Euroopan vuoristokasvillisuuden riskit ilmaston muuttuessa

Mantereenlaajuiset arviot ilmastonmuutoksen vaikutuksista luonnon monimuotoisuuteen ennustavat monien lajien levinneisyysalueiden supistuvan kuluvan vuosisadan aikana. Tämän mittakaavan arviot ovat kuitenkin liian karkeita, jotta niillä olisi kovinkaan paljon merkitystä vuoristojen elinympäristöjen tai jopa yksittäisten lajien riskien arvioinnissa. Vuoristoissa saattaa esiintyä mikroilmaston muutoksia, joiden avulla lajit saattavat selvitä paikallisesti.

Ilmastonmuutoksen vaikutuksista Euroopan vuoristoissa eläviin lajeihin on tehty tutkimus, jossa arvioitiin 2632 kasvilajin selviytymistä kuluvan vuosisadan aikana. Arviointi tehtiin neljälle erilaiselle ilmastoskenaariolle.

Tuloksien mukaan korkeammalla elävät lajit tulevat menettämään suuremman osan elinympäristöstään kuin matalammalla elävät lajit. Alpiinisista (alppiniityt) lajeista arvioitiin ilmastoskenaariosta riippuen 36 – 55 prosentin menettävän enemmän kuin 80 prosenttia niille sopivasta elinympäristöstä vuosiin 2070-2100 mennessä. Subalpiinisista lajeista (kitukasvuisia puita ja pensaita) vastaavan menetyksen kokisi 31 – 51 prosenttia ja montaanisista lajeista (pyökki- ja pihtametsiä) 19 – 46 prosenttia.

Tutkimuksen mukaan lajien kokemat riskit vaihtelevat eri vuoristoalueiden kesken. Kasvillisuudelle aiheutuvat vaikutukset näyttäisivät olevat suuremmat alueilla, joissa tapahtuu lämpenemistä, mutta sateisuus vähenee. Tällaisia alueita ovat esimerkiksi Pyreneet ja Alppien itäosat Itävallassa. Vastaavasti vähemmän vaikutuksia koituisi alueilla, joissa lämpötila ei nouse niin paljon ja samaan aikaan sateisuus lisääntyy. Tällaisia alueita ovat Norjan ja Ruotsin rajalla sijaitsevat Skandit ja Skotlannin Ylämaat. Tuloksien perusteella ilmastonmuutoksen myötä muuttuvalla sateisuudella on lämpötilan lisäksi myös tärkeä rooli kasvillisuudelle aiheutuvien vaikutuksien määrääjänä.

Lähde: Robin Engler ja muut, 21st century climate change threatens mountain flora unequally across Europe, 2011, Global Change Biology, DOI: 10.1111/j.1365-2486.2010.02393.x. [tiivistelmä]

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: