Talven 2010-2011 sääennuste

Syyskuussa puolalaisten meteorologien kerrottiin ennustaneen, että Eurooppaan on tulossa kylmin talvi tuhanteen vuoteen. Ilmatieteen laitoksen mukaan väite oli perusteeton: ”Meillä Ilmatieteen laitoksella oli vaikeuksia selvittää, mikä oli se uusi sensaatiomainen tutkimus, johon tämä ennuste perustuisi. Lopulta selvisi, että puolalainen meteorologi oli vain median haastattelussa kertonut, että JOS Golfvirta hidastuisi tai pysähtyisi, Pohjois-Euroopan ilmasto kylmenisi… Aivan, kaikkihan tuntevat Golfvirran merkityksen ilmastoomme ja voivat tähän lausuntoon yhtyä. Nyt vain oli käynyt niin onnettomasti, että matkalla viesti hieman muuttui ja oleellinen pieni sana ’jos’ oli jäänyt matkan varrelle.” (klimatologi Reija Ruuhela, Ilmastokatsaus 9/2010, s. 3)

Marraskuun puolivälissä julkaistun tutkimuksen mukaan ilmaston lämpeneminen lisää kylmiä talvia. Tutkijat Vladimir Petuhov (Petoukhov) ja V. A. Semenov Potsdamin ilmastovaikutusten tutkimuskeskuksesta (Potsdam Institute for Climate Impact Research) ovat seuranneet Jäämeren itäosia (Barentsinmeri ja Karanmeri). Kun Jäämeren itäosien jääpeite vähenee ilmastonmuutoksen myötä, merestä pääsee vapautumaan entistä enemmän lämpöä, mikä lämmittää ilmaa. Tämä puolestaan aiheuttaa ilmavirtausten muuttumisen, jolloin kylmät talvet Euroopassa ja Pohjois-Aasiassa yleistyvät aluksi. Äärimmäisen kylmien talvien todennäköisyys kasvaa kolminkertaiseksi. Kylmistä talvista on syytetty joskus auringon heikkoa säteilyä ja joskus Golfvirran heikentymistä, mutta tutkijoiden mukaan merijään vähenemisen ja kylmien talvien välinen korrelaatio on huomattavasti selvempi. Kylmät talvet 2005-2006 ja 2009-2010 eivät siis ole tämän tutkimuksen mukaan ristiriidassa ilmaston lämpenemisen kanssa, vaan pikemminkin ne sopivat kuvaan erinomaisen hyvin ilmastonmuutoksen yhteydessä.

Tämä nyt julkaistu tutkimus ei kuitenkaan ole ennuste talven 2010-2011 säästä, vaan se kertoo vain kylmien talvien todennäköisyyden kasvavan pitkällä aikavälillä ilmaston lämmetessä. Luontainen sään vaihtelu jatkuu. Yksittäinen talvi voi olla kylmä tai lämmin, vaikka kylmien talvien todennäköisyys kasvaisikin. Lisäksi on huomattava, että kyseinen tutkimus perustui vain yhteen ilmastomalliin.

Marraskuun loppupuolella ruotsalainen meteorologi Per Kållberg ennusti Sydsvenskan-lehdessä Pohjois-Eurooppaan hyvin kylmää talvea 2010-2011. Ennuste perustuu Pohjois-Atlantin oskillaatioon (NAO) joka muuttui negatiiviseksi joulukuussa 2009 ja aiheutti osaltaan kylmän talven 2009-2010. Tämä oskillaatio jatkuu edelleen negatiivisena, minkä seurauksena Pohjois-Eurooppaan pääsee virtaamaan arktisen kylmää ilmaa. Tämä negatiivinen NAO voi tuoda Skandinaviaan samanlaiset kylmät talvet kuin 1950- ja 1960-luvuilla, jolloin esiintyi usein negatiivinen NAO (vastaavasti monien viime vuosien lämpiminä talvina NAO on ollut positiivinen). Skandinavian lisäksi kylmä talvi tulee negatiivisen oskillaation aikana myös Britanniaan, Länsi-Eurooppaan ja Yhdysvaltojen itärannikolle. Sen sijaan Länsi-Grönlannissa seurauksena on kostea ja lämmin sää. Myös USA:n länsirannikolla voi olla epätavallisen lämmintä. Meteorologi Per Kållberg kuitenkin tähdentää, että tämä ennuste toteutuu vain, mikäli negatiivinen NAO jatkuu. Varmuutta asiasta ei ole. Tällä hetkellä NAO on jatkunut negatiivisena poikkeuksellisen pitkään. Pohjoisen pallonpuoliskon lämpötilajakaumaa voi seurata karttakuvasta.

Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen (ECMWF) vuodenaikaisennuste arvioi, että tänä talvena joulukuu, tammikuu ja helmikuu saattaisivat olla Suomen keski- ja pohjoisosissa jopa hieman tavanomaista lämpimämpiä. Etelä-Euroopassa taas voi olla normaalia viileämpää. Tämä ennuste on hyvin samankaltainen yhdysvaltalaisten ennusteiden kanssa.

WSI (Weather Services International) kuitenkin ennustaa talven 2010-2011 olevan Britanniassa ja Länsi-Euroopassa keskimääräistä kylmempi, ei kuitenkaan yhtä kylmä kuin viime talvi. Varsinkin alkutalvesta voi tulla normaalia kylmempi. Kaikkein kylmintä on tämän ennusteen mukaan joulukuussa. Kylmää näyttää riittävän vielä tammikuullekin, mutta helmikuussa voi jo hieman lämmetä.

Aiemmat kirjoituksemme Pohjois-Atlantin oskillaatiosta:

NAO muuttuu hiilidioksidipitoisuuden lisääntyessä

Pohjois-Atlantin oskillaatio, Tyynen valtameren tuulet ja arktinen merijää

Mainokset

11 vastausta to “Talven 2010-2011 sääennuste”

  1. Esko Pettay Says:

    Lämmön jakautuminen pohjoisella pallonpuoliskolla on tämän talven osalta alkanut erikoisesti. Esim. Grönlannissa on tällä hetkellä monin paikoin yli 10 astetta lämmintä ja huiput 15 astetta. Siellä siis 20 astetta lämpimämpää kuin normaalisti samalla kun Pohjoismaissa palellaan. Tästä kartasta voi seurata päivän viiveellä koko pallon lämpötiloja ja niiden poikkeamaa keskiarvosta: http://www.esrl.noaa.gov/psd/map/images/fnl/sfctmpmer_01b.fnl.html

  2. Jussi Ylhaisi Says:

    on nama vuodenaikaisennusteet keskileveysasteilla melko onnettomia kun CFS:n vanhoja verifikaatiokarttojakin tarkastelee. puhumattakaan niista kartoista joissa on ennusteen hyvyytta kuvaava maski paalla.

  3. Jari Kolehmainen Says:

    Lämpötilapoikkeamien osalta tilanne muistuttaa monelta osin viime vuoden joulukuun tilannetta:

    http://earthobservatory.nasa.gov/IOTD/view.php?id=43235

    Nyt ollaan vain pari viikkoa etuajassa viime talven samankaltaisesta tilanteesta. En kuitenkaan tarkoita tällä sitä, että tästä voisi tehdä mitään ennustetta tulevasta.

  4. Jyri_ Says:

    Lisää aiheesta :

    http://www.tekniikkatalous.fi/energia/ilmastonmuutos/article536861.ece

    ”Jos haluaa lyödä vetoa kylmän talven puolesta, se kannattaa tehdä nyt.”

  5. Lasse Says:

    Olisiko yleisemminkin niin että on negatiivinen korrelaatio koko pallonpuoliskon talvilämpötilojen ja Suomen vastaavien välillä. Nimittäen näin totesin olevan suurten tulivuorenpurkausten jälkeen gradussani 1988. Ja varovasti jopa ennustin että ilmastonmuutos tuo meille kylmempiä talvia ja lämpimämpiä kesiä (lämpiäis enemmän kuin muualla).

  6. V-P Heikkilä Says:

    Oman amatööritutkimukseni mukaan El Nino ja lämpötila Suomessa korreloivat negatiivisesti. Ensin kyllä luin asiasta, sitten innostuin syöttämään vuosittaisia keskilämpötiloja sekä ENSO-indeksejä Exceliin. Ja kas, tulos on aivan selvä. Sittemmin tutkin NAO:n vaikutusta. Talvisaikaan NAO ja lämpötila korreloivat vahvan positiivisesti, kuten jutussakin todetaan. ENSOn ja NAOn keskinäinen kytkentä lienee heikko, mutta kyllä siinä näkyi pieni negatiivinen korrelaatio.

  7. Ari Jokimäki Says:

    Vilkaisin hiukan tutkimuksia El Niñon ja NAOn ja Euroopan säiden välisistä linkeistä. Tutkimuksia löytyy jonkun verran. Tässä esimerkiksi pari tutkimusta:

    A high resolution AGCM study of the El Nino impact on the North Atlantic/European sector
    http://www.geo.uni-bremen.de/~umerkel/grl.paper.pdf

    Decadal changes in the link between El Nino and springtime North Atlantic oscillation and European-North African rainfall
    http://www.meteo.uni-koeln.de/content/downloads/ArtikelENSONAO-print.pdf

  8. Ari Jokimäki Says:

    Tässä vielä lisäksi yksi tutkimus, jossa ehdotetaan El Niñon vaikuttavan Euroopan ilmastoon stratosfäärin kautta (tästä löysin ikävä kyllä vain tiivistelmän):

    The role of the stratosphere in the European climate response to El Niño
    http://www.nature.com/ngeo/journal/v2/n1/full/ngeo381.html

  9. Jussi Ylhäisi Says:

    Aika mielenkiintoisia tutkimuksia, en ollut tutustunut El Ninon teleconnectioihin juurikaan aikaisemmin. Erityisesti tuon Ineson and Scaife -paperin ensimmäinen viite

    ENSO influence on Europe during the last centuries
    http://www.springerlink.com/content/458538k32814897m/

    on samansuuntainen ja siinä todetaan talven/kevään teleconnection-vaikutus painekenttään Euroopassa. Ja se, kuinka tällä efektillä voisi olla potentiaalia parantaa vuodenaikaisennusteita, kun ENSOn ennustettavuus on NAO:a huomattavasti parempi. Tosin yhtä selvästi tämä ei lähellekään näy, joten ei ihme että että vuodenaikaisennusteista on tropiikissa enemmän hyötyä.

    NAO:on liittyen, myös myrskyratoja tutkittu paljon sekä nykyilmastossa että skenaariosimulaatioissa. Itsekin katselin eilen näitä julkaistuja papereita täällä

    http://saabriefing.com/2010/11/23/talven-kylmyydesta-ja-polaaripyorteesta/

  10. Ari Jokimäki Says:

    Tässä koko teksti tuohon ”ENSO influence on Europe during the last centuries” -artikkeliin:

    http://www.giub.unibe.ch/klimet/docs/climdyn_2007_broennimann_et_al.pdf

  11. Ari Jokimäki Says:

    Innostuin kaivelemaan vähän enemmän artikkeleita tähän liittyen. Täältä löytyy lista ja tiivistelmät ENSOn vaikutuksista Euroopassa ja Pohjois-Atlantilla:

    http://agwobserver.wordpress.com/2010/12/02/papers-on-enso-effects-in-europe/


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: