Mammutinpoikanen söi todisteet ympäristöstään

Vuonna 2007 Jamalin niemimaalta joen penkasta löytyi jäätynyt ja muumioitunut mammutinpoikanen, joka on lajiltaan villamammutti (Mammuthus primigenius). Mammutinpoikanen on nimetty Lyubaksi ja se oli kuollessaan noin 1-1,5 kuukauden ikäinen. Radiohiiliajoituksen perusteella Lyuba kuoli noin 45400 kalenterivuotta sitten.

Luyba oli säilynyt muuten kokonaisena, mutta sillä ei ollut enää karvoja. Lyuba on vasta toinen löydetty mammutinpoikanen, jonka ruoansulatuskanava on säilynyt. Vuonna 1977 löytyneellä Dimaksi nimetyllä mammutinpoikasella oli myös ruoansulatuskanava säilynyt, vaikka se olikin osittain tuhoutunut. Lyuban ruoansulatuskanava on säilynyt kokonaisena, mikä tekee Lyuban löydöstä erittäin merkittävän.

Uudessa tutkimuksessa on selvitetty Lyuban ruoansulatuskanavan sisältöä ja sieltä löytyneiden asioiden perusteella on yritetty selvittää, minkälaisessa ympäristössä Lyuba eli. Ruoansulatuskanavan sisällöstä analysoitiin siitepöly, fytoliitti (kasvien tukirakenteista löytyvää mineraalia), kasvien fossiilit ja mineraalit. Näiden analyysien perusteella tehtiin rekonstruktio siitä ympäristöstä, jossa Lyuba eli.

Fytoliittianalyysin perusteella ruoansulatuskanavasta löytyi sammalia, ruohoja, saroja ja yrttejä. Fytoliittianalyysi myös antoi viitteitä kuivista olosuhteista sekä maaperän happamuudesta. Siitepölyanalyysissä näkyi runsaimpina puu- ja pensaslajeja, joista merkittävimmät ovat mänty, siperianmänty, kuusilajit, hieskoivu ja vaivaiskoivu. Näistä siitepölyistä ei voi määritellä lähiympäristöä kovin tarkasti, sillä suurin osa niistä kulkee pitkät matkat ilmassa. Vaivaiskoivun siitepöly on ainoa, joka jää lähiympäristöön. Siitepölyssä näkyy yleisesti paljon samaa kasvillisuutta kuin alueella kasvaa nykyäänkin. Luyba eli alueella, jota peitti sararuohikko. Muita ruohovartisia kasveja kasvoi alueella jonkin verran, kuten myös vaivaiskoivua.

Lyuban ruoansulatuskanavasta löytyi sammaliin kuuluvia lajeja, jotka kuuluvat nykyään arktisen tundran ja taigan lajistoon. Siemeniä löytyi hiukan nata-, sara- ja leinikkilajeista, jotka nekin ovat tundran ja pohjoisten metsien lajistoa (tosin yhtä leinikkilajeista ei tavata enää nykyään). Löytyneissä kasveissa oli sekä märän että kuivan ympäristön lajeja. Ruoansulatuskanavasta löytyi myös hiukan eläinten jäännöksiä, joita olivat vesikirpun munat, matojen jäänteet, hyönteisten ja hämähäkkien osat sekä yksi peltomyyrälajin luu. Luyba oli liian nuori syödäkseen itse kasveja, joten on luultavaa (ja myös tutkimuksen tuloksissa oli tähän viittavia todisteita), että Lyuba on saanut löytyneen lajiston ruoansulatuskanavaansa syömällä aikuisten mammuttien lantaa. Tätä tekevät nykyisten elefanttienkin poikaset.

Lähde: Pavel A. Kosintsev, Elena G. Lapteva, Svetlana S. Trofimova, Oksana G. Zanina, Aleksey N. Tikhonov and Johannes Van der Plicht, Environmental Reconstruction Inferred From The Intestinal Contents Of The Yamal Baby Mammoth Lyuba (Mammuthus Primigenius Blumenbach, 1799), Quaternary International, 2011, doi:10.1016/j.quaint.2011.03.027. [tiivistelmä]

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: