Etelänavan jäävuorilla tärkeä merkitys hiilen kierrossa?

Tutkimusryhmä seurasi ajelehtivaa jäävuorta ja löysi asioita, joilla voi olla merkitystä ilmastonmuutoksen tutkimuksessa. Jäävuoresta sulava vesi jäähdyttää ja laimentaa merivettä. Jäävuoren vaikutus säilyi yllättävän kauan alueella, jonka läpi se oli ajelehtinut. Vaikutus kesti vähintään kymmenen päivää. Jäävuoren vaikutus myös näkyi yllättävän syvällä, jopa 1500 metrin syvyydessä. Jäävuoren tultua tietylle alueelle klorofyllin tuotto väheni ja jäävuoren mentyä klorofyllin tuotto nousi jopa 15 prosenttia. Hiilidioksidin osapaine laski lähellä jäävuorta, mikä saattaa liittyä biologisen toiminnan muutoksiin, mutta voi johtua myös jäävuoresta tulevan sulaveden pienemmästä hiilidioksidipitoisuudesta.

Jäävuoret viilentävät ja laimentavat merivettä, jossa ne ajelehtivat. San Diegossa sijaitsevien Kalifornian yliopiston ja San Diegon yliopiston (UCSD) Scripps-instituutin tutkijoiden mukaan jäävuoret vaikuttavat myös hiilidioksidia käyttävän kasviplanktonin jakaumaan Eteläisellä jäämerellä. Jäävuoret voivat vaikuttaa kasviplanktonin kasvuun Eteläisen jäämeren Atlantin puoleisessa osassa ja etenkin Antarktiksen niemimaan itäpuolella olevalla alueella, joka tunnetaan nimellä ”Jäävuorikuja”.

Tehostunut kasviplanktonin kasvu lisäisi hiilidioksidin poistumista merestä, joka on tärkeä prosessi hiilikierrossa, sanovat National Science Foundation (NSF) rahoittaman tutkimuksen johtajat. Tulokset julkaistaan Deep-Sea Research II -lehdessä nimellä ”Cooling, dilution and mixing of ocean water by free-drifting icebergs in the Weddell Sea.” Tutkimuksen tärkeimmät tulokset kerrottiin myös Nature Geoscience -lehden maaliskuun numerossa.

”Jäävuorien kulkeutumisella ja sulamisella on tärkeä rooli kasviplanktonin esiintymisessä Weddellinmerellä”, sanoo tutkimusartikkelin johtava kirjoittaja John J. Helly, jolla on virka sekä San Diego Supercomputer Centerissä (SDSC) että UCSD:n Scripps-instituutissa. ”Nämä tulokset osoittavat monitieteisen tutkimusryhmän tärkeyden, kun kehitetään järkevää kuvaa luonnosta monessa mittakaavassa, sekä laivasta tapahtuvan kenttätutkimuksen ainutlaatuiset mahdollisuudet.”

”Tulokset osoittavat, että jäävuoret vaikuttavat merten pintavesiin ja sekoittumiseen syvemmällä kuin aikaisemmin on tiedetty”, lisäsi Ronald S. Kaufmann, yksi tutkimusartikkelin kirjoittajista ja apulaisprofessori San Diegon yliopiston Marine Science and Environmental Studies -yksikössä.

Tutkimuksen havainnoissa näkyy pintavesien pitkäaikainen fyysinen ja biologinen muutos jäävuoren kulkeutumisen jälkeen. Muutokset pintaveden ominaisuuksissa, kuten suolaisuudessa, kestivät vähintään kymmenen päivää, mikä on paljon odotettua kauemmin.

Näytteenotto tehtiin pintakartoitusmenetelmällä, jonka avulla seurattiin yli 32 kilometriä pitkän jäävuoren ympärillä olevaa aluetta. Tutkimusryhmä kartoitti saman alueen kymmenen päivän kuluttua jäävuoren ajauduttua pois. Kymmenen päivän jälkeen alueella havaittiin kohonneita klorofylli a:n ja alentuneita hiilidioksidin pitoisuuksia jäävuorettomiin lähialueisiin verrattuna.

”Olimme melko hämmästyneitä havaitessamme jäävuoren vaikutuksen pysyvän monta päivää”, sanoi Helly, SDSC:n Laboratory for Environmental and Earth Sciences -yksikön johtaja.

Uudet tulokset osoittavat, että jäävuoret muodostavat yhteyden geofysikaalisten ja biologisten prosessien välille, mikä vaikuttaa suoraan hiilen kiertoon Eteläisellä jäämerellä. Tämä tutkimus laajentaa huomattavasti edellisten samassa ympäristössä tehtyjen tutkimusten tuloksia ja paljastaa jäävuorten dynaamiset ominaisuudet sekä niiden odottamattomat vaikutukset mereen.

”Nämä havainnot vahvistavat, että jäävuoret ovat dynaaminen ja merkittävä osa napa-alueiden ekosysteemeille, sanoo NSF:n ”Antarctic Organisms and Ecosystems Program” -ohjelman johtaja Roberta L. Marinelli.

Lähde: John J. Helly, Ronald S. Kaufmann, Gordon R. Stephenson Jr. and Maria Vernet, Cooling, dilution and mixing of ocean water by free-drifting icebergs in the Weddell Sea, Deep Sea Research Part II: Topical Studies in Oceanography, 2011, doi:10.1016/j.dsr2.2010.11.010. [tiivistelmä, koko artikkeli, Scripps-instituutin tiedote]

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: