Onko ilmastoon sitoutunut liikaa lämpöä jo nyt?

Uudessa tutkimuksessa on tarkasteltu tilannetta, jossa kaikki kasvihuonekaasu- ja aerosolipäästöt lopetetaan heti. Aerosolien viilentävä vaikutus poistuu hyvin nopeasti ja kasvihuonekaasujen vaikutus poistuu hitaasti. Seurauksena on nopea lämpeneminen. Tutkimuksen tuloksena saadaan myös ilmastoon sitoutunut lämpövaikutus, joka arvioidaan 0,6 celsiusasteen suuruiseksi, mutta se saattaa olla paljon suurempikin, mikä vaikeuttaisi päästörajoitustoimien vaikutusta huomattavasti.

Kykymme ennustaa tulevaisuuden ilmastoa riippuu paljon siitä, miten ihmiskunnan tulevat toimet vaikuttavat ilmastoon ja miten tämän ilmastovaikutuksen aiheuttama ilmastonmuutos näkyy ilmastomalleissa. Ihmiskunnan tulevat toimet riippuvat poliittisista päätöksistä, eivätkä siksi ole luonnontieteiden määriteltävissä. Ilmastomallien kyky kuvata tietyistä ilmastoon vaikuttavista tekijöistä aiheutuvia ilmastonmuutoksia taas riippuu ilmastomallien kyvystä kuvata menneitä ilmastonmuutoksia, joiden eteneminen ja syyt tunnetaan ja joita siksi voi käyttää ilmastomallien testaamiseen.

Ilmastojärjestelmästä on vaikeaa erottaa ihmiskunnan toimien ilmastovaikutusten aiheuttamia epävarmuuksia. Tämä vaikeuttaa ilmastomalleihin sisältyvien epävarmuuksien tunnistamista. Ilmastoon sitoutuneen lämpövaikutuksen tutkiminen on osoittautunut lupaavaksi keinoksi ilmastomallien epävarmuuksien selvittämisessä, koska siinä on mahdollista tarkastella erikseen ilmastomallien epävarmuuksia, jotka meitä kiinnostavat, ja hyvin epävarmoja ihmiskunnan tulevien toimien ilmastovaikutuksia. Lisäksi saadaan selville, millainen ilmastonmuutos vähintään on vielä odotettavissa jo tehtyjen toimien seurauksena.

Ilmastoon sitoutuneen lämpövaikutuksen aiemmissa tutkimuksissa on selvitelty, paljonko lisälämpenemistä tapahtuu ilmaston saavuttaessa tasapainotilan, kun ilmakehän ainekoostumus ja ilmastopakote pysyvät nykyisillä tasoillaan. On arvioitu, että tällaisessa tilanteessa lisälämpenemistä tapahtuisi vielä noin 0,6 celsiusastetta. Tämä johtuu siitä, että suuri osa lämmitysvaikutuksesta menee hitaasti lämpeneviin meriin.

Viime aikoina on alettu tutkia skenaariota, jossa ihmiskunnan kasvihuonekaasupäästöt loppuvat kokonaan. Tällaisessa tilanteessa ilmakehän koostumus muuttuu luonnollisten prosessien vaikutuksesta ja lisälämpeneminen riippuu vain ilmastojärjestelmän hitaasta reagoinnista lämmitysvaikutuksen muutoksiin ja kasvihuonekaasujen ”jäännöksistä” aiheutuvasta ilmastopakotteesta. Tämä nollapäästöskenaario, jossa päästöt lopetetaan kokonaan, on katsottu sopivan paremmin ilmastoon sitoutuneen lämpövaikutuksen määrittämiseen kuin aiemmin käytetty vakiopakotteen skenaario, johon kuuluu myös jonkun verran tulevaisuuden lisäpäästöjä vakiopakotteen ylläpitämiseksi.

Nollapäästöskenaarion tutkimuksissa on havaittu, että hiilidioksidipäästöjen lopetushetken jälkeen on kestänyt muutamia satoja vuosia, kun ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden esiteollisen ajan noususta on vähentynyt 60 prosenttia. Sen jälkeen on kestänyt vielä satoja tuhansia vuosia ennen kuin on palattu esiteollisen ajan hiilidioksidipitoisuuteen. Maapallon keskilämpötila on päästöjen lopetushetken jälkeen pysynyt suunnilleen lopetushetken tasolla tai jopa hieman laskenut seuraavan tuhannen vuoden aikana.

Aiemmissa tutkimuksissa on kuitenkin keskitytty hiilidioksidiin, eikä muita kasvihuonekaasuja eikä aerosoleja ole huomioitu. Aerosolit ovat tunnetusti yksi suurimmista epävarmuustekijöistä nykyilmastossa ja ne vaikuttavat voimakkaasti ilmastoon. Nollapäästöskenaariossa onkin lopetettava myös aerosolipäästöt, jotta tulos olisi luotettavampi.

Jos päästöt lopetettaisiin heti, aerosolien pitoisuudet laskisivat päivien tai viikkojen aikaskaalalla takaisin esiteolliselle tasolle. Hiilidioksidi säilyisi ilmakehässä erittäin kauan ja muutkin kasvihuonekaasut säilyisivät ilmakehässä vuosikymmeniä tai jopa vuosisatoja. Kävisikin niin, että päästöjen loppuessa aerosolien viilentävä vaikutus poistuisi hyvin nopeasti, mutta kasvihuonekaasujen lämmittävä vaikutus jatkuisi pidempään. Nettovaikutus olisi siis maapallon nopea lämpeneminen.

Uudessa tutkimuksessa on selvitetty, kuinka ilmasto käyttäytyisi kaikkien päästöjen loppuessa heti huomioiden myös hiilidioksidin lisäksi myös muiden kasvihuonekaasujen ja aerosolien vaikutuksen. Tutkimuksessa käytettiin mallisimulaatioita, joissa oli ensin kasvihuonekaasujen ja aerosolien päästöjä ja kun simulaatiossa oli kulunut 200 vuotta, päästöt lopetettiin kerralla. Vertailun vuoksi simuloitiin myös tilannetta siten, että ainoastaan hiilidioksidin päästöt lopetettiin ja pidettiin aerosolit ja muut kasvihuonekaasut vakiopitoisuuksissa, kuten joissakin aiemmissa tutkimuksissa on tehty.

Tuloksissa nähdään ilmastopakotteen hyppäävän nopeasti voimakkaammaksi hyvin pian kaikkien päästöjen lopettamisen jälkeen. Tämä johtuu siitä, että aerosolien viilentävä vaikutus poistuu. Aerosolien vaikutuksen poistuessa poistuvat myös aerosoleihin liittyvät epävarmuudet. Tulokset tämän jälkeen ovatkin melko luotettavia, koska pelkkien kasvihuonekaasujen vaikutukset tunnetaan melko hyvin. Ilmastopakotteen muuttuessa yhtäkkiä reilusti voimakkaammaksi, myös lämpötilassa tapahtuu nopea nousu. Lämpenemisen määrään tämän muutoksen aikana sisältyy paljon epävarmuuksia, mutta suurimmillaan lämpötila voisi nousta jopa 0,9 celsiusastetta päästöjen lopetushetkestä.

Voimakkaan alkumuutoksen jälkeen ilmastopakote ja lämpötila alkavat pienentyä ja tasoittuvat seuraavien vuosisatojen aikana. Ääritapauksessa on kuitenkin myös mahdollista, että lämpötila jatkaisi nousuaan vielä tuonakin ajanjaksona ilmastojärjestelmän hitaan reagoinnin takia. Toisessa ääritapauksessa lämpötilan poikkeama saattaisi pudota noin puoleen alkumuutoksessa saavutetusta huippuarvosta.

Näiden tuloksien perusteella laskettiin ilmastoon sitoutunut lämpövaikutus, jonka nimellisarvoksi saatiin 0,6 celsiusastetta. Laskennassa ja mallisimulaatioissa on kuitenkin paljon epävarmuustekijöitä, joten ilmastoon sitoutuneen lämpövaikutuksen 90 prosentin luottamusvälin minimiarvoksi saatiin 0,3 celsiusastetta ja maksimiarvoksi peräti 7,2 celsiusastetta. Tämä kertoo siitä, että asiassa tarvitaan paljon lisätutkimusta arvojen tarkentamiseksi. Erityisesti tarvitsemme lisätutkimusta, jotta saamme varmistuksen siitä, että ilmastomme toimii annetun luottamusvälin alarajoilla. Jos ilmastomme toimisi kyseisen luottamusvälin ylärajoilla, ilmastoomme olisi jo nyt sitoutunut suuri lämpövaikutus, eikä lämpenemisen rajoittaminen kahteen asteeseen onnistuisi pelkillä päästörajoituksilla.

Lähde: Armour, K. C., and G. H. Roe (2011), Climate commitment in an uncertain world, Geophys. Res. Lett., 38, L01707, doi:10.1029/2010GL045850. [tiivistelmä, koko artikkeli]

Mainokset

13 vastausta to “Onko ilmastoon sitoutunut liikaa lämpöä jo nyt?”

  1. Esko Pettay Says:

    Tämän ja monen muun tutkimuksen perusteella on todellakin syytä varautua siihen, että kahden asteen raja voi ylittyä vaikka päästöjä onnistuttaisiin rajoittamaan rajusti.
    Pienhiukkasten viilentävä vaikutus on myös syytä muistaa päästöjä putsattaessa.
    Otan taas esimerkiksi laivaliikenteen päästöt, jotka levittävät pienhiukkasia valtavan suurelle alueelle maailman merillä ja ovat siten hidastaneet lämpenemistä (on epäselvää, kuinka paljon). Nyt on jo tehty päätöksiä, jotka astuessaan voimaan vähentävät näitä viilentäviä päästöjä, mutta jopa lisäävät hiilidioksidipäästöjä. Se ei välttämättä ole järkevää tilanteessa, jossa lämpenevä merivesi ruokkii rankkasateita, sulattaa merijäätä ja tuhoaa koralleja.
    Lisää aiheesta täällä: http://www.atmosmare.fi/combined_draft_4_edit.pdf
    Pienhiukkaspäästöjä on syytä rajoittaa niillä alueilla, joilla ne ovat terveydelle haitallisia (valtamerten ulapat eivät ole tällaisia).

  2. Boris Winterhalter Says:

    Piristävä joskin hyödytön mallisimulaatio, jossa maapallo jälleen kerran sovitetaan laatikkomalliin, jossa vallitsee keskivertoilmasto, vaikka todellisuudessa alueelliset vaihtelut ovat todella suuret.

    Ihmettelen minne vesihöyryn, pilvisyyden ja syvien konvektiovirtausten ilmastoa säätelevä vaikutus on unohtunut? Etenkin päiväntasaaja-alueella voimakkaat pystyvirtaukset, jotka läpäisevät tropopaussin, kuljettavat suuria määriä energiaa troposfäärin ylempiin kerroksiin mistä osa säteilee avaruuteen osan levitessä korkeammille leveyspiireille.

    Pilviaiheesta löytyy mielenkiintoinen debatti Roy Spencerin ja Andrew Desslerin välillä: http://www.drroyspencer.com/2010/12/dessler-and-spencer-debate-cloud-feedback/

    Toinen kummallisuus koskee olettamusta kasvihuonekaasujen vaikutuksen pitkäaikaisuudesta (satoja tai peräti tuhansia vuosia). Ainakin metaanin tiedetään hapettuvan ilmakehässä varsin nopeasti ja lopputuloksena vettä ja hiilidioskidia.

  3. Ari Jokimäki Says:

    Piristävä joskin hyödytön mallisimulaatio, jossa maapallo jälleen kerran sovitetaan laatikkomalliin, jossa vallitsee keskivertoilmasto, vaikka todellisuudessa alueelliset vaihtelut ovat todella suuret.

    Et kai sinä väitä, että ilmastomallien simulaatioissa ei näy alueellisia eroja?

    Ihmettelen minne vesihöyryn, pilvisyyden ja syvien konvektiovirtausten ilmastoa säätelevä vaikutus on unohtunut?

    Meinaatko, että tutkijat näkivät vaivaa ja eliminoivat nämä ilmastomalleista, joihin ne ovat jo valmiiksi toteutettuna?

    Pilviaiheesta löytyy mielenkiintoinen debatti Roy Spencerin ja Andrew Desslerin välillä:

    En näe noilla lyhytaikaisiin pilvivaihteluihin perustuvissa tutkimuksissa paljoakaan merkitystä pitemmän ajan ilmastonmuutoksen kanssa, kuten täällä on kirjoitettu:

    https://ilmastotieto.wordpress.com/2010/04/20/nopeasti-hutaistuista-takaisinkytkentamaarityksista/

    Spencer ei muuten tietääkseni ole ottanut mitään kantaa Linin ja kumppanien tutkimuksiin, vaikka kyseessä on Spencerin tutkimuksien kannalta erittäin oleellinen asia. Ainakaan viimeisimmässä tutkimusartikkelissaan hän ei tätä asiaa käsitellyt.

    Toinen kummallisuus koskee olettamusta kasvihuonekaasujen vaikutuksen pitkäaikaisuudesta (satoja tai peräti tuhansia vuosia). Ainakin metaanin tiedetään hapettuvan ilmakehässä varsin nopeasti ja lopputuloksena vettä ja hiilidioskidia.

    Ei siinä ole mitään kummallista. Kyseessähän ei ole yksittäisen molekyylin pysymisaika ilmakehässä, vaan hiilidioksidilisäyksen pysyminen ilmakehässä. Luonnossahan vallitsee melko hyvä tasapaino hiilen kierrossa ilman ihmisen vaikutusta. Kun meri ottaa ilmakehästä yhden hiilidioksidimolekyylin, niin yleensä meri myös luovuttaa yhden hiilidioksidimolekyylin takaisin ilmakehään. Tämän takia hiilidioksidia lisättäessä paljon ilmakehään, koko lisäyksen nollautuminen kestää todella kauan.

  4. Boris Winterhalter Says:

    Tiedän, että malleilla on yritetty simuloida myös rajoitetumpia alueita, kuten IL ja SMHI ovat tehneet Pohjoismaiden osalta, mutta kommenttini koski vain yllä mainittua tutkimusta, jossa käsitellään globaalia ilmastoa.

    Mikäli olen oikein ymmärtänyt, niin vesihöyrylle annetaan malleissa positiivinen takaisinkytkentä kun taasen monet tutkijat (esim. Lindzen, Spencer) väittävät vesihöyryn netto pakotevaikutuksen olevan negatiivinen.

    Tuossa linkittämässäsi ”Nopeasti hutaistusta…” tekstissäsi haet tukea mitätöidä pilvien aiheuttamaa suurta epävarmuutta. Luin nopeasti Lin et al 2010b jutun enkä löytänyt siitä minkäänlaista pohdiskelua vesihöyryn mahdollisesta negatiivisesta säteilypakotteesta vaikka kylläkin maininnan pilviin ja sadantaan liittyvistä epävarmuuksista.

    SB10 on julkaistu:
    Spencer, R. W., and W. D. Braswell (2010), On the diagnosis of radiative feedback in the presence of unknown
    radiative forcing, J. Geophys. Res., 115, D16109, doi:10.1029/2009JD013371.

  5. Ari Jokimäki Says:

    Tiedän, että malleilla on yritetty simuloida myös rajoitetumpia alueita, kuten IL ja SMHI ovat tehneet Pohjoismaiden osalta, mutta kommenttini koski vain yllä mainittua tutkimusta, jossa käsitellään globaalia ilmastoa.

    Globaaleissa ilmastomalleissa on alueellisia eroja ihan samalla tavalla kuin maapallon ilmastossakin – malleillahan yritetään simuloida maapallon ilmastoa. Tässä esimerkiksi perusmallitutkimus Lean & Rind (2008), katso sieltä erityisesti kuva 3, jossa kuvataanlämpötilan muuttumista mallisimulaatioissa eri pakotteiden aiheuttamana:

    http://www.leif.org/research/LeanRindCauses.pdf

    Tämä tutkimus ei ole mitenkään erityinen tapaus, vaan vastaavia esimerkkejä on vaikka kuinka. Hiukan ihmetyttää, miten noin paljon väitteitä ilmastotieteestä esittävä ei ole tietoinen tästä asiasta.

    Mikäli olen oikein ymmärtänyt, niin vesihöyrylle annetaan malleissa positiivinen takaisinkytkentä…

    Ei anneta. Vesihöyrylle tietääkseni annetaan malleissa ainakin sen absorptio-ominaisuudet, mutta vesihöyryn muutokset tapahtuvat malleissa ”itsestään”. Vesihöyryn takaisinkytkentä on siis malleissa muiden asioiden seuraus. Tässä esimerkiksi yksi tutkimus, jossa malleilla arvioidaan vesihöyryn takaisinkytkennän suuruutta:

    http://journals.ametsoc.org/doi/abs/10.1175/2009JCLI3052.1

    Lisäksi vesihöyryn takaisinkytkentä on moneen kertaan mitattu voimakkaasti positiiviseksi suorilla mittauksilla ilmakehästä:

    http://agwobserver.wordpress.com/2009/10/13/papers-on-water-vapor-feedback-observations/

    Tiedän kyllä, että yrität sotkea pilvet tähän vesihöyryn takaisinkytkentään, mutta pilvien takaisinkytkentä on eri asia.

    Lisäksi ihmetettää, että jos sinulla oli tuo käsitys, että vesihöyryn vaikutus esitetään malleissa noin, niin miksi sitten väitit, että se on unohdettu?

    Tuossa linkittämässäsi “Nopeasti hutaistusta…” tekstissäsi haet tukea mitätöidä pilvien aiheuttamaa suurta epävarmuutta.

    Miten niin? Minähän sanoin siihen linkittäessäni: ”En näe noilla lyhytaikaisiin pilvivaihteluihin perustuvissa tutkimuksissa paljoakaan merkitystä pitemmän ajan ilmastonmuutoksen kanssa”. En ole sanonut mitään pilvien epävarmuudesta. Pilvien takaisinkytkentään liittyy runsaasti epävarmuuksia, mikä onkin yksi syy, miksi nuo Spencerin tutkimukset ovat melko lailla merkityksettömiä – vaikka kyllähän sitä kohinankin tutkimusta joskus voidaan tarvita.

    Mainitsit myös Lindzenin. Hänen vuoden 2009 tutkimuksensa näihin takaisinkytkentöihin liittyen sisälsi ehkä enemmän pahoja virheitä kuin mikään muu tutkimus sitä ennen. Täällä olen maininnut niistä muutamia:

    http://agwobserver.wordpress.com/2009/12/05/comments-on-lindzen-choi-2009/

    Täällä mainitaan lisää ehkäpä vielä pahempia virheitä:

    http://www.realclimate.org/index.php/archives/2010/01/lindzen-and-choi-unraveled/

    Lindzenin töitä seuranneena tiesit varmasti tämän jo etukäteen. Pyydän siis sinua harjoittamaan hiukan lähdekritiikkiä, kiitos.

  6. Boris Winterhalter Says:

    ”Globaaleissa ilmastomalleissa on alueellisia eroja ihan samalla tavalla kuin maapallon ilmastossakin – malleillahan yritetään simuloida maapallon ilmastoa. ”
    Minä olen kommentoimassa ArmourRoe tutkimuksesta laatimaasi selostusta, en suinkaan monimutkaisia kytkettyä ilmastomalleja.

    Linkittämääsi Leanin ja Rindin tutkimukseen olin tutustunut jo aiemmin ja pidän sitä edelleen mielenkiintoisena yrityksenä haarukoida eri tekijöiden osuuksia maapallon lämpötilavaihteluissa. Kuva 3:n merkitys jää mielestäni kuitenkin varsin vähäiseksi, varsinkin kun ajatellaan mikä on lämpötiladatan luotettavuus aikavälillä 1889-2006. Olen ollut Judith Leaniin yhteydessä AR4:n ilmestyttyä. Tuolloin jo totesin hänen olevan tiivisti IPCC:n ajatusten takana eikä siis näe sitä kritiikkiä mitä auringon muusta kuin TSI-osuudesta on esitetty.

    ”Tiedän kyllä, että yrität sotkea pilvet tähän vesihöyryn takaisinkytkentään, mutta pilvien takaisinkytkentä on eri asia.”

    Miten niin eri asia? Minä kirjoitin, että monet tutkijat (esim. Lindzen, Spencer) väittävät vesihöyryn netto pakotevaikutuksen olevan negatiivinen. Tietysti vesihöyryn toimintaan on liitettävä pilvet ja vieläpä sadanta kun puhutaan maapallon energia taseesta. Toistaisin vielä, että pilvipeite ei ole edes keskimäärin vakio.

    Lopuksi vielä totean, että kunnioitan Lindzeniä erittäin merkittävänä ilmastotutkijana, joka ei alistu joukkohysteriaan tai ehkä kauniimmin sanottuna ”konsensukseen”, kuten RC:n johtotähdet.

    Geologina ja ilmastokeskusteluun jo pari vuosikymmentä osallistuneena, kysyn edelleen miten selitetään menneiden aikojen ilmastovaihtelut sillä CO2 ei siihen kelpaa. Ensiksi pitäisi selittää edes mistä johtuivat historiallisen ajan suuret heilahdukset. Itse haen vastausta auringon magneettisen aktiivisuuden vaihtelusta ja suurten planeettojen (myös kuun) moduloinnista.

    Annan Ari sinulle krediittiä tämän ilmastotieto sivuston ylläpitämisestä, mutta toivoisin, että antaisit tilaa myös kritiikille.

  7. Ari Jokimäki Says:

    Miten niin eri asia? Minä kirjoitin, että monet tutkijat (esim. Lindzen, Spencer) väittävät vesihöyryn netto pakotevaikutuksen olevan negatiivinen. Tietysti vesihöyryn toimintaan on liitettävä pilvet ja vieläpä sadanta kun puhutaan maapallon energia taseesta.

    Väärin. Vesihöyry on veden kaasumainen olomuoto. Pilvet koostuvat nestemäisestä tai kiinteästä vedestä. Puhuttaessa vesihöyrystä tai sen muutoksista ilmaston lämmetessä (siis takaisinkytkennästä), tarkoitetaan nimenomaan veden kaasumaiseen olomuotoon liittyviä asioita.

    Ilmakehän lämmetessä se voi pitää enemmän vesihöyryä – tämä on tunnettu tosiasia, eikä tätä tietääkseni edes useimmat ilmastonmuutoksen epäilijät kiellä. Kun ilmakehän vesihöyrypitoisuus kasvaa, sen kasvihuonevaikutus kasvaa myös, eli lisääntynyt vesihöyry aiheuttaa lisää lämpenemistä. Tämä tunnetaan vesihöyryn takaisinkytkennän nimellä, eikä siihen sisälly samanlaisia epävarmuuksia kuin pilvien takaisinkytkentään. Tässä on luultavasti syy siihen, miksi ilmastonmuutoksen epäilijät yrittävät koplata nämä asiat yhteen – halu ulottaa tunnettu pilvien takaisinkytkennän epävarmuus myös vesihöyryn takaisinkytkentään, jotta saataisiin voimakkaasti positiiviseksi tiedetty vesihöyryn takaisinkytkentä näyttämään siltä, että se voisi muka olla jopa negatiivinen.

    Vesihöyryn ja pilvien yhteys ei edes ole loppujen lopuksi kovin merkittävä. Ilmakehässä olevasta kosteudesta yli 99 prosenttia on vesihöyryn muodossa (Wentz ja muut, 2007), joten jos ilmakehään lisätään sata kilogrammaa vettä, ainoastaan alle yksi kilogramma siitä menee pilvien vesipisaroiksi tai jääkiteiksi.

    Geologina ja ilmastokeskusteluun jo pari vuosikymmentä osallistuneena, kysyn edelleen miten selitetään menneiden aikojen ilmastovaihtelut sillä CO2 ei siihen kelpaa.

    Hiilidioksidi on siellä yhtenä selittäjänä mukana, kuten tiedät. Mitäs jos yrittäisit pysyä aiheessa, ettei mene taas näiden vakioväittämien heittelyksi tämä keskustelu.

    Annan Ari sinulle krediittiä tämän ilmastotieto sivuston ylläpitämisestä, mutta toivoisin, että antaisit tilaa myös kritiikille.

    En ole ainoa Ilmastotieto-sivuston ylläpitäjä, vaikka tällä hetkellä olenkin aktiivisin kirjoittaja. Muut toimivat kulisseissa, vaikkeivät juuri nyt ehdikään kirjoituksia tekemään.

    Millä tavalla täällä ei ole annettu tilaa kritiikille? Sinä saat edelleen kommentoida täällä, vaikka tähän mennessä väitteesi ovat melko järjestelmällisesti osoittautuneet perättömiksi.

  8. Boris Winterhalter Says:

    Ennen kun kommentoin kysyisin miten kommenttitekstiin saa kappaleen sisäänvedon ja normaalit HTML koodit mukaan?

    Sitten kommentoimaan:

    Tyhmänäkö minua pidät kun kirjoitat ”Väärin. Vesihöyry on veden kaasumainen olomuoto. Pilvet koostuvat nestemäisestä tai kiinteästä vedestä. Puhuttaessa vesihöyrystä tai sen muutoksista ilmaston lämmetessä (siis takaisinkytkennästä), tarkoitetaan nimenomaan veden kaasumaiseen olomuotoon liittyviä asioita.”?

    Kuten joskus aiemmin olen kirjoittanut, niin ensimmäisissä IPCC raporteissa vesihöyryä ei edes käsitelty koska lähdettiin olettamuksesta, että sen määrä ilmakehässä ja siksi myös pilvisyys on periaatteessa lähes vakio toisin kun esim. CO2, jonka lisääntymisen katsotaan aiheuttavan maapallon ilmaston lämpenemisen. Vasta skeptikkojen painostuksesta IPCC ”myönsi” vesihöyryn olevan merkittävä ilmastonmuutokseen liittyvä tekijä. Samalla IPCC:ssä tajuttiin, että CO2:n lisääntyminen ei yksin riitä ”selittämään” havaittua lämpötilan muutosta ja siksi otettiin vesihöyry avuksi kasvihuoneilmiötä vahvistamaan, vaikka sen viipymää ilmakehässä pidettiin mitättömän lyhyenä, max. viikko/pari.

    Sitten heität vielä varsinaisen ankan: ”Vesihöyryn ja pilvien yhteys ei edes ole loppujen lopuksi kovin merkittävä.”

    Itse väitän: PÄINVASTOIN VESIHÖYRYN JA PILVIEN YHTEYS ON NIMENOMAAN RATKAISEVA PIDETTYÄÄN MAAPALLON LÄMPÖTILAN MILJOONIA VUOSIA LÄHES VAKIONA – KARKEASTI +/-10 ASTEEN HAARUKASSA.

    Lisäisin tähän vielä sinulle tiedoksi, jos et sattunut sitä tietämään, että auringon säteily ei tropiikissakaan nosta avomeren lämpötilaa yli 32 asteen haihtumiseen sitoutuvan suuren lämmön takia.

    Tärkeätä on myös ymmärtää, että vesihöyry keventää merenpinnan tuntumassa olevaa ilmaa kiihdyttäen sen konvektiivista pystyvirtausta. Kohotessaan korkeuksiin ilman adiabaattisen jäähtymisen seurauksena vesihöyry tiivistyy pilviksi, eli vedeksi ja lämpötilan laskettua riittävän alas vesi kiteytyy jääksi. Tiivistymisen yhteydessä lämpöä siirtyy ympäröivään ilmaan, joka edelleen saattaa jatkaa nousuaan.

    Veden kiertoon liittyen vesipisaroista ja pienistä jääkiteistä muodostuneet pilvet sekä varjostavat alapuolella olevaa merenpintaa että heijastavat auringon säteilyä takaisin ylöspäin (avaruuteen). Ei pidä myöskään unohtaa, että pilvet toimivat myös tehokkaina laajaspektrisinä lämpösäteilijöinä. Maapallon lämpötaseeseen vaikuttaa ennen kaikkea vesihöyryn troposfääriin kuljettama valtava energiamäärä, mikä korostuu runsaissa trooppisiss,a pystyvirtauksissa (deep convection) jotka ulottuvat jopa alimpaan stratosfääriin.

    Kiitos linkistä Wentz et al. tutkimukseen.

    Sen sijaan, että he vähättelisivät pilvien merkitystä he päinvastoin toteavat, että ilmastomallit vähättelevät sadannan osuutta. Eikä sadantaa ilman pilviä! Suosittelen, että luet tekstin uudelleen.

    Wentz et al, 2007: Climate models and satellite observations both indicate that the total amount of water in the atmosphere will increase at a rate of 7% per kelvin of surface warming. However, the climate models predict that global precipitation will increase at a much slower rate of 1 to 3% per kelvin. A recent analysis of satellite observations does not support this prediction of a muted response of
    precipitation to global warming. Rather, the observations suggest that precipitation and total atmospheric water have increased at about the same rate over the past two decades.

    Kun kommentoit voisit myös mainita mistä asioista olemme samaa mieltä, niin keskustelukin sujuisi ehkä paremmin.

  9. Kaj Luukko Says:

    Pidätkö tutkijoita tyhminä kun kirjoitat:

    Kuten joskus aiemmin olen kirjoittanut, niin ensimmäisissä IPCC raporteissa vesihöyryä ei edes käsitelty koska lähdettiin olettamuksesta, että sen määrä ilmakehässä ja siksi myös pilvisyys on periaatteessa lähes vakio toisin kun esim. CO2, jonka lisääntymisen katsotaan aiheuttavan maapallon ilmaston lämpenemisen. Vasta skeptikkojen painostuksesta IPCC “myönsi” vesihöyryn olevan merkittävä ilmastonmuutokseen liittyvä tekijä. Samalla IPCC:ssä tajuttiin, että CO2:n lisääntyminen ei yksin riitä “selittämään” havaittua lämpötilan muutosta ja siksi otettiin vesihöyry avuksi kasvihuoneilmiötä vahvistamaan, vaikka sen viipymää ilmakehässä pidettiin mitättömän lyhyenä, max. viikko/pari.

    Tiettävästi Arrhenius ensimmäisenä laski ilmastoherkkyyden, ja otti siinä huomioon vesihöyryn takaisinkytkennän. Tämä siis vuonna 1896. Miten voit sanoa, että IPCC:ssä tajuttiin ottaa vesihöyry avuksi kasvihuoneilmiötä vahvistamaan? Se on ollut mukana alusta asti.

    Vesimolekyylin viipymä ilmakehässä todellakin on lyhyt, mutta vesihöyrypitoisuus on verrannollinen lämpötilaan. Lämmin ilma kykenee sitomaan enemmän vesihöyryä kuin kylmä. Tämä on fysikaalinen fakta, joka on myös mittauksin ilmakehästä todettu.

    IPCC ei myöskään ”myönnä” eikä ”tajua” mitään, vaan ainoastaan kokoaa ilmastotutkimuksen tuloksia yhteen raporttiin. Skeptikoiden painostuksesta niiden sisältö ei tietääkseni ole muuttunut. Myöskään Ari Jokimäen tai Boris Winterhalterin tai minun väitteet eivät vaikuta yhtään mihinkään. Saa tietenkin väittää, mutta pitää julkaista tutimus, tai osoittaa lähde.

    HTML-koodit saat helpoiten mukaan katsomalla ne omasta WordPress-blogistasi ”Ilmasto on luonnostaan muuttuva”.

  10. Ari Jokimäki Says:

    En nyt ehdi pitkiä juttuja kirjoittelemaan, joten otan yhden väitteen kerrallaan.

    Kuten joskus aiemmin olen kirjoittanut, niin ensimmäisissä IPCC raporteissa vesihöyryä ei edes käsitelty koska lähdettiin olettamuksesta, että sen määrä ilmakehässä ja siksi myös pilvisyys on periaatteessa lähes vakio toisin kun esim. CO2, jonka lisääntymisen katsotaan aiheuttavan maapallon ilmaston lämpenemisen. Vasta skeptikkojen painostuksesta IPCC “myönsi” vesihöyryn olevan merkittävä ilmastonmuutokseen liittyvä tekijä.

    IPCC:n ensimmäisen arviointiraportin (linkki (noin 30 MB PDF-tiedosto)) executive summaryn ensimmäisen sivun toisessa kappaleessa sanotaan näin: ”The main greenhouse gas, water vapour, will increase in response to global warming and further enhance it”.

    Näin näille sinun väitteillesi tuppaa käymään, kun niitä alkaa oikeasti tarkistamaan. Miksi esität tällaisia ilmiselvästi vääriä väitteitä totuuksina?

  11. Boris Winterhalter Says:

    En pidä tutkijoita tyhminä vaikka itse en aina ymmärrä kaikkea tiedettä. Pätkän minkä lainasit edellisestä kommentistani perustuu havaintoihini luettuani (toki sivuja valikoiden) IPCC raportteja aina ensimmäisestä viimeisimpään.

    Mitä tulee Arrheniukseen niin silloisilla menetelmillä hän teki erinomaista työtä, joskin nykyaikainen spektritutkimus on jotain aivan muuta. Arrhenius valitettavasti vain erehtyi pakote arvioissaan valitettavan paljon, kuten Hans Erren 2006 KTH:ssa Tukholmassa pitämässään esitelmässä totesi.
    Hänen esitelmänsä löytyy: http://www.kolumbus.fi/boris.winterhalter/PDF/ArrheniusCO2.pdf

    Usko tai älä, kyllä minulla on melko hyvä taju siitä miten vesihöyry toimii ilmakehässä.

    Kun kirjoitat, että ”IPCC ei myöskään “myönnä” eikä “tajua” mitään, vaan ainoastaan kokoaa ilmastotutkimuksen tuloksia yhteen raporttiin”, niin ilmeisesti en ole osannut asettaa sanojani oikein tai sitten tahallasi ymmärrät minua väärin.

    IPCC prosessiin jonkin verran tutustuneena voin vakuuttaa, että IPCC:n työryhmät tekevät todella paljon työtä tulkitessaan ja arvioidessaan sopiviksi katsomiaan julkaistuja tutkimuksia ja niistä vetävät johtopäätöksensä, jotka sitten muokataan sopivassa muodossa arviointiraportteihin. Näistä raporteista laaditut päättäjille suunnatut yhteenvedot käyvä vielä arskaan muokkauksen poliittisten päättäjien toiveiden mulaisesti.

    Kyllä minä omissa blogeissani hallitsen HTML-koodit, mutta ilmeisesti WordPress kommenttien osalta niiden käyttö ei ole mahdollista kommenttimuodossa muilta kuin blogin admin-käyttäjältä.

  12. Boris Winterhalter Says:

    Ari Jokimäki sanoo:
    31.1.2011 10.46
    Kiitokset Ari kun panit asiat oikeaan järjestykseen.

    Tarkistin ensiksi IPCC:n ensimmäisen 1990 ja toisen 1995 arviointiraportin tekstit joissa kaikissa vesihöyry oli mukana voimakkaimpana kasvihuonekaasuna. Myös TAR ja AR4 antoi saman tiedon. Näin ollen totean olleeni totaalisti väärässä.

    Nyt ihmettelen miten tuollainen vääristynyt ajatusrakennelma oli päässyt syntymään. Oletettavasti harhani liittyy huolimattomasti luettuihin raportteihin, muistihäiriöön sekä IPCC:n raporteissa esiintyviin taulukkoihin, joissa esitetään kasvihuonekaasuja ja niiden vaikutuksia. Näistä vesihöyry yleensä uupuu. Samoin varsinainen vesihöyry ja pilvet puuttuvat grafiikkoista, joissa kuvataan säteilypakotteita tai palauteita aiheuttavat tekijät. Vain startosfäärin vesihöyry on pienenä tekijänä mukana.

    Saatan kuvitella, että jossain IPCC:n yhteenvedossa painotettiin vain niitä tekijöitä, joihin ihmistoiminta on vaikuttanut (kuten IPCC:n alkuperäinen mandaatti edellytti) ja tuolloin luonnolliset tekijät kuten vesihöyry ja pilvet olisi jätetty mainitsematta.

    Täytyy vastaisuudessa olla huolellisempi ja tässä yhteydessä pyydän lukijoilta anteeksi hahaanjohtavista sanoistani.

    Vesihöyryn ja koko vesikierron suhteen sain kyllä lukemisistani vahvistusta näkemykseeni, että vesihöyryn positiivisen säteilypakotteen (palautteen) nettovaikutus kun pilvet huomioidaan, ei suinkaan ole ”varmasti” positiivinen, mutta katsotaan mitä viides arviointiraportti tuo mukanaan.

  13. Hallinnoija Says:

    Viesteissä voi käyttää normaalia HTML formatointia, jossa HTML-tagi laitetaan on pienempi kuin ja on suurempi kuin -merkkien sisään (ei siis hakasulkujen sisään kuten esim PHP-koodissa).

    Kursiivin saa päälle em-tagilla ja pois /em-tagilla.

    Lihavoinnin saa päälle strong-tagilla ja pois /strong-tagilla.

    Tekstin lainaukseen kannattaa käyttää blockquote-tagia, joka lopetetaan /blockquote-tagilla.

    Linkit laitetaan tagin A HREF=”Internet-osoite” avulla.

    Ylä- ja alaindeksin tagit ovat sup ja sub.

    Täällä lisää ohjeita.


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: