Arktisen alueen kasvit eivät ehkä menestykään paremmin ilmaston lämmetessä

Äärimmäiset sääilmiöt saattavat vaikeuttaa lajien selviytymistä silloin, kun sääolosuhteet muuttuvat tappaviksi. Lyhytaikaiset, hyvin voimakkaat lämpenemisjaksot talvella (lämpötila reilusti plussan puolella useamman päivän ajan) sulattavat lunta ja paljastavat kasveja lumen alta. Lämmin sää ei ole kasveille haitallinen, mutta kun normaalit talviset sääolosuhteet palautuvat, kylmyydeltä suojanneen lumen alta paljastuneet kasvit joutuvat alttiiksi kylmälle.

Yksittäisen lämpenemisjakson on osoitettu vähentävän kasvien lisääntymistä ja lisäävän vuosikasvun hävikkiä. Toistuvien lämpenemisjaksojen vaikutuksia pitemmällä aikavälillä ei kuitenkaan tällä hetkellä tunneta kovin hyvin. Ilmiön laajempia vaikutuksia eliöyhteisön rakenteeseen, kasvuun, hiilitasapainoon ja ravinteiden kiertoon ei myöskään tunneta kovin hyvin. Uudessa tutkimuksessa on selvitetty ilmiön vaikutuksia laajemmin sekä pitemmällä aikavälillä. Tutkimuksessa tehtiin kokeita lämmittämällä kanervakasvien hallitsemaa maastoa kolmena peräkkäisenä vuotena infrapunalampuilla sekä maaperää lämmittävillä kaapeleilla. Valtalajit alueella olivat ikivihreät variksenmarja (Empetrum hermaphroditum) ja puolukka (Vaccinium vitis-idaea) sekä talveksi lehtensä pudottava mustikka (Vaccinium myrtillus).

Toista ja kolmatta talvea seuranneiden kasvukausien aikana variksenmarjan ja mustikan nuppujen avautuminen myöhästyi jopa viikolla. Marjasato väheni variksenmarjalla 11 – 75 prosenttia ja mustikalla 52 – 95 prosenttia. Vuosikasvun hävikkiä esiintyi variksenmarjalla jopa 52 prosenttia, puolukalla 51 prosenttia ja mustikalla 80 prosenttia. Juurten kasvu väheni yli 25 prosenttia, mutta ravinteiden määrä maaperässä ei muuttunut. Biomassan tuotto väheni yli 50 prosenttia kolmatta talvea seuranneella kasvukaudella.

Aiheutunut vahinko näille lajeille oli huomattava. Kasvien reaktio oli päinvastainen verrattuna moniin pitkän ajan ilmaston lämpenemisen mallisimulaatioihin, joissa pohjoisille alueille on ennustettu lisääntynyttä kasvua. Ilmaston lämpenemisen yhteydessä arktiset alueet lämpenevät enemmän talvella kuin kesällä ja voimakkaiden lämpenemisjaksojen esiintyminen talvella tulee ennusteiden mukaan lisääntymään. Tämän tutkimuksen tuloksien perusteella arktisten alueen kasvien reaktio ei siten välttämättä olekaan sellainen kuin on ennustettu.

Lähde: S. Bokhorst, J. W. Bjerke, L. E. Street, T. V. Callaghan, G. K. Phoenix, Impacts of multiple extreme winter warming events on sub-Arctic heathland: phenology, reproduction, growth, and CO2 flux responses, Global Change Biology, 2011, DOI: 10.1111/j.1365-2486.2011.02424.x. [tiivistelmä]

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: