Ilmastonmuutoksen konkreettiset vaikutukset ihmisiin Euroopan eri alueilla 2080-luvulla

Vasta julkaistun tutkimuksen mukaan kotitalouksien vuotuinen taloudellinen hyvinvointi heikkenisi EU:n alueella 0,2-1 %, mikäli 2080-luvulle ennustettu ilmasto vaikuttaisi jo nyt. Tämä tarkoittaisi taloudellisen hyvinvoinnin kasvun pienentymistä 10-50 prosentilla. Jos hyvinvoinnin heikkenemisen oletetaan olevan ajan kuluessa samansuuruinen, ilmastonmuutos voi siis puolittaa EU:n vuotuisen hyvinvoinnin kasvun. Talouden haittavaikutukset ovat vieläkin suurempia, mikäli tarkasteluun otetaan suurempaa lämpenemistä ja merenpinnan nousua ennustava skenaario. Tulokset kuitenkin osoittavat, että Euroopan eri alueilla on suuria eroja. Etelä-Eurooppa, Brittein saaret ja Keski-Eurooppa näyttävät olevan kaikkein herkimpiä ilmaston muutokselle. Toisaalta Suomi ja muu Pohjois-Eurooppa on ainoa alue, jolle ilmastonmuutoksesta on taloudellisesti ajatellen nettohyötyä, mikä johtuu pääasiassa myönteisistä vaikutuksista maatalouteen. Tuloksia tulkittaessa on huomattava, ettei tutkimus pidä sisällään läheskään kaikkia ilmastonmuutoksen seurannaisvaikutuksia. Tutkimuksen tekijät sanovatkin tämän tutkimuksen ehkä aliarvioivan ilmastonmuutoksen vaikutuksia EU:n talouteen.

Uudessa tutkimuksessa selvitettiin ilmastonmuutoksen vaikutuksia matkailuun, merten rannikoiden tulviin, jokien tulviin ja maatalouteen Euroopan eri alueilla. Kuva Kroatiasta, josta on vasta tulossa EU:n jäsenvaltio. Kuvaaja Jari Kolehmainen.

Määrälliset arviot ilmastonmuutoksen aiheuttamista taloudellisista vahingoista perustuvat yleensä siihen, kuinka lämpötilan muuttuminen vaikuttaa bruttokansantuotteeseen (BKT). On kuitenkin olemassa selkeä tarve tarkempaan alueelliseen ja alakohtaiseen vaikutusarviointiin, jotta sopeutumisstrategioita voidaan suunnitella ja priorisoida. Euroopan ilmaston alueellisen muutoksen ja sen fysikaalisten vaikutusten entistä parempi mallintaminen mahdollistaa vaikutusten suuruusluokan selvittämisen.

Uudessa tutkimuksessa esitetään yksityiskohtainen, alueellinen ja kokonaisvaltainen arvio ilmastonmuutoksen fysikaalisista ja taloudellisista vaikutuksista Euroopassa. Tutkimus tarkastelee ilmastonmuutoksen mahdollisten seurausten suuruusluokkaa Euroopassa viidestä eri näkökulmasta: maatalous, jokien tulviminen, rannikkoalueet, matkailu ja ihmisten terveys. Rannikot, maatalous ja jokien tulvat näyttävät olevan tärkeimmät arvioiduista talousvaikutuksista.

Tässä tutkimuksessa EU on jaettu tulkinnan helpottamiseksi viiteen alueeseen: Pohjois-Eurooppa (Latvia, Liettua, Ruotsi, Suomi, Viro), Brittein saaret (Irlanti, Iso-Britannia), Keski-Euroopan pohjoisosat (Alankomaat, Belgia, Puola, Saksa), Keski-Euroopan eteläosat (Itävalta, Ranska, Romania, Slovakia, Slovenia, Tsekki, Unkari) ja Etelä-Eurooppa (Bulgaria, Espanja, Italia, Kreikka, Portugali). Tarkastelussa ovat mukana kaikki muut EU-maat paitsi Kypros, Luxemburg ja Malta. Pohjois-Eurooppa kattaa vain 6 % EU:n bruttokansantuotteesta, kukin muu alue 18-32 %.

Sopeutumisesta on tulossa keskeinen kysymys kansainvälisissä ilmastopolitiikan neuvotteluissa. Joulukuussa 2009 Kööpenhaminassa säädettiin, että vuoteen 2020 mennessä kehittyneiden maiden on annettava sata miljardia Yhdysvaltojen dollaria vuodessa kehitysmaiden tarpeisiin, mukaan lukien sopeutumista auttava rahoitus. Itse asiassa jopa kunnianhimoisia ilmastonmuutoksen hillitsemistavoitteita (esimerkiksi lämpenemisen rajoittaminen kahteen asteeseen) on täydennettävä sopeutumisstrategioilla, joilla voidaan vastata jäljellä jäävään lämpenemisen.

Euroopassa valmistellaan yhteistä ilmastonmuutokseen sopeutumisen strategiaa alkaen vuodesta 2013. Yksi sen keskeisiä oletuksia on se, että ilmastonmuutoksella on vielä paljon tuntemattomia vaikutuksia sekä Euroopan talouteen kokonaisuudessaan että myös talouden eri sektoreihin ja eri maantieteellisiin alueisiin.

Ilmastonmuutoksen taloudellisten vaikutusten arviointi on oleellisen tärkeää, jotta on mahdollista perustella ilmaston lämpenemistä estäviä toimenpiteitä ja minimoida haitallisia seurauksia. Pitkäaikaisten vaikutusten arviointi on kuitenkin erittäin monimutkainen kysymys sekä puuttuvien menetelmien että tietojen takia. Tästä syystä arvioinnissa on otettava huomioon monia virhelähteitä, jotka liittyvät tulevan ilmastonmuutoksen, väestörakenteen, taloudellisen kehityksen ja teknologisen muutoksen ennustamiseen.

Useimmat tutkimukset ovat keskittyneet ilmastonmuutoksen vahinkojen arviointiin yhdistämällä ilmastonmuutos taloudellisiin vaikutuksiin (yleensä maapallon keskilämpötila ja bruttokansantuote). Kuitenkin tällainen lähestymistapa on epätyydyttävä monista syistä. Arviot ovat usein olleet peräisin eri tutkimusjulkaisuista ja siten mahdollisesti ristiriitaisista ilmastoskenaarioista. Usein tutkimuksista on puuttunut myös riittävä maantieteellinen tarkkuus, jotta vaikutuksia ja sopeutumiskeinoja voisi arvioida riittävän hyvin. Lisäksi tarkasteluissa on usein käytetty vain keskilämpötilan sekä sademäärän muutoksia ja jätetty pois muut tekijät.

Tässä uudessa tutkimuksessa tehdyssä mallinnuksessa verrattiin ilmastonmuutoksen tulevia (ennustettu ilmasto 2080-luvulla) talousvaikutuksia nykyiseen (tarkemmin sanottuna vuoden 2010) talouteen. Tällainen kvasistaattinen (staattisena tarkasteltava, tarkastellaan muutosta muuten muuttumattomassa tilanteessa) analyysi siis vastaa tilannetta, joka 2080-luvun ilmastolla olisi nykypäivän talouteen. Toinen vaihtoehto olisi ollut mallintaa tulevaisuuden ilmaston vaikutuksia tulevaisuuden talouteen. Valitussa kvasistaattisessa analyysissä ei kuitenkaan tarvinnut tehdä oletuksia talouden kehityksestä seuraavien kahdeksan vuosikymmenen aikana, mikä vähensi tarvittavien oletusten määrää. Näin myös tulosten tulkinta on yksinkertaisempaa.

Skenaarioissa käytettiin kahta IPCC:n skenaariota: korkeapäästöinen A2 (hiilidioksidipitoisuus 709 ppm eli miljoonasosaa tämän vuosisadan loppuun mennessä) ja vähempipäästöinen B2 (hiilidioksidipitoisuus 560 ppm tämän vuosisadan loppuun mennessä). Skenaarioiden mukaan keskilämpötila nousee Euroopassa 2,5 – 5,4 celsiusastetta. Nämä luvut riippuvat valitusta kasvihuonekaasupäästöjen skenaariosta ja ilmastomallista.

Lämpötila Euroopan alueella voi nousta eri malleissa 2,5 celsiusastetta (B2 HadAM3-HIRHAM), 3,9 celsiusastetta (A2 HadAM3-HIRHAM), 4,1 celsiusastetta (B2 ECHAM4-RCAO) tai 5,4 celsiusastetta (A2 ECHAM4-RCAO). Euroopan alueista Pohjois-Eurooppa lämpenee eniten 2,5 ja 3,9 celsiusasteen skenaarioissa, eteläinen Keski-Eurooppa ja Etelä-Eurooppa taas 4,1 ja 5,4 asteen skenaarioissa. Lämpötilan nousu on vähäisintä Brittein saarilla kaikissa skenaarioissa. Maapallon keskilämpötila nousee skenaarioiden mukaan 2,3 – 3,1 celsiusastetta. Yksi A2-simuloinneista osoittaa pienempää lämpenemistä kuin yksi B2-simulaatioista. Tarkastelussa on pidettävä mielessä, että mallin ennusteissa alueellinen ilmastonmuutos Euroopassa on usein suurempi kuin ilmastonmuutos maapallolla keskimäärin.

Eri lämpötilaskenaarioiden ja eri ilmastomallien ennusteet Euroopan eri alueille. Tietojen lähde Ciscar et al. 2011.

Alueellinen sadantakuvio on samanlainen kaikissa skenaarioissa. Eteläisessä Keski-Euroopassa ja Etelä-Euroopassa sadanta vähenisi verrattuna vertailujaksoon 1961-1990 , kun taas useimmilla muilla EU-alueilla sademäärä kasvaisi kaikissa skenaarioissa, mutta vuodenaikojen välillä olisi suuria eroja.

IPCC:n keräämien tietojen mukaan epävarmuus merenpinnan nousun vaihteluvälistä on laaja. Koska viime aikoina on saatu todisteita ennakoitua nopeammasta merenpinnan noususta, tutkimuksessa tarkastellaan voimakasta nousuennustetta. Tämä johtaa maailmanlaajuiseen merenpinnan 49-59 senttimetrin nousuun vuosisadan loppuun mennessä. Tutkimuksessa selvitettiin myös merenpinnan 88 senttimetrin nousuennustetta osana 5,4 celsiusasteen lämpenemisskenaariota.

Maatalous

Koska tuottavuus ja sadon laatu sekä veden tarve riippuvat suoraan paikallisista ilmastotekijöistä ja ilmakehän hiilidioksidipitoisuudesta, maatalous on erityisen alttiina ilmastonmuutokselle. Maatalous on tärkein maankäyttömuoto sekä veden kuluttaja ja edelleen tärkeä taloudellinen tekijä monilla Euroopan maaseutualueilla. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että ilmastonmuutos lisää maatalouteen tuottavuuden eroja Euroopan eri alueilla.

Tässä tutkimuksessa todettiin, että vuotta 2080 vastaavalla ilmastolla olisi varsin dramaattinen alueellinen vaikutus maatalouteen ja vakava vaikutus koko alueelliseen tuotantoon. Vuoden 2080 skenaariossa alhainen lämpeneminen voi johtaa pieniin muutoksiin EU:n satomäärissä, kun taas 5,4 asteen skenaario saattaa heikentää satoa 10 %.

Kaikki skenaariot osoittavat suuria alueellisia eroja ilmastonmuutoksen vaikutuksista maatalouteen. Etelä-Eurooppa kärsisi satotappioita, jotka voisivat 5,4 asteen skenaariossa olla suhteellisen korkeita, noin 25 %. Keski-Euroopan alueilla seuraisi maltillisia muutoksia satomäärissä. Kaikissa skenaarioissa Pohjois-Eurooppa saisi entistä suurempia satomääriä. Vähäisemmässä määrin myös Brittein saarille olisi hyötyä 4,1 asteen ja 5,4 asteen skenaarioissa. Nämä positiiviset vaikutukset johtuvat kasvukauden pidentymisestä. Tietyt maat (esimerkiksi Irlanti, Belgia, Saksa, Ranska ja Alankomaat) voivat kärsiä, jos lannoitteiden käyttöä maataloudessa rajoitetaan.

Jokien tulvat

Jokien tulviminen on yleisin luonnonkatastrofi Euroopassa. Suuria taloudellisia tappioita aiheuttavat suorat vahingot infrastruktuurille, omaisuudelle ja maatalousmaalle. Välillisiä tappioita seuraa sekä tulva-alueilla että niiden ulkopuolella. Tulvien aiheuttamat tappiot ovat lisääntyneet nopeasti viime vuosikymmeninä. Todettu tulvavahinkojen kasvu johtuu kuitenkin ihmisten toimintaan liittyvistä tekijöistä. Maailmanlaajuisen lämpenemisen odotetaan yleisesti kasvattavan äärimmäisten sadeilmiöiden suuruutta ja taajuutta. Tämä voi johtaa entistä suurempiin ja toistuvampiin jokien tulviin.

Tässä tutkimuksessa ei otettu huomioon muutoksia tulva-alttiilla alueella olevan omaisuuden arvossa tai ihmismäärässä eikä myöskään mahdollisia suojautumistoimenpiteitä. Näin päästiin tarkastelemaan vain ilmastonmuutoksen vaikutusta.

Jokien tulville altistuisi tutkimuksen mukaan 2080-luvulla vuosittain 250 000 – 400 000 eurooppalaista nykyistä enemmän. Tulvien suorat kustannukset lisääntyisivät 7,7 – 15 miljardia euroa. Keskimääräiset vuosittaiset vahingot yli kaksinkertaistuisivat vertailukauteen 1961-1990 verrattuna.

Mitä korkeammaksi keskilämpötila nousee, sitä suurempi on ennustettu kasvu tulville altistuvien ihmisten ja tulvavahinkojen määrässä. Alueelliset erot ovat kuitenkin erittäin isot. Suurin riski on suuressa osassa Länsi-Eurooppaa, Brittein saarilla ja Keski-Euroopassa. Sen sijaan tulvavahinkojen ennustetaan vähentyvän Euroopan koillisosissa, koska keväiset lumien sulamisesta aiheutuvat tulvat vähentyvät.

Rannikot

Rannikkoalueille on keskittynyt paljon omaisuutta ja väestöä. Rannikoilla kaupungistuminen ja väestönkasvu vain kiihtyvät jatkuvasti. Merenpinnan nousu on välitön uhka infrastruktuurille, asutukselle ja rannikkoekosysteemeille.

Vuonna 1995 meren tulvimiselle altistui Euroopassa arviolta 36 000 ihmistä. Ilman sopeutumiskeinoja vuosittain tulville altistuvien ihmisten määrä kasvaa vuoteen 2080 mennessä merkittävästi kaikissa skenaarioissa ja vaihtelee 775 000 ihmisestä 5,5 miljoonaan ihmiseen. Brittein saarilla, Keski-Euroopan pohjoisosissa ja Etelä-Euroopassa on eniten merenrantatulville alttiita alueita.

Taloudellisia kustannuksia aiheutuu myös ihmisille, jotka voivat joutua muuttamaan ranta-alueiden tuhoutumisen (ranta-alueen peittyminen mereen ja eroosio) seurauksena. Nämä kustannukset lisääntyvät huomattavasti ajan myötä, mikäli merenpinta nousee paljon, ja mikäli sopeutumista ei aloiteta. Sopeutumistoimenpiteillä (padot ja rantojen hoito) rannikkotulville altistuvien ihmisten määrää ja rahallisia vahinkoja on kuitenkin mahdollista vähentää huomattavasti.

Matkailu

Turismi on Euroopassa tärkeä taloudellinen tekijä. Joka kuudes turisti maapallolla matkustaa Pohjois-Euroopasta Etelä-Eurooppaan. Ilmastonmuutos voi vaikuttaa merkittävästi matkailuvirtoihin Euroopassa, mikä puolestaan aiheuttaa muutoksia sekä kohdevalikoimassa että matkailusesongeissa.

Kaikki lämpötilaskenaariot antavat viitteitä siitä, että keväisin matkailu voisi laajentua entistä pohjoisemmaksi. Nykyään Espanjassa vallitseva matkailulle ihanteellinen kevätsää näyttäisi laajentuvan useimmille Välimeren rannikkoalueille 2080-luvulla. Myös syksyn muutokset ovat verrattavissa kevääseen. Kesälläkin ihanteellinen matkailualue laajentuu kohti pohjoista, mutta tämä tapahtuu eteläisten alueiden kustannuksella.

Etelä-Eurooppa, missä nykyisin on yli puolet EU:n koko majoituspalveluiden kapasiteetista, voisi olla ainoa alue, jossa yöpymisvuorokaudet vähenevät 1-4 % riippuen käytetystä ilmastoskenaariosta. Muualla Euroopassa yöpymisvuorokausien ennustetaan lisääntyvän 15-25 % kahdessa lämpimimmässä skenaariossa.

Kaikissa ilmastoskenaarioissa matkailulle olisi EU:n laajuisesti suhteellisen pieni, 4-18 miljardin euron positiivinen vaikutus. Keskeinen oletus tässä on se, että matkailujärjestelmä kykenee joustavasti vastaamaan ilmastonmuutokseen. Tämä tarkoittaa sitä, että ilmastonmuutos voi vaikuttaa kokonaiskysyntään, ja että turistivirtojen kausittainen jakautuminen määräytyy ilmastotekijöiden perusteella. Kuitenkin on mahdollista, että yhteiskunnalliset säännökset (esimerkiksi koulujen loma-ajat) voivat estää vuodenaikojen mukaisia matkailuvirtojen muutoksia. Tässä tapauksessa tulokset voivat olla aivan erilaiset. Tällöin esimerkiksi Etelä-Eurooppa ei ehkä pysty kompensoimaan kesän tappioita muina vuodenaikoina saatavilla tuloilla.

Ihmisten terveys

Ilmastonmuutos on monimutkaisesti sidoksissa ihmisten terveyteen. Ilmastolla on suoria vaikutuksia, kuten lämpötiloihin liittyvät sairaudet ja kuolemantapaukset sekä äärimmäisten sääilmiöiden aiheuttamat terveysvaikutukset. Ilmastolla on myös välillisiä terveysvaikutuksia: vesihuollon ongelmat, ruokamyrkytysepidemiat , taudinaiheuttajien leviäminen ja ruoka- sekä vesipula.

Lämpötilan ja kuolleisuuden välillä on suora riippuvuus, joka vaihtelee ilmastoalueen ja maantieteellisen sijainnin mukaan. Korkea lämpötila lisää esimerkiksi lämpöhalvauksia ja kuolleisuutta sydän- ja verisuonitauteihin. Kuitenkin lämpötilan nousu vähentää talviaikaisia kuolemia. Kuolleisuus kasvaa siis sekä kuumassa että kylmässä tiettyjen kynnysarvojen jälkeen.

Ilmaston vaikutus terveyteen 2080-luvulla riippuu sopeutumistoimenpiteistä ja akklimatisaatiosta (elimistön fysiologinen sopeutuminen muuttuviin olosuhteisiin). Ilman akklimatisaatiota kuumuus aiheuttaa tutkimuksen mukaan vuosittain 60 000 – 165 000 kuolemantapausta nykyistä enemmän. Fysiologiset ja käyttäytymiseen liittyvät muutokset ilmaston lämmetessä voivat kuitenkin merkittävästi vähentää arvioitua kuolemantapausten lisääntymistä.

Kylmyyteen liittyvä kuolevuus voi vähentyä vuosittain 60 000 – 250 000 tapauksella. Yhteenlaskettuina kylmään liittyvän kuolleisuuden vähentyminen voi olla merkittävämpää kuin kuumuuteen liittyvä kuolleisuuden lisääntyminen. Tämä tulos voidaan selittää sillä, että nykytilanteessa Euroopassa kuolevuus on suurempaa talvella kuin kesällä.

Yhteenveto ilmastonmuutoksen talousvaikutuksista Euroopassa

Eri lämpötilaskenaarioissa ja eri ilmastomalleissa 2080-luvulle ennustetun ilmaston vaikutukset, mikäli sellainen ilmasto vallitsisi Euroopassa nyt. Tietojen lähde Ciscar et al. 2011.

Jos 2080-luvun ilmasto vaikuttaisi Euroopassa jo nyt, EU:n vuotuiset BKT-tappiot olisivat 20 miljardista eurosta (2,5 asteen skenaario) 65 miljardiin euroon (5,4 asteen skenaario), mikäli merenpinta on noussut korkealle. Kuitenkin bruttokansantuotteen avulla ilmaistu menetys aliarvioi todelliset tappiot. Esimerkiksi tulvien rakennuksille aiheuttamien vahinkojen korjaaminen lisää taloudellista toimintaa ja siis kasvattaa bruttokansantuotetta. Kuluttajien hyvinvointia tämä ei kuitenkaan paranna. Yhteenlaskettuna maatalouden, jokitulvien, rannikoiden ja matkailun muutosten seurauksena EU:n taloudellisen hyvinvointi pienentyisi vuosittain minimissään 0,2 % (2,5 asteen skenaario) ja maksimissaan 1 % (5,4 asteen skenaario ja merenpinnan nousu 88 cm).

Pitkäaikainen, todellisuudessa havaittu EU:n vuosittainen hyvinvoinnin kasvu on ollut noin 2 %. Mikäli vuotuinen tappio on vakio ajan kuluessa, ilmastonmuutos vähentäisi pelkästään näiden neljän tarkastellun osa-alueen seurauksena vuotuista hyvinvoinnin kasvua 0,2-1 %-yksikköä eli 10-50 %. EU:n yhteenlasketut taloudelliset vaikutukset kuitenkin piilottavat eri alueiden, eri ilmastoskenaarioiden ja eri tarkastelukohteiden suuret erot. Kaikissa lämpötilaskenaarioissa useimmille alueille aiheutuu hyvinvoinnin menetyksiä. Poikkeuksena on Pohjois-Eurooppa, jossa taloudellisen hyvinvoinnin lisääntyminen voi olla 0,5-0,8 % vuodessa. Tämä johtuu suurelta osin lisääntyvistä maataloustuotteiden sadoista. Vakavimmin ilmastonmuutos vaikuttaisi Etelä-Eurooppaan, jossa vuotuinen hyvinvoinnin menetys olisi 5,4 asteen skenaariossa noin 1,4 %.

Tarkasteltaessa 2,5 asteen skenaariota ilmastonmuutoksen kustannukset ovat paljon suuremmat maatalouden menetysten, jokitulvien ja rannikoiden ongelmien kuin matkailun muutosten takia. Brittein saaret, pohjoinen Keski-Eurooppa ja Etelä-Eurooppa näyttävät olevan ilmastonmuutokselle kaikkein herkimpiä alueita. Lisäksi siirryttäessä 2,5 asteen skenaariosta 3,9 asteen skenaarioon sekä maatalouden, jokitulvien että rannikoiden tilanne vain pahenee lähes kaikilla alueilla. Pohjois-Euroopan alueella näitä negatiivisia vaikutuksia tasapainottaa maatalouden menestyminen ilmaston lämmetessä.

Koko EU:n alueella 5,4 asteen skenaario johtaisi vuotuiseen 0,7 %:n hyvinvointitappioon. Negatiiviset vaikutukset olisivat yhä voimakkaampia kaikilla aloilla ja kaikilla alueilla. Ilmastonmuutoksen vaikutus Euroopassa keskimäärin on kaikkein voimakkain maatalouteen, samoin kuin on todettu Yhdysvalloissakin. Etelä-Euroopan ja eteläisen Keski-Euroopan vahinkoja ei kompensoi edes maatalouden parempi menestyminen Pohjois-Euroopassa. Myös jokien tulvimisen vaikutus tulee yhä voimakkaammin näkyviin 5,4 asteen skenaariossa erityisesti Brittein saarilla ja Keski-Euroopassa. Korkean merenpinnan (+88 cm) ja 5,4 asteen skenaarion yhdistelmä johtaisi 1 %:n vuotuiseen hyvinvointitappioon EU:ssa. Erityisen merkittäväksi tekijäksi nousisivat rannikot varsinkin Brittein saarilla.

Tuloksia tulkittaessa on huomattava, ettei tutkimus pidä sisällään kaikkia ilmastonmuutoksen seurannaisvaikutuksia. Tutkimuksen tekijät sanovatkin tämän tutkimuksen ehkä aliarvioivan ilmastonmuutoksen vaikutuksia EU:n talouteen. Esimerkiksi mahdollisesti merkittäviä vaikutuksia metsätalouteen, liikenteeseen, energiantuotantoon, muuttoliikkeisiin ja luonnon monimuotoisuuden vähenemiseen ei ole otettu huomioon. Myöskään äärimmäisten sääilmiöiden (helleaallot, myrskyt, kuivuudet) seurauksia ei ole selvitetty suoraan ja seikkaperäisesti. Tarkastelun ulkopuolelle on jätetty myös pienellä todennäköisyydellä tapahtuvat mutta suuresti vaikuttavat ilmiöt, esimerkiksi mahdollinen termohaliinikierron loppuminen tai hidastuminen. Lisäksi tutkimus kattaa lähinnä vain rahalla mitattavia seurauksia.

Lähde: Juan-Carlos Ciscar, Ana Iglesias, Luc Feyen, László Szabó, Denise Van Regemorter, Bas Amelung, Robert Nicholls, Paul Watkiss, Ole B. Christensen, Rutger Dankers, Luis Garrote, Clare M. Goodess, Alistair Hunt, Alvaro Moreno, Julie Richards, and Antonio Soria: Physical and economic consequences of climate change in Europe, PNAS, January 31, 2011, Published online before print, doi: 10.1073/pnas.1011612108 [tiivistelmä, koko artikkeli (PDF), lisämateriaali (PDF)].

Samasta aihepiiristä aiemmin julkaistuja tekstejä:

Millä ilmastoalueilla ilmaston lämpeneminen aiheuttaa vesipulaa?

Britannia siirtymässä sanoista tekoihin: Ilmastonmuutokseen sopeutuminen aloitetaan

CO2-raportti, kysy ilmastonmuutoksesta: Ilmastonmuutoksen vaikutukset Suomessa

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: