressä elävien kalkkikuoristen eliöiden kuoren muodostamiseen. Happamoitumisen ajatellaan yleisesti vaikeuttavan kuorien muodostumista. Meren happamomitumisen vaikutus eri eliölajeihin kuitenkin tunnetaan vielä melko huonosti. Uudessa tutkimuksessa selvitettiin kahden koralliriutoilla elävän huokoseläimen (Amphisorus kudakajimensis ja Calcarina gaudichaudii) kuoren kehittymistä laboratoriossa erilaisilla hiilidioksidipitoisuuksilla (kokeissa käytettiin merivettä ja hiilidioksidipitoisuudet olivat 245, 375, 588, 763 ja 907 tilavuuden miljoonasosaa). A. kudakajimensiksen kuoren muodostus heikkeni korkeammilla hiilidioksidipitoisuuksilla, mutta C. gaudichaudiin kuoren muodostus lisääntyi korkeammilla hiilidioksidipitoisuuksilla. Tarkemmissa tutkimuksissa saatiin viitteitä siitä, että karbonaatti-ioni ja hiilidioksidi vaikuttavat eniten tutkittujen lajien kuoren muodostukseen. Lajien erilainen reaktio korkeampaan hiilidioksidipitoisuuteen saattaa johtua niiden kanssa symbioosissa elävään leväkumppaniin, jotka tutkituilla huokoseläinlajeilla ovat eri lajia.

Lähde: Hikami, M., H. Ushie, T. Irie, K. Fujita, A. Kuroyanagi, K. Sakai, Y. Nojiri, A. Suzuki, and H. Kawahata (2011), Contrasting calcification responses to ocean acidification between two reef foraminifers harboring different algal symbionts, Geophys. Res. Lett., 38, L19601, doi:10.1029/2011GL048501. [tiivistelmä]

Arktinen merijää ajelehtii enemmän tuulten voimistuessa ja jään ohetessa

Uudessa tutkimuksessa on tarkasteltu arktisen merijään ajelehtimisnopeutta satelliittimittauksien perusteella. Lisäksi arvioitiin tuulennopeuden roolia ajelehtimisnopeuden muutoksissa. Tutkimus kattaa aikavälin 1992 – 2009. Tuona aikana arktisen merijään ajelehtimisnopeus lisääntyi keskimäärin kymmenen prosenttia per vuosikymmen. Tähän sisältyy suuria alueellisia eroja, sillä ajelehtimisnopeuden muutos vaihtelee alueellisesti -4 ja 16 prosentin välillä. Suurin osa keskimääräisen ajelehtimisnopeuden muutoksesta tapahtuu vuoden 2004 jälkeen, jolloin keskimääräinen muutos kasvoi noin 46 prosentiksi per vuosikymmen.

Samana aikana tuulennopeus on muuttunut vain 1 – 2 prosenttia. Alueellisesti on kuitenkin tapahtunut suuria muutoksia tuulennopeudessa. Erityisesti arktisen alueen keskiosissa, missä myös merijään ajelehtimisnopeuden muutokset ovat suurimmat, tuulennopeus on kasvanut jopa yhdeksän prosenttia per vuosikymmen. Merijään ajelehtimisnopeuden muutoksien ja tuulennopeuden muutoksien välillä on myös kohtalainen korrelaatio (0,40 – 0,52). Niinpä voidaan olettaa tuulennopeuden muutoksien aiheuttaneen osan muutoksista merijään ajelehtimisnopeudessa ainakin arktisen alueen keskiosissa. Muilla alueilla todennäköisin syy ajelehtimisnopeuden kasvamiseen on merijään ohentuminen.

Lähde: Spreen, G., R. Kwok, and D. Menemenlis (2011), Trends in Arctic sea ice drift and role of wind forcing: 1992–2009, Geophys. Res. Lett., 38, L19501, doi:10.1029/2011GL048970. [tiivistelmä]

Heijastavien kattomateriaalien vaikutus ilmastoon on pieni

Yksi tapa muokata ilmastoa on muuttaa maapallon pinnan heijastuskykyä. Kun maapallo heijastaa enemmän auringonvaloa pois, ilmasto viilenee. Yksi ehdotus heijastuskyvyn muuttamiseksi on käyttää voimakkaasti heijastavia materiaaleja rakennusten katoissa. Tätä menetelmää on pidetty lupaavana aiemmissa mallitutkimuksissa. Uudessa tutkimuksessa on arvioitu, kuinka suuri vaikutus ilmastoon olisi, jos Kaliforniassa alettaisiin käyttää normaalien kattomateriaalien sijasta voimakkaasti heijastavia materiaaleja julkisten rakennusten katoissa. Katot, joissa materiaali korvattaisiin, kattaisivat 4300 hehtaarin alueen.

Tutkimuksen tuloksien mukaan 0,01:n muutos heijastuskyvyssä (eli albedossa) aiheuttaisi viilentävän säteilypakotteen arvoltaan −1.38 wattia per neliömetri. Kaiken kaikkiaan kattomateriaalin muutos Kaliforniassa yllä kuvatulla tavalla viilentäisi ilmastoa kymmenessä vuodessa yhtä paljon kuin 1,76 miljoonan hiilidioksiditonnin poistaminen ilmakehästä. Tämä ei ole kovin suuri luku, sillä Kalifornian vuotuisten kasvihuonekaasupäästöjen on arvioitu olevan lähes 500 miljoonaa tonnia hiilidioksidiksi muutettuna. Suomessakin jo yhdessä vuodessa päästetään ilmakehään hiilidioksidia yli 50 miljoonaa tonnia (ja paljon enemmän jos otetaan myös muut kasvihuonekaasut huomioon). Niinpä heijastavien kattomateriaalien käytöllä ei välttämättä ole ainakaan globaalisti kovin suurta vaikutusta.

Lähde: Richard VanCuren, Climatic Change, DOI: 10.1007/s10584-011-0250-2. [tiivistelmä]

Uudessa rekonstruktiossa Pohjois-Amerikassa oli keskiajan lämpökaudella viileämpää kuin nykyään

Pohjois-Amerikasta on tehty uusi, viimeiset 2000 vuotta kattava lämpötilarekonstruktio. Rekonstruktio perustuu 748 paikalta tehtyihin siitepölyanalyyseihin. Rekonstruktio kertoo vuoden lämpimimmän kuukauden lämpötilan. Tuloksien mukaan sekä keskiajan lämpökausi (medieval warm period, MWP, tunnetaan myös nimellä medieval climate anomaly) että pieni jääkausi (little ice age, LIA) olivat viileämpiä kuin nykyään (tässä ”nykyään” tarkoittaa vuosia 1961-1990). MWP näyttää olleen lämpimämpi kuin LIA ehkä koko Pohjois-Amerikan mantereella, mutta ainakin sen pohjois- ja itäosissa.

Lähde: A.E. Viau, M. Ladd, K. Gajewski, Global and Planetary Change, doi:10.1016/j.gloplacha.2011.09.010. [tiivistelmä]

Yksi vastaus to “Viime viikon ilmastotutkimuksia 40/2011”

  1. Esko Pettay Says:

    Meriveden happamoituminen nousevan hiilidioksidipitoisuuden seurauksena on edelleen aivan liian vähän huomioitu ilmiö. Siitä ei juurikaan kirjoiteta tiedotusvälineissä. Valtamerien happamoitumisella saattaa olla niin vakavat seuraukset, että jo se yksin riittäisi syyksi rajoittaa rajusti hiilidioksidipäästöjä.


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: