Lonnie Thompsonin haastattelu, osa 2/4

[osa 1, osa 3, osa 4]

Kerro hieman enemmän mitä jäätiköistä saa selville. Sanot jäätiköiden yhdistävän näitä asioita. Sinä poraat jäänäytteitä. Mitä sinä oikeastaan otat sieltä ja mitä voit lukea siitä?

Uskon, että jää on paras planeettamme historian tallennusväline. Syy siihen on se, että jää tallentaa sellaisia asioita, kuten lämpötila hapen ja vedyn vakaiden isotooppien kautta. Jää tallentaa myös sademäärän. Vain hyvin harvat tallennusvälineemme kertovat paljonko satoi tuhat vuotta sitten, mutta mittaamalla jääkerrosten paksuuden voimme todella saada sen selville.

Kun sanot jääkerrosten paksuuden, tarkoittaako se vuosittaista sademäärää?

Kyllä. Perussa on vuosittain erittäin selvä märkä kausi ja kuiva kausi. Kuivan kauden aikana jäähän muodostuu pölykerros, koska koko alue on kuiva. Pölykerros voidaan mitata jäästä jokaista vuotta kohden. Pölykerrosten paksuus voidaan mitata ja määritellä sen perusteella kuinka paljon Perussa satoi esimerkiksi vuonna 925.

Jään mukana tallentuu myös tulivuorien aktiivisuuden historia. Tuhka, sulfaatti ja mikä muu tahansa, minkä tulivuori syöksee ilmakehään, tulee alas lumen mukana. Tässä maailmankolkassa voidaan myös etsiä jäästä siitepölyä, josta saa tuntuman siitä, miten kasvit ovat reagoineet menneisyyden ilmastonmuutoksiin. Lisäksi jään ilmakupliin on tallentunut ilmakehän historia. Voimme eristää ilmakuplat jäästä ja mitata ilmakuplista hiilidioksidin, metaanin, ja dityppioksidin (ilokaasun) pitoisuudet – kaikki niitä kasvihuonekaasuja, joista olemme huolissamme nykyään. Voimme sitten tutkia niiden luonnollista vaihtelua ajan myötä.

Kaikki ilmakehässä oleva tallentuu. Uskoakseni täällä Andeilla näkyy Amazonin tulipalojen historia. Tuulet tuovat Amazonin ilmaa Andien yli ja ilma yhdistyy lumeen. Katsomalla jäähän tallentunutta orgaanista kemiaa, voidaan rekonstruoida tulipalojen historia ajalta paljon ennen kuin ihmiset pitivät niistä kirjaa.

Eli kun jäätiköt sulavat, mitä menetämme?

Olemme olleet erityisen huolissamme kolmen viimeisen vuoden aikana. Me poraamme joka puolella maailmaa. Porasimme Lounais-Himalajalla noin kuuden kilometrin korkeudessa. Huomasimme vuoren korkeimmilla paikoilla, että jäätikkö menettää massaansa pinnasta alkaen. Se tarkoittaa, ettei uutta jäätä enää kerry. Jotta jäätikkö voi olla jäätikkö, sillä pitää olla kerääntymisalue, eli paikka, jossa muodostuu uutta jäätä. Alemmilla korkeuksilla on alueita, joista jäätikkö menettää jäämassaansa ja jäätikkö virtaa alaspäin. Se on jatkuva kiertokulku.

Havaitsimme siis, ettei uutta jäätä enää kerry. Itse asiassa uutta jäätä ei ole kertynyt vuoden 1947 jälkeen. Sen jälkeen jäätikkö on menettänyt massaansa pinnalta alkaen. Kyseinen jäätikkö on joidenkin suurien jokien (Brahmaputra ja Ganges) alkulähteenä.

Muutama vuosi sitten – vuonna 2000 – me porasimme Kilimanjaron jäätiköillä Afrikassa. Kaikista näistä jääkairanäytteistä etsimme jälkiä atomipommikokeista näytteen yläosasta. Jokainen ilmakehässä tehty atomipommikoe on jättänyt jäätikköön radioaktiivisen kerroksen. Tiedämme milloin ja missä atomipommikokeet on tehty. Meidän täytyy vain siis tunnistaa kerros tietääksemme, paljonko jäätikön massatasapaino on ollut. Me tunnistimme yhden kerroksen vuonna 2000 ja se sijaitsi 1,8 metriä pinnan alapuolella. Vuoden 2000 jälkeen jäätikkö on menettänyt yli kaksi ja puoli metriä kiinteää jäätä pinnalta alkaen korkeimmilta kohdiltaan. Se on siis häviämässä. Ollakseen jäätikkö, jään täytyy virrata. Jää ei virtaa, jos uutta jäätä ei kerry, eikä jäälle laiteta painetta.

Nämä jäätiköt ovat siis häviämässä. Pelkäämme, että parin viikon sisällä huomaamme saman skenaarion olevan toteutumassa myös täällä Andeilla, kun menemme katsomaan Blanca-vuoriston jäätiköitä.

Julkaisit muutama vuosi sitten artikkelin löydöksestäsi Qori Kalis –jäätikön luota. Jäätikön vetäytyessä se paljasti tuhansia vuosia vanhoja kasvien jäännöksiä. Saammeko tästä jotain tietoa siitä, millainen ympäristö oli ennen kuin jäätikkö muodostui?

Kyllä. On mielestäni uskomatonta että, voidaan löytää kosteikon kasvi kasvupaikaltaan edelleen juurtuneena, vaikka se on ollut jäätikön peittämänä eikä ole kulunut pois. Löysimme tällaisia kasveja ensimmäisen kerran vuonna 2002 jäätikön reunalta jääseinämän vetäytyessä. Tällainen löytö kertoo heti, että menneisyydessä on täytynyt olla lämpimämpää, koska kasvit kasvoivat sillä paikalla. Kasvit ovat täydellisesti säilyneitä, mikä viittaa siihen, että mitä tahansa tapahtuikin, sen täytyi olla äkkinäistä, koska kasvit jäivät kiinni jäähän kokonaisina.

Vuoden 2002 jälkeen olemme keränneet yli 50 kasvia. Olimme juuri siellä viime viikolla ja keräsimme 14 uutta kasvia jäätikön reunalta sen vetäytyessä. Teimme niille radiohiiliajoituksen.

Tiedättekö kuinka vanhoja ne ovat?

Ne ovat 5200 vuotta vanhoja. Ne kertovat meille, että 5200 vuotta sitten tapahtui jotain hyvin nopeasti, mikä sai nämä kasvit jäämään jään alle. Kysymys, johon yritämme vastata on se, että muodostuiko Quelccaya –jäätikkö (jonka osa Qori Kalis on) nopeasti 5200 vuotta sitten yhtäkkiä voimistuneissa lumisateissa, jotka peittivät tasangon ja nämä kasvit, vai oliko jäätikkö vain pienempi 5200 vuotta sitten ja eteni peittäen nämä kasvit.

Kasvit kertovat vastauksen tähän. Jos jäätikkö oli vain pienempi, niin jäätikön vetäytyessä löytämämme kasvien pitäisi olla vanhempia kuin edellisenä vuonna löytämämme kasvit ja niiden vanhempia kuin sitä edellisenä vuonna löytyneet kasvit. Näkisimme siis kasvien muuttuvan koko ajan vanhemmiksi. Jos taas kaikki kasvit olisivat jääneet jään alle yhdessä tapahtumassa samaan aikaan, ne olisivat kaikki yhtä vanhoja.

Tämä osoittautuu erityisen kiinnostavaksi tarinaksi juuri nyt. Vuonna 1998 menin konferenssiin, jonka Thor Heyerdahl  (Kon Tiki –mies) oli järjestänyt. Hän oli kutsunut arkeologeja ja ilmastotutkijoita joka mantereelta. Kokouksen alussa hän halusi tietää kaksi asiaa. Hän halusi tietää miksi ihmisten sivilisaatiot – egyptiläiset, sumerilaiset ja Induslaakson ihmiset – alkoivat samaan aikaan noin 5000 vuotta sitten. Hän halusi myös tietää, miksi yhtäkkiä tuli tärkeäksi ihmisille kirjata ylös ajan kulku. Kalentereita keksittiin. Mayojen kalenteri alkoi 11. elokuuta 5112 vuotta sitten. Toisella puolella maailmaa kaksi hindukalenteria aloitettiin Intiassa kymmenen vuoden sisällä mayojen kalenterin alkamisesta. Miksi oli yhtäkkiä tärkeää pitää kirjaa ajan kulusta?

En uskonut, että pystyisimme vastaamaan tähän kysymykseen, kunnes löysimme nämä kasvit. Olimme löytäneet kasveja, jotka olivat yhtä vanhoja kuin nämä kalenterit. Sen jälkeen olemme etsineet tätä tapahtumaa ympäri maailman.

Kilimanjaron jääkairanäytteen aikasarjaa katsottaessa suurin tapahtuma ja ainoa suuri tapahtuma viimeisen 11700 vuoden aikana tapahtui 5200 vuotta sitten. Etelä-Israelin luolien tippukivistä tehdyissä aikasarjoissa näkyy vain yksi tapahtuma viimeisen 13000 vuoden aikana ja se tapahtui 5200 vuotta sitten. Alpeilla sulavat jäätiköt paljastivat ”jäämiehen” vuonna 1991. Hän hautautui jäähän 5200 vuotta sitten. Hänet haudanneen tapahtuman täytyi olla äkillinen. Hän pysyi hautautuneena yli 5000 vuotta, sillä muuten hänen ruumiinsa olisi hajonnut tai karhut olisivat syöneet sen. Näin juuri mittaussarjan Kalifornian ja Nevadan rajalla sijaitsevasta Tahoejärvestä. Siellä on metsä – 21 puuta, jotka ovat halkaisijaltaan noin 2,5 metriä – hautautuneena veden pinnan alle. Puut hukkuivat 5200 vuotta sitten järven pinnan noustessa nopeasti. Vedenpinnan on täytynyt pysyä niin korkeana 5000 vuoden ajan, koska muuten nuo puut olisivat hajonneet.

Minulle tämän tapahtuman mittasuhde on mitä mielenkiintoisin. Se on erityisen kiinnostavaa juuri nyt, koska mayojen kalenteri loppuu joulukuun 21. päivänä vuonna 2012. Tulemme näkemään paljon elokuvia maailmanlopusta vuonna 2012. Minä en kuitenkaan usko, että silloin tapahtuu maailmanloppu. Minä uskon, että 5000 vuotta sitten oli hyvin nopea tapahtuma, joka meidän tulisi ymmärtää, koska se vaikutti ilmastoon suuressa osassa planeettaamme. Maapallolla oli ehkä 200 miljoonaa ihmistä 5000 vuotta sitten. Nyt meitä on 6,7 miljardia. Tuollaisella tapahtumalla olisi suuret taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset, jos se tapahtuisi nykymaailmassa. Uskon, että tuosta tapahtumasta on paljon todisteita Perun jäätiköissä. Tulemme tutkimaan erityisen tarkasti 5200 vuoden takaisen ajanjakson Blanca-vuoriston alueelta otetuista uusista jääkairanäytteistä.

[osa 1, osa 3, osa 4]

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: