Talven 2010-2011 sääennuste

Syyskuussa puolalaisten meteorologien kerrottiin ennustaneen, että Eurooppaan on tulossa kylmin talvi tuhanteen vuoteen. Ilmatieteen laitoksen mukaan väite oli perusteeton: ”Meillä Ilmatieteen laitoksella oli vaikeuksia selvittää, mikä oli se uusi sensaatiomainen tutkimus, johon tämä ennuste perustuisi. Lopulta selvisi, että puolalainen meteorologi oli vain median haastattelussa kertonut, että JOS Golfvirta hidastuisi tai pysähtyisi, Pohjois-Euroopan ilmasto kylmenisi… Aivan, kaikkihan tuntevat Golfvirran merkityksen ilmastoomme ja voivat tähän lausuntoon yhtyä. Nyt vain oli käynyt niin onnettomasti, että matkalla viesti hieman muuttui ja oleellinen pieni sana ’jos’ oli jäänyt matkan varrelle.” (klimatologi Reija Ruuhela, Ilmastokatsaus 9/2010, s. 3)

Marraskuun puolivälissä julkaistun tutkimuksen mukaan ilmaston lämpeneminen lisää kylmiä talvia. Tutkijat Vladimir Petuhov (Petoukhov) ja V. A. Semenov Potsdamin ilmastovaikutusten tutkimuskeskuksesta (Potsdam Institute for Climate Impact Research) ovat seuranneet Jäämeren itäosia (Barentsinmeri ja Karanmeri). Kun Jäämeren itäosien jääpeite vähenee ilmastonmuutoksen myötä, merestä pääsee vapautumaan entistä enemmän lämpöä, mikä lämmittää ilmaa. Tämä puolestaan aiheuttaa ilmavirtausten muuttumisen, jolloin kylmät talvet Euroopassa ja Pohjois-Aasiassa yleistyvät aluksi. Äärimmäisen kylmien talvien todennäköisyys kasvaa kolminkertaiseksi. Kylmistä talvista on syytetty joskus auringon heikkoa säteilyä ja joskus Golfvirran heikentymistä, mutta tutkijoiden mukaan merijään vähenemisen ja kylmien talvien välinen korrelaatio on huomattavasti selvempi. Kylmät talvet 2005-2006 ja 2009-2010 eivät siis ole tämän tutkimuksen mukaan ristiriidassa ilmaston lämpenemisen kanssa, vaan pikemminkin ne sopivat kuvaan erinomaisen hyvin ilmastonmuutoksen yhteydessä.

Tämä nyt julkaistu tutkimus ei kuitenkaan ole ennuste talven 2010-2011 säästä, vaan se kertoo vain kylmien talvien todennäköisyyden kasvavan pitkällä aikavälillä ilmaston lämmetessä. Luontainen sään vaihtelu jatkuu. Yksittäinen talvi voi olla kylmä tai lämmin, vaikka kylmien talvien todennäköisyys kasvaisikin. Lisäksi on huomattava, että kyseinen tutkimus perustui vain yhteen ilmastomalliin.

Marraskuun loppupuolella ruotsalainen meteorologi Per Kållberg ennusti Sydsvenskan-lehdessä Pohjois-Eurooppaan hyvin kylmää talvea 2010-2011. Ennuste perustuu Pohjois-Atlantin oskillaatioon (NAO) joka muuttui negatiiviseksi joulukuussa 2009 ja aiheutti osaltaan kylmän talven 2009-2010. Tämä oskillaatio jatkuu edelleen negatiivisena, minkä seurauksena Pohjois-Eurooppaan pääsee virtaamaan arktisen kylmää ilmaa. Tämä negatiivinen NAO voi tuoda Skandinaviaan samanlaiset kylmät talvet kuin 1950- ja 1960-luvuilla, jolloin esiintyi usein negatiivinen NAO (vastaavasti monien viime vuosien lämpiminä talvina NAO on ollut positiivinen). Skandinavian lisäksi kylmä talvi tulee negatiivisen oskillaation aikana myös Britanniaan, Länsi-Eurooppaan ja Yhdysvaltojen itärannikolle. Sen sijaan Länsi-Grönlannissa seurauksena on kostea ja lämmin sää. Myös USA:n länsirannikolla voi olla epätavallisen lämmintä. Meteorologi Per Kållberg kuitenkin tähdentää, että tämä ennuste toteutuu vain, mikäli negatiivinen NAO jatkuu. Varmuutta asiasta ei ole. Tällä hetkellä NAO on jatkunut negatiivisena poikkeuksellisen pitkään. Pohjoisen pallonpuoliskon lämpötilajakaumaa voi seurata karttakuvasta.

Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen (ECMWF) vuodenaikaisennuste arvioi, että tänä talvena joulukuu, tammikuu ja helmikuu saattaisivat olla Suomen keski- ja pohjoisosissa jopa hieman tavanomaista lämpimämpiä. Etelä-Euroopassa taas voi olla normaalia viileämpää. Tämä ennuste on hyvin samankaltainen yhdysvaltalaisten ennusteiden kanssa.

WSI (Weather Services International) kuitenkin ennustaa talven 2010-2011 olevan Britanniassa ja Länsi-Euroopassa keskimääräistä kylmempi, ei kuitenkaan yhtä kylmä kuin viime talvi. Varsinkin alkutalvesta voi tulla normaalia kylmempi. Kaikkein kylmintä on tämän ennusteen mukaan joulukuussa. Kylmää näyttää riittävän vielä tammikuullekin, mutta helmikuussa voi jo hieman lämmetä.

Aiemmat kirjoituksemme Pohjois-Atlantin oskillaatiosta:

NAO muuttuu hiilidioksidipitoisuuden lisääntyessä

Pohjois-Atlantin oskillaatio, Tyynen valtameren tuulet ja arktinen merijää

%d bloggaajaa tykkää tästä: