Lonnie Thompsonin haastattelu, osa 1/4

Perulainen Peruvian Times –mediayhtiö julkaisi pari vuotta sitten tunnetun jäätikkötutkija Lonnie Thompsonin haastattelun. Haastattelijana on Barbara Fraser. Haastattelu on nähtävissä Youtubessa englanninkielellä (kesto on n. 50 min). Julkaisemme haastattelun suomennoksen neljässä osassa. [osa 2, osa 3, osa 4]

Olet seurannut jäätikköjä jo 40 vuoden ajan. Mikä niiden tilanne on?

Minä käyn katsomassa jäätikköjä eri puolilla maailmaa vuosittain. Uskon, että jos meillä kaikilla olisi tilaisuus tehdä niin, olisimme kaikki huolissamme näkemästämme – siitä nopeudesta, jolla jäätä menetetään. Täällä Perussa Qori Kalis –jäätikkö on pisimpään tutkittu trooppinen jäätikkö vetäytymishistoriansa osalta.

Ensimmäiset 15 vuotta olivat jäätikön kartoittamista lähinnä trooppisen jäätikön käyttäytymisen tutkimista varten. Noiden ensimmäisen 15 vuoden aikana Qori Kalis vetäytyi ehkä noin kuuden metrin vuosivauhdilla. Ajan myötä jäätikön vetäytymisvauhti on kiihtynyt ja viimeisen 15 vuoden aikana keskimääräinen vetäytymisvauhti on ollut 60 metriä vuodessa – kymmenen kertaa nopeammin. Eikä kysymyksessä ole vain tämä yksi jäätikkö, vaan koko ”jäälakki”, joka on suurin trooppinen jääkenttä maailmassa. Lisäksi jäätiköt kaikkialla Blanca-vuoriston alueella ja myös koko Perun alueella käyttäytyvät samalla tavalla.

Miltä Qori Kalis -jäätikkö näytti kun saavuit tänne ensimmäisen kerran ja miltä se näyttää nyt?

Vuonna 1974 jäätikölle pääseminen oli erittäin vaikeaa. Sinne oli kuljettava hevosilla ja matka jääkentälle kesti kaksi päivää. Se on upea jääkenttä. Se sijaitsee heti Amazonin altaan yläpuolella. Katsottaessa horisontista horisonttiin näkyy pelkkää jäätä. Vasta nyt, työskenneltyäni 35 vuotta eri paikoissa tropiikissa, tiedän tämän olevan maapallolta löytyvistä suurin.

Kun aloitin työskentelyn siellä, jääkenttä kattoi 65 neliökilometriä. Tänä vuonna se kattaa 40 neliökilometriä, eli se on menettänyt noin 25 prosenttia pinta-alastaan jatko-opiskelija-ajastani lähtien ja jään häviämisen vauhti kiihtyy. Tämä on huolestuttavaa.

Miksi se on huolestuttavaa?

Niille, jotka ovat riippuvaisia jäätiköiden alapuolella olevien jokien vedestä, jäätiköt ovat ikään kuin pankkitili. Ne varastoivat lunta ajan kuluessa. Jäätiköt siellä ovat kasvaneet tuhansien vuosien ajan. Viimeisen sadan vuoden aikana tämä jäätikkö on kuitenkin vetäytynyt. Se on kuin ottaisi rahaa pankkitililtä. Joissa on ollut normaalia enemmän vettä, koska normaalien sateiden lisäksi on myös lumen ja jäätiköiden sulaminen. Jääkentän pienentyessä tulee kuitenkin eteen kynnys, jonka jälkeen veden virtaama joissa vähenee erityisesti kuivan kauden aikana.

Tropiikista ja erityisesti Perusta tekee riskialueen se, että ensin on sadekausi, jolloin on runsaasti sadetta ja runsaasti vettä, mutta sitten tulee kuiva kausi, jolloin kolmen tai neljän kuukauden aikana ei sada ollenkaan. Jäätiköt säätelevät jokilaaksojen vettä ilmaiseksi, mutta jäätikköjen pienentyessä yhä vähemmän vettä on käytettävissä sähköntuotantoon, kasteluun ja kunnalliseen vedenjakeluun.

Jäätiköt ovat hieno osa järjestelmäämme ja ne ikään kuin pitävät asioita tasapainossa. Kun jäätiköt pienenevät, ihmisille aiheutuu yhä enemmän vaikeuksia erityisesti kuivan kauden aikana.

Millaistä väestöä Qori Kaliksen lähellä elää ja miten tämä vaikuttaa heihin?


Väestö on Quechua-intiaaneja. He kasvattavat alpakoita ja laamoja. He ovat riippuvaisia ”alpakkasammalista”, joita on kasteltava vedellä. He ovat rakentaneet kanavajärjestelmiä kastelua varten. Kanavat ottavat veden heti jäätikön alapuolelta ja tuovat veden vuoren ympäri rinteitä alas sammalille, jotka ruokkivat alpakkoja. Jäätiköiden vetäytyessä yhä korkeammalle kanavia täytyy jatkuvasti kaivaa myös yhä korkeammalle veden talteen saamiseksi.

Viimeisten vuosien aikana olemme nähneet kokonaisten järvien, jotka ovat syntyneet viimeisen 20 vuoden aikana tapahtuneen jäätiköiden vetäytymisen takia, yhtäkkiä katoavan. Ne virtaavat yhteen laaksoon ja jäätikön vetäytyessä avautuu reitti toiseen laaksoon. Toinen laakso tyhjentyy kokonaan vedestä, eikä siellä voi enää kasvattaa alpakkasammalta tai mitään muutakaan. Toisessa laaksossa taas on yhtäkkiä liikaa vettä ja alpakkasammal tukehtuu veden alle. He siis näkevät jo nyt jäätiköiden menettämisen seuraukset.

Ilmastonmuutokset tapahtuvat sykleissä. Meillä on jäätiköitymisjaksoja ja sulamisjaksoja ja maapallo on nyt sulamisjakson vaiheessa. Olemme toipumassa edellisestä jäätiköitymisjaksosta. Tähän vaikuttavat maapallon ratamuutokset. Mikä saa sinut ajattelemaan, että nyt tapahtuva muutos on jotakin muuta kuin luonnollinen sykli ja maapallolle tulee taas jäätiköitymisjakso niin kuin aina ennenkin?

Milankovichin jaksoja on tutkittu ja meidän pitäisi mennä ajassa taaksepäin 413000 vuotta, jotta löytäisimme samanlaisen ajan kuin nykyään. Silloin jääkausien välinen jakso kesti 30000 vuotta. Tämä on kaksi kertaa pitempi kuin normaali lämmin jakso. Olisimme siis pidentyneellä lämpimällä kaudella joka tapauksessa luonnollisten pakotteiden ohjaamana. Sen lisäksi meillä on ihmiskunnan toiminta tällä planeetalla. Ihmisiä on 6,7 miljardia energiaa kuluttamassa ja päästämässä ilmakehään fossiilisista polttoaineista peräisin olevaa hiilidioksidia, metaania sekä dityppioksidia, mikä muuttaa ilmakehän koostumusta.

Ajastamme tekee todella erilaisen se, ettei täällä koskaan ennen ole ollut 6,7 miljardia ihmistä. Jos ihmisiä olisi vähemmän, he voisivat mennä uusiin paikkoihin, mutta me olemme jo miehittäneet tältä planeetalta käytännössä melkein joka kolkan, missä vain ihmisiä voi asua. Milankovichin jaksot muuttavat ilmastoa hitaasti. Asiat muuttuvat ajan kuluessa ja ihmiset voivat sopeutua. Nyt tapahtuu kuitenkin erittäin nopea muutos. Siinä yhteiskunnilla tulee olemaan vaikeaa tehdä tarvittavat sopeutumistoimet. Se tekee meidän ajastamme erilaisen.

Juttelin hiljattain maanviljelijöiden kanssa. He sanoivat sään olevan nykyään oikukas, ja että heille on vaikeaa tietää milloin kylvää ja milloin korjata sato, koska heidän aiemmin käyttämänsä sääsignaalit eivät tunnu enää toimivan. Johtuuko se ilmastonmuutoksesta vai sään luonnollisesta vaihtelusta – miten nämä kaksi voidaan erottaa toisistaan?

Sää on järjestelmässämme olevaa vaihtelua päivästä toiseen tai vuodesta toiseen ja tätä vaihtelua on paljon. Sitä ei pidä kuitenkaan sekoittaa ilmastoon. Ilmasto on tämän vaihtelun 30 vuoden keskiarvo. Minun täytyy kuitenkin todeta, että olen käynyt Limassa jo 35 vuoden ajan ja olen vaikuttunut tämän vuoden aurinkoisten päivien määrästä täällä tähän aikaan vuodesta. Yleensä tähän aikaan on pilvistä ja sumuista. Me siis kaikki huomaamme tämän vaihtelun järjestelmässä. Se, mitä yritämme katsoa jäätiköistä ja mitä jäätiköt tekevät hyvin on se, että ne ikään kuin yhdistävät kaikki säämuuttujat (sateisuus, lämpötila, pilvisyys, säteily), laskevat ne yhteen ja reagoivat tulokseen. Kaikki jäätiköt täällä Perussa ovat vetäytymässä. Ne ovat tehneet niin viimeisen 30 vuoden ajan.

Suomennos: Ari Jokimäki

[osa 2, osa 3, osa 4]

Lisätietoa:

Ice Man: Lonnie Thompson Scales the Peaks for Science
Ice Core Paleoclimatology Research Group (Lonnie Thompsonin tutkimusryhmän kotisivu)

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: