Tiheämpi asuminen ei ehkä vähennäkään hiilidioksidipäästöjä?

Uuden tutkimuksen mukaan asutuksen tiheys ei ehkä pienennä hiilijalanjälkeä. Tutkimuksessa muodostettiin uusi elinkaarianalyysimalli kaupunkien hiilijalanjäljen arviointia varten. Tuloksien perusteella hiilijalanjälkeen vaikuttaa ennemminkin elintaso kuin asutuksen tiheys.

Suuri osa ihmiskunnan kasvihuonekaasupäästöistä on suoraan tai epäsuorasti liitettävissä kaupunkirakenteisiin. Useiden tutkimuksien mukaan rakennukset aiheuttavat 30 – 40 prosenttia maailman kasvihuonekaasupäästöistä. Kaupunkien on arvioitu aiheuttavan jopa 80 prosenttia kasvihuonekaasupäästöistä. Niinpä rakennusten tyyppi, rakentamisen tiheys ja sijainti sekä julkisen liikenteen toteutus ovat oleellisia tekijöitä yhteisön kasvihuonekaasupäästöissä.

Kaupunkien kehityksen kannalta nykyinen tapa arvioida päästöt sektorikohtaisesti (kuten rakennukset tai liikenne) ei tunnu riittävältä. Voisikin olla järkevää ottaa kaupunkisuunnittelussa huomioon kaikki ihmisen elämiseen ja kulutuskäyttäytymiseen liittyvät kasvihuonekaasupäästöt. On olemassa joitakin alustavia tutkimuksia siitä, että kulutukseen perustuvaa hiilijalanjälkeä voidaan käyttää kaupunkisuunnittelun apuna hillitsemään kasvihuonekaasupäästöjä.

Monien tutkimuksien mukaan merkittävä osuus tuotteen kasvihuonekaasupäästöistä syntyy tuotantoketjun toisessa tai kolmannessa portaassa. Siksi tuotteiden kasvihuonekaasupäästöt yleensä arvioidaan tuotteen elinkaarianalyysillä. Elinkaarianalyysi on kuitenkin erittäin työläs monimutkaisille järjestelmille, kuten kaupunkirakenteille, joissa oleellisten muuttujien määrä on suuri.

Joitakin kaupunki- ja aluekohtaisia elinkaarianalyysejä on tehty, mutta niissä on yleensä laskettu vain ne päästöt, jotka syntyvät tietyn alueen sisällä. Tämä laskentatapa ei ota huomioon tuotannon ulkoistamista alueen ulkopuolelle, mikä parantaa alueen hiilijalanjälkeä, mutta silti varsinaisia päästövähennyksiä ei synny (ne vain siirtyvät alueelta toiselle).
Elinkaarianalyysejä on kolmenlaisia: prosessipohjainen, syöte- ja vastepohjainen sekä hybridi. Prosessipohjaisessa elinkaarianalyysissä päästöt lasketaan tuotantoketjun energia- ja massavirroista. Syöte- ja vastepohjaisessa analyysissä päästöjen laskeminen perustuu rahavirtoihin. Hybridianalyysissä yhdistetään prosessipohjaisen sekä syöte- ja vastepohjaisen analyysin parhaat ominaisuudet.

Aalto-yliopiston tutkijat Jukka Heinonen ja Seppo Junnila ovat julkaisseet uuden tutkimuksen, jossa esitetään uusi hybridimenetelmä kaupunkirakenteiden elinkaarianalyysille. Menetelmä perustuu tuotannon sijasta kuluttamiseen. Menetelmää kokeiltiin Suomessa pääkaupunkiseudulla ja Tampereen seudulla. Tutkimuksessa selvitettiin asumistiheyden, vallitsevan rakennustyypin, tulojen määrän ja liikenteen vaikutusta hiilijalanjälkeen. Tutkimuksessa käytettiin Carnegie Mellon yliopistossa kehitettyä elinkaarianalyysimallia perustana muodostetulle hybridimallille.

Tutkimuksessa analysoitiin pääkaupunkiseudun kaupungit (Helsinki, Espoo ja Vantaa) erikseen ja Tampereen alueelta Tampere ja seitsemän ympäröivää kaupunkia ja kuntaa. Näistä voitiin verrata tiheämmin asuttuja alueita harvemmin asuttuihin. Tutkimuksen tiedot saatiin vuonna 2006 tehdystä kuluttajakyselystä, joka oli tarpeeksi yksityiskohtainen ja laaja, että se sopii hyvin käytettäväksi tällaisessa tutkimuksessa. Kyselyn tietoja käytettiin hybridimallin laskennassa.

Hiilijalanjäljen muodostuminen jaettiin kymmeneen eri sektoriin. Nämä olivat: lämpö ja sähkö, rakennukset ja kiinteistöt, käyttö ja ylläpito (mm. veden kulutus ja jätehuolto), yksityinen liikenne, julkinen liikenne, kulutustavarat, vapaa-ajan tavarat, vapaa-ajan palvelut, ulkomaan matkat ja terveyspalvelut.

Hybridimallin tuloksissa hiilijalanjälki oli selvästi yhdistettävissä elintasoon. Kaupunkirakenteeseen liittyvät lämpö ja sähkö, rakennukset ja kiinteistöt, käyttö ja ylläpito sekä liikenne näkyvät myös tuloksissa selvästi. Näiden osuus hiilen kokonaiskulutuksesta vaihtelee 66 – 75 prosentin välillä alueittain.

Asukastiheyden ja hiilijalanjäljen välillä ei näyttäisi olevan selkeää yhteyttä. Esimerkiksi Helsingissä asukastiheys on selvästi suurempi kuin Tampereella, mutta silti Helsingissä keskimääräinen hiilijalanjälki on suurempi.

Eri sektoreista suurin hiilijalanjälki on lämmöllä ja sähköllä. Tällä sektorilla on odotettavissa, että tiheämmän ja harvemman asutuksen välillä on eroja hiilijalanjäljessä. Tämä ero näkyy tutkimuksen tuloksissa, mutta melko vähäisenä.

Rakennusten ja kiinteistöjen hiilijalanjälki muodostuu suurimmaksi osaksi rakennusvaiheessa, mutta myös huonekalut, kodinkoneet ja remontit vaikuttavat merkittävästi. Kotitalousjätteiden osuus asukaskohtaisesta hiilijalanjäljestä on vain yhden prosentin luokkaa. Veden käytön vastaava osuus on noin kaksi prosenttia.

Yksityisliikenteen tuloksissa näkyy selvästi, että tiheämpi asutus aiheuttaa pienemmän hiilijalanjäljen. Liikenteen osuus kokonaiskulutuksesta näyttää kuitenkin jäävän melko pieneksi. Lisäksi julkisen liikenteen suurempi hiilijalanjälki tiheämmin asutuilla seuduilla pienentää vähäisemmän yksityisautoilun tuomaa hyötyä.

Muilla sektoreilla näkyy lähinnä tulojen määrän vaikutus hiilijalanjälkeen. Esimerkiksi lentomatkustuksen määrä lisääntyy selvästi tulojen kasvaessa. Tulojen noustessa hiilijalanjälki kasvaa koko ajan, mutta suuremmilla tuloilla hiilijalanjälki ei enää kasva niin paljoa kuin pienemmillä tuloilla. Tämä on luultavasti selitettävissä sillä, että suuremmista tuloista laitetaan suurempi osuus säästöön.

Lähde: Jukka Heinonen and Seppo Junnila, Implications of urban structure on carbon consumption in metropolitan areas, Environ. Res. Lett. 6 (January-March 2011) 014018, doi:10.1088/1748-9326/6/1/014018. [koko artikkeli]

6 vastausta to “Tiheämpi asuminen ei ehkä vähennäkään hiilidioksidipäästöjä?”

  1. Esko Pettay Says:

    Loogisia tuloksia ja muistelen lukeneeni jotain vastaavaa aiemminkin. Jälleen kerran päädyttiin siihen tulokseen, että isot tulot ja korkea elintaso tarkoittaa suuria päästöjä. Yksi kaupunkiasumisen suuria päästöjä selittävä tekijä voi olla sekin, että kuluttaminen on niin helppoa ja houkutukset lähellä. Mutta kaupungissa on mahdollista elää todella vähäpäästöisesti: järkevästi lämmitetyssä kohtuullisen kokoisessa kerrostaloasunnossa, kävely/pyörämatkan päässä töistä/koulusta.

  2. kaikenhuippu Says:

    Esko, niinpä. Nyt tarvitaan tutkimus, jossa selvitetään kuinka moni kaupungissa asuu vähäpäästöisesti, ja kuinka monelle se on kohtalaisen helposti järjestetävissä ja siten mahdollista. Vaikka täällä maalla asuminen on tosiaan omalta osaltaan ongelmallista, niin tuota kasvuyhteiskuntamme tukipilaria, eli turhaa kuluttamista tulee jonkin verran vältettyä, kun kauppaan harvemmin eksyy ”puolivahingossa” shoppailemaan.

    Olisi myös mielenkiintoista tietää kuinka suuri osa ”hyvin toimeentulevista” elää tietoisesti energiaa- ja ympäristöä säästävästi, ja kuinka monella lisääntyvä elintaso kanavoituu suoraan kulutukseen. (köyhillähän tämä on aika lähellä 100% koska ns. tärkeitä tarpeita on tyydyttämättä niin paljon)

  3. Ari Jokimäki Says:

    Itseäni kiinnostaisi tietää, kuinka hyvin tämä tulos on yleistettävissä koko maailman kaupunkeihin. Suomen kaupungithan ovat melko pieniä. Samaten erilaisen elintason kaupunginosien (samassa kaupungissa) eroavaisuudet tässä asiassa olisi mielenkiintoista tietää. Täytynee hiukan selvitellä.

  4. Juuso Says:

    Olikohan vertailua tehty tuloryhmittäin? Suurituloisemmat asuvat käsittääkseni todennäköisemmin kaupungissa.

  5. Ari Jokimäki Says:

    Vertailua ei tehty varsinaisesti tuloryhmittäin, mutta eri alueiden tuloja ja kulutusta on vertailtu hiilen kulutukseen. Katso esim. artikkelin kuva 1 (linkki artikkeliin on yllä uutisjutun jälkeen).

  6. Ari Jokimäki Says:

    Tästä aiheesta on ilmestynyt uusi tutkimus samalta tutkijaryhmältä:

    Situated lifestyles: II. The impacts of urban density, housing type and motorization on the greenhouse gas emissions of the middle-income consumers in Finland (koko artikkeli vapaasti saatavilla tiivistelmäsivulta).


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: