Sisäisen vaihtelun osuus viimeaikaisesta lämpenemisestä

Uuden tutkimuksen mukaan viime vuosikymmeninä tapahtuneeseen voimakkaaseen maapallon lämpenemiseen on osaltaan vaikuttanut sisäinen vaihtelu, joka saattaa liittyä Atlantilla vallitsevaan, usean vuosikymmenen aikaskaalalla toimivaan oskillaatioon (Atlantic multidecadal oscillation, AMO). Tämän sisäisen vaihtelun vaikutus maapallon lämpötilaan on kuitenkin pienempi kuin kasvihuonekaasujen aiheuttama lämpeneminen pitkän aikavälin trendeissä. Kyseinen sisäinen vaihtelu vaikuttaa kuitenkin merkitsevästi alle 30 vuotta lyhyemmillä ajanjaksoilla.


Sisäisen vaihtelun vaikutus näkyy maapallon pintalämpötilan mittaussarjoissa.

Viimeisen sadan vuoden aikan maapallon pinta on lämmennyt noin 0,7 ˚C. Ilmaston lämpenemisellä on arvioitu olevan erittäin vakavia seurauksia, joten on ensisijaisen tärkeää selvittää maapallon lämpenemisen syyt. Monien tutkimuksien mukaan ihmisen toiminta on lämpenemisen tärkein syy. Lämpeneminen ei ole tapahtunut tasaisesti ajan myötä, vaan on yleisesti ottaen kiihtynyt (vuosina 1901-2005 lämpeneminen oli noin 0,075 ˚C kymmenessä vuodessa keskimäärin, mutta vuosina 1981-2005 se oli jo 0,24 ˚C kymmenessä vuodessa). Tiedetään myös olevan ajanjaksoja, jolloin lämpenemistä ei tapahtunut (1950-1970 ja 1998-2007) vaikka kasvihuonekaasujen määrä lisääntyi edelleen.

Ihmisen aiheuttama ilmaston lämpeneminen ei ole epäilyksen alainen, mutta lämpenemisen viimeaikaisen kiihtymisen syyt ovat voimakkaan mielenkiinnon aiheena. Epäselvää tässä on se, paljonko sisäinen vaihtelu (ilmaston sisäinen muutos, kun pakotteita ei ole läsnä) on vaikuttanut viimeaikaiseen lämpenemisen kiihtymiseen.

Uudessa tutkimuksessa DelSole ja kumppanit ovat selvitelleet sisäisen vaihtelun vaikutusta viimeaikaiseen ilmaston lämpenemiseen. Aihetta on tutkittu ennenkin. Aiemmat tutkimukset ovat yleensä määritelleet ilmastoa pakottavien tekijöiden vaikutuksia ja määritelleet niiden perusteella myös sisäisen vaihtelun osuuden. Tässä uudessa tutkimuksessa asiaan paneudutaan hiukan syvemmälle niin, että pyritään tarkentamaan sisäisen vaihtelun olemusta ja jopa selvittämään sen aiheuttajaa. Perinteisesti pakotteiden vaikutus on määritetty ilmastomallien avulla tulkitsemalla simuloidun ilmaston vasteesta pakotteen odotettu vaikutus ja sisäinen vaihtelu on määritelty sen tilastollisten ominaisuuksien perusteella. DelSole ja kumppanit tekevät asian toisella tavalla. He sisällyttävät sisäisen vaihtelun malleihin asiaksi, jota yritetään tunnistaa pakotteiden mukana.

DelSole ja kumppanit käyttävät tilastollista menetelmää sisäisen vaihtelun tunnistamiseksi. Vuosikymmenien aikaskaalalla tapahtuva vaihtelu on kuitenkin hieman erilaista eri malleissa, joten DelSole ja kumppanit päätyvät tutkimaan asiaa useilla eri malleilla. Tämäkään lähestymistapa ei kuitenkaan ole ongelmaton. Jotta yksittäinen malli ei pääsisi hallitsemaan tilannetta, tutkimuksessa varmistettiin lisäksi, että tunnistettu vaihtelu näkyi kaikissa malleissa erikseen.

Mallisimulaatioita suoritettiin ensin ilman pakotteita (esimerkiksi ilman kasvihuonekaasujen lisääntymisen vaikutusta), jotta mallien sisäinen vaihtelu näkyisi selvästi ja saataisiin näin sisäisen vaihtelun olemus määritettyä tarkemmin. Näin havaituista vaihteluista voimakkain kohdistuu Pohjois-Atlantille ja pohjoiselle Tyynellemerelle. Se vaihtelee useiden vuosikymmenien sykleissä. Vastaava vaihtelu on löydetty myös aiemmissa tutkimuksissa. Ominaisuuksiensa perusteella kyseinen vaihtelu näyttäisi olevan merien kiertoliikkeeseen liittyvä asia. On kuitenkin huomattava, että vaihtelu esiintyy kahdessa meressä, joten on mahdollista, että vaihtelu alkaa toisessa meressä ja toisen meren vaihtelu on vain reaktio toisen meren vaihteluun.

Seuraavaksi mallisimulaatioihin otettiin myös pakotteet mukaan ja havaitut merien pintalämpötilat sisällytettiin simulaatioihin. Tällä tavoin voidaan määrittää, miten löydetty vaihtelu vaikuttaa kokonaislämpenemiseen pakotteiden rinnalla.

Tuloksien tarkastelu osoittaa, että simulaatiossa sisäinen vaihtelu ei selitä 1970-luvulta lähtien tapahtunutta lämpenemistä kokonaan, vaan siihen tarvitaan simulaatiossa mukana olevia pakotteita (ihmisen aiheuttamat ja luonnolliset). Viimeisen sadan vuoden aikana on kuitenkin selvästi nähtävissä, että edellä mainittu sisäisen vaihtelun komponentti seuraa merenpinnan lämpötilan vaihteluita hyvin läheisesti vuosikymmenien aikaskaalalla.

Sisäisen vaihtelun komponentti täsmää erittäin hyvin AMO:n indeksin kanssa, joten AMO näyttää olevan tämän mallien simulaatioissa näkyvän sisäisen vaihtelun ilmentymä oikeassa elämässä.

Pakotteiden muuttuminen saattaa vaikuttaa myös sisäiseen vaihteluun. Tätä asiaa tarkasteltaessa kävi kuitenkin ilmi, että jos pakotteet vaikuttavat sisäiseen vaihteluun, tämä vaikutus on todennäköisesti pieni.

Sisäisen vaihtelun rooli selviää, kun vertaillaan havaittua merien pintalämpötilaa mallin tuottamaan merien pintalämpötilaan. Vertailussa tutkitaan erikseen pakotteiden vaikutus ilman sisäistä vaihtelua sekä pakotteiden ja sisäisen vaihtelun yhteinen vaikutus. Pakotteiden ja sisäisen vaihtelun tapauksessa mallin tuottama tulos ei poikkea tilastollisesti merkitsevästi havaitusta, joten pakotteiden ja sisäisen vaihtelun avulla saadaan mallissa tyydyttävästi kuvattua havaittu merien pintalämpötila. Pelkillä pakotteilla saadaan huonompi tulos.

Simulaatioita ja havaintoja tarkasteltiin myös kahdessa eri osassa ajallisesti niin, että tarkastelussa oli ajanjaksot 1946-1977 ja 1977-2008. Jälkimmäisen ajanjakson aikana merien pintalämpötila nousi huomattavasti nopeammin, eli lämpeneminen näytti ”kiihtyvän”. Mallisimulaatioiden pakotteet kuitenkin osoittivat samanlaista lämpenemistä näille kahdelle ajanjaksolle. Kun sisäinen vaihtelu otetaan huomioon pakotteiden lisäksi, tuloksena oleva lämpenemiskehitys on lähes samanlaista kuin havainnoissa näille kahdelle ajanjaksolle.

Tämän tuloksen mukaan merien pintalämpötiloissa havaittu kehitys ei johtunut siitä, että pakotteiden vaikutus voimistui. Lämpenemisen voimistuminen näyttää johtuvan siitä, että sisäinen vaihtelu aiheutti viilenemistä ensimmäisellä ajanjaksolla ja lämpenemistä jälkimmäisellä ajanjaksolla. Pakotteiden vaikutus oli noin 0,1 K per vuosikymmen. Sisäisen vaihtelun amplitudi 16 vuoden ajanjaksolla oli 0,169 K per vuosikymmen ja 0,0776 K per vuosikymmen 32 vuoden ajanjaksolla. Tämä tarkoittaa sitä, että lyhyellä aikavälillä pakotteiden aiheuttama lämpeneminen ei välttämättä erotu sisäisestä vaihtelusta. Vieläkin lyhyemmillä ajanjaksoilla tulee myös muita sisäisen vaihtelun komponentteja (esimerkkinä El Niño) voimakkaasti mukaan häiritsemään pakotteiden vaikuttamisen tunnistamista. Tämä myös viittaa siihen, että lämpenemisen puuttuminen ajanjaksolla 1998-2008 ei riitä kertomaan, että pitkän ajan lämpenemistrendi olisi loppunut.

Sisäinen vaihtelu voi siis vaikuttaa merkitsevästi lyhyellä aikavälillä, mutta se ei näyttäisi voivan selittää vuosisadan aikana havaittua 0,8 celsiusasteen lämpenemistä merien pintalämpötiloissa.

Lähde: Timothy DelSole, Michael K. Tippett, Jagadish Shukla, A Significant Component of Unforced Multidecadal Variability in the Recent Acceleration of Global Warming, Journal of Climate, 2010, doi: 10.1175/2010JCLI3659.1. [tiivistelmä, koko artikkeli]

Advertisements

16 vastausta to “Sisäisen vaihtelun osuus viimeaikaisesta lämpenemisestä”

  1. Boris Winterhalter Says:

    Kirjoitat, että ”Ihmisen aiheuttama ilmaston lämpeneminen ei ole epäilyksen alainen, mutta lämpenemisen viimeaikaisen kiihtymisen syyt ovat voimakkaan mielenkiinnon aiheena. Epäselvää tässä on se, paljonko sisäinen vaihtelu (ilmaston sisäinen muutos, kun pakotteita ei ole läsnä) on vaikuttanut viimeaikaiseen lämpenemisen kiihtymiseen.”

    En kiellä etteikö ihmisen toiminta maankäyttömuutoksien ja ehkä hieman myös fossiilisten polttoaineiden käytön kautta ole vaikuttanut paikalliseen lämpenemiseen. Globaalilla tasolla se lienee kuitenkin varsin marginaalista.

    Merkittävin syy lämpötilastojen osoittamalle nousulle lienee kuitenkin UHI eli kaupunkisaareke efekti, kun samalla huomioidaan pienestä jääkaudesta toipumisesta johtuva mahdollinen lämpeneminen. Mitään viimeaikaista lämpenemisen kiihtymistä en tosin näe – päinvastoin.

    Toki maapallon dynaamisuudesta johtuen vuotuiset lämpötilan heilahtelut ovat varsin suuria, kuten satelliittien mikroaaltomittaukset osoittavat. Samojen mittausten perusteella lämpeneminen näyttää hidastuneen ja jopa pysähtyneen; liekö alku pitkäaikaiselle viilenemiselle?

  2. Ari Jokimäki Says:

    Merkittävin syy lämpötilastojen osoittamalle nousulle lienee kuitenkin UHI eli kaupunkisaareke efekti,…

    Kenties sitten kerrot miten UHI eli kaupunkien lämpösaareke vaikuttaa merien pintalämpötilaan, joita käytettiin tässä kyseisessä tutkimuksessa?

  3. Boris Winterhalter Says:

    Mihin oikein tähtäät kun kysyt miten UHI vaikuttaa merien pintalämpötilaan? Itsestään selvä vastaus on: ei mitenkään.

    Miksi kirjoituksesi kuvassa esität HadCruT ja GISS tietoihin perustuvia lämpötilakäyriä eikä meriveden lämpötilaa? Käyräsi kuvaavat pintalämpötilaa, eli ilman lämpötilaa noin 1,5 metrin korkeudella maanpinnasta. Tähän pintalämpötilaan UHI vaikuttaa: http://www.kolumbus.fi/boris.winterhalter/FIG/Stationdropout.jpg. Toki NASAn Gavin Schmidt kieltää kuvan sanoman väittäen, että UHI on kompensoitu. Ehkä yritetty mutta… Mutta palataan itse asiaan.

    Siteeraamasi lähinnä Atlantin oskillaatiota koskeva tutkimus käsittelee sen sijaan meren pintalämpötilaa (vuodesta 1850 lähtien kerätystä datasta muodostettu HadSST2 tietokanta). Tutkimuksessa todetaan myös, että viime vuosisadan lämpötilan heilahtelut saattaisivat johtua merten sisäisestä oskillaatiosta eikä näin ollen liity väitteeseen ihmisen aiheuttamasta lämpötilan noususta.

    Mainitsemasi ”tutkimuksen mukaan viime vuosikymmeninä tapahtuneeseen voimakkaaseen maapallon lämpenemiseen on osaltaan vaikuttanut sisäinen vaihtelu, joka saattaa liittyä Atlantilla vallitsevaan, usean vuosikymmenen aikaskaalalla toimivaan oskillaatioon (Atlantic multidecadal oscillation, AMO).

    Sitten jatkat uskontunnustuksen omaisesti, että ”Tämän sisäisen vaihtelun vaikutus maapallon lämpötilaan on kuitenkin pienempi kuin kasvihuonekaasujen aiheuttama lämpeneminen pitkän aikavälin trendeissä.” Miksi tässä seuraat IPCC:n omaksumaa mantraa vaikka tiedät, että pilvisyyden ja auringon vaikutuksista tulee jatkuvasti uutta tietoa joka kyseenalaistaa uskoa hiilidioksidin ”pahuuteen”.

    Sinussa oleva tutkija toteaa lisäksi, että ”merien Kyseinen sisäinen vaihtelu vaikuttaa kuitenkin merkitsevästi alle 30 vuotta lyhyemmillä ajanjaksoilla.” kuten DelSole et al korostavat. Tähän yhteyteen olisi voinut vielä jatkaa PDO:n (Pacific Decadal Oscillation) roolia ilmaston säätelijänä, mutta hyvä näinkin.

  4. Kaj Luukko Says:

    Sitten jatkat uskontunnustuksen omaisesti, että “Tämän sisäisen vaihtelun vaikutus maapallon lämpötilaan on kuitenkin pienempi kuin kasvihuonekaasujen aiheuttama lämpeneminen pitkän aikavälin trendeissä.” Miksi tässä seuraat IPCC:n omaksumaa mantraa vaikka tiedät, että pilvisyyden ja auringon vaikutuksista tulee jatkuvasti uutta tietoa joka kyseenalaistaa uskoa hiilidioksidin “pahuuteen”.

    Miten sitten teksti mielestäsi olisi pitänyt suomentaa, kun siinä sanotaan:

    While the IMP can contribute significantly to trends for periods of 30 years or less, it cannot account for the 0.8°C warming trend that has been observed in the twentieth century spatially averaged SST.

    ja

    Thus, we conclude that the warming that has been observed since the 1970s is very unlikely to have occurred due to internal variability and is consistent with the warming due to anthropogenic and natural forcing predicted by models, consistent with the major conclusions of the IPCC (Hegerl et al. 2007).

    Tiede ei ota kantaa hyvään tai pahaan, edes hiilidioksidin suhteen. IPCC:n raportit perustuvat tieteelliseen kirjallisuuteen, eikä sillä ole omaksuttua ”mantraa”, eikä edes mielipidettä.

  5. Ari Jokimäki Says:

    Boris Winterhalter kirjoitti:
    Mihin oikein tähtäät kun kysyt miten UHI vaikuttaa merien pintalämpötilaan? Itsestään selvä vastaus on: ei mitenkään.

    Tähtään siihen, että merien pintalämpötila näyttää vastaavanlaista lämpenemistä kuin esim. GISSin ja HadCRUTin pintalämpötila-analyysit. Itsekin olet sitä mieltä ettei UHI vaikuta merien pintalämpötilaan, joten on vaikea ymmärtää, miksi yrität esittää UHIn merkittävimpänä syynä lämpötilastojen osoittamalle nousulle.

    Satelliittimittaukset troposfäärin alaosasta sopivat hyvin yhteen pintalämpötila-analyysien kanssa. Tämä on nähtävissä selvästi esim. Heikki Nevanlinnan erään esitelmän esitysmateriaalista ja sieltä kalvo 26. Siellä nähdään kuinka pitkän ajan trendi ja lyhyet vaihtelutkin sopivat hyvin toisiinsa. UHIlle ei tuossa jää oikein tilaa, ellet usko UHIn sotkevan myös koko alatroposfäärin lämpötilaa. Katso myös kalvo 25, jossa esitetään maapallon lämpötilan muutos ja ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden muutos samassa kuvaajassa. Nevanlinna on ilmoittanut (yksityisessä keskustelussa) näiden kahden korrelaation olevan noin 0,9. Noin hyvää korrelaatiota ei yleensä näe ilmoitettavan esim. Auringon parametrien ja maapallon lämpötilan välille.

    Lisäksi, kuten tiedät, UHIn vaikutuksia maapallon pintalämpötilaan on tutkittu paljon. Näistä olemme Ilmastotiedossakin aiemmin kertoneet:

    Thomas Karl – luento NOAAn pintalämpötila-analyysistä

    Olemme myös suomentaneet Skeptical Science -artikkelin aiheesta:

    Liioitteleeko kaupunkilämpösaareke ilmaston lämpenemistä?

    Lopuksi, tässä tutkimusartikkeleita aiheesta omasta blogistani (AGW Observer):

    Papers on urban heat island

  6. Kaj Luukko Says:

    Nämä SST-käppyrät voi laittaa vierekkäin GISS, HadCRUT, ja UAH –käppyröiden kanssa, ja kysyä, missä UHI näkyy?

    http://hadobs.metoffice.com/hadsst2/diagnostics/global/nh+sh/

    Tamino kysyi elokuussa otsikolla ” Urban Wet Island?”, johtuuko ilmakehän absoluuttisen kosteusprosentin kasvu myös UHI:sta:

    http://tamino.wordpress.com/2010/08/08/urban-wet-island/

    Tuo osaltaan todistaa myös vesihöyryn positiivisen takaisinkytkentämekanismin, täsmälleen kuten teoria sanoo: Jos ilmakehä lämpenee, vesihöyryn määrän ilmassa on pakko lisääntyä.

  7. Boris Winterhalter Says:

    Kai Luukolle totean, että käännös on ihan OK.

    Täytynee yrittää valita sanat paremmin. En sanonut että Co2 on paha vaan lainausmerkeissä usko CO2:n ”pahuuteen” tarkoittaen sen katastrofaaliseksi uskottuun vaikutukseen. Toki raportit (etenkin WG1) perustuvat kirjallisuuteen, mutta johtopäätökset ovat nimenomaan raportin laatijoiden koostamia, joita tosin poliittiset päättäjät ovat vielä sorvanneet kansallisten intressien suuntaan. Mantrana pidän jatkuvasti toistettua väitettä että ”science is settled” ja lämpenemisen syynä ovat ihmisperäiset kasvihuonekaasupäästöt.

    Ari Jokimäelle: UHI osuuteen lämpötilaan on selkeästi todettavissa, tosin sen korjaaminen vastaaman neitseellisen maiseman lämpötiloja ei ole yksinkertaista kuten AGW sivuillasi olleet tutkimuksetkin osoittavat.

    Kalifornian eläkkeellä oleva valtion meteorologi James Goodridge laati valaisevan graafin: http://www.kolumbus.fi/boris.winterhalter/FIG/CalifCountyTempsEN.gif jossa näkyy hienosti miten taajamien asukasluvut vaikuttavat lämpötilan nousunopeuteen.

    Se, että Nevanlinna osoittaa satelliittimittausten olevan yhteneväisiä maamittausten kanssa osoittaa, että lämpömittari dataa on opittu korjaamaan (gridauksessa) satelliittiaineiston perusteella. Muistan miten nämä korjaukset näkyivät vuosituhannen vaihteen T-tilastoissa

    Kirjoitat: maapallon lämpötilan muutos ja ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden muutos samassa kuvaajassa antaa Nevanlinnan mukaan (yksityisessä keskustelussa) näiden kahden korrelaatioksi noin 0,9. Noin hyvää korrelaatiota ei yleensä näe ilmoitettavan esim. Auringon parametrien ja maapallon lämpötilan välille.

    Juuri tuo korrelaatioon vetoaminen herättää epäilystä aineiston homogenisoimisesta. Se, että auringon parametrien välillä ei tuollaiseen korrelaation päästä osoittaa, että maapallon lämpötilaan vaikuttavat hyvin monet tekijät, jossa nimenomaan vesihöyry – pilvisyys – sadanta kytkökset ovat ratkaisevia.

  8. Ari Jokimäki Says:

    No niin, Boris Winterhalter, alunperin sanoit näin:

    Merkittävin syy lämpötilastojen osoittamalle nousulle lienee kuitenkin UHI eli kaupunkisaareke efekti,…

    Kuten olemme nähneet, sekä merien pintalämpötilat ja satelliiteista mitatut troposfäärin alaosan lämpötilat näyttävät tätä samaa ”lämpötilastojen osoittamaa nousua”. Tässä asiassa näytät olevan samaa mieltä. Miksi siis esitit UHIn olevan merkittävin syy lämpötilastojen osoittamalle nousulle?

    (Kukaan ei muuten ole edes väittänyt, etteikö kaupunkien lämpösaareketta ole, kuten nähtävästi viimeisessä viestissäsi annat ymmärtää. Tutkimuksien mukaan kaupunkien lämpösaareke ei vaan ole vaikuttanut sanottavasti viime vuosikymmeninä havaittuun ilmaston lämpenemiseen eikä sen mittauksiin.)

  9. Leone Says:

    UHI ei näy kaikkialla yhtä selvästi. Eniten se näkyy Venäjällä, joissa rural/urban -asemilla on merkittävä ero. Se, että löytyy joitakin paikkoja, joissa se ei näy, ei todista mitään. UHI näkyy jaksolla 1935-2000, ja sen vuoksi Venäjä näyttäytyy valtavana lämpösaarekkeena:

    http://data.giss.nasa.gov/cgi-bin/gistemp/do_nmap.py?year_last=2010&month_last=8&sat=4&sst=0&type=trends&mean_gen=1212&year1=1935&year2=2000&base1=1951&base2=1980&radius=1200&pol=reg

  10. Leone Says:

    Tuolla jaksolla Etelä- ja Keski-Suomeen interpoloidaan puoli astetta liian ïso trendi Venäjän UHI:n johdosta (mm. Pietarin trendi eri sfääreissä kuin Helsingin).

    http://data.giss.nasa.gov/cgi-bin/gistemp/do_nmap.py?year_last=2009&month_last=08&sat=4&sst=0&type=trends&mean_gen=0112&year1=1940&year2=2005&base1=1951&base2=1980&radius=1200&pol=reg

    Voiko tuon parempaa todistetta UHI:sta enää olla, kun GISTEMP divergoi IL:n mittauksista noin paljon?

  11. Boris Winterhalter Says:

    Ari Jokimäki kirjoitti:
    ”Kuten olemme nähneet, sekä merien pintalämpötilat ja satelliiteista mitatut troposfäärin alaosan lämpötilat näyttävät tätä samaa “lämpötilastojen osoittamaa nousua”. Tässä asiassa näytät olevan samaa mieltä. Miksi siis esitit UHIn olevan merkittävin syy lämpötilastojen osoittamalle nousulle?”

    Leone vastasi jo kysymykseen. Lisään vain, että satelliittidata näyttää alemman troposfäärin (n. 4 km) lämpötilaa ja HadCruT maanpinnan tuntuman (1,5-2 m) lämpötilaa ja kuten kerroin aiemmin HadCruT dataa korjattiin satelliittitietojen varmistuttua (oma havainto).

    Et myöskään kommentoinut Goodridgen Kalifornian lämpötilatrendejä asukasluvun mukaan.

  12. Ari Jokimäki Says:

    Leone vastasi jo kysymykseen.

    Ei vastannut. Täällä on ollut kyse globaalista pintalämpötilasta. Olet siis samaa mieltä, että UHI ei vaikuta merien pintalämpötilaan eikä alempaan troposfääriin, eikö niin? Kun molemmat näyttävät samanlaista lämpötilannousua kuin pintalämpötilat, miksi edelleen yrität vänkätä, että UHI olisi tässä asiassa jotenkin merkityksellinen?

    Toistan vielä, että kukaan ei ole täällä väittänyt, ettei UHIa ole. On erittäin hyvin tiedossa, että UHI vaikuttaa yksittäisissä kaupungeissa lämpötilaan. Olemme jo aiemmin uutisoineet, että UHI näyttäisi myös voimistuvan ilmaston lämpenemisen myötä:

    https://ilmastotieto.wordpress.com/2010/05/10/tulevaisuuden-kaupunkien-kuumat-yot/

    Globaalissa analyysissä näillä yksittäisten paikkojen analyyseillä ei ole juurikaan merkitystä. Lisäksi on huomioitava myös se, että on olemassa myös urbaaneja viilenemisefektejä kuten se, että jotkut mittausasemat ovat muuttaneet kaupungista lentokentälle eli lämpimämmästä paikasta viileämpään paikkaan. Tästä puhui aiemmin maintsemani Karl, ja siitä ja monesta muusta aiheeseen liittyvästä asiasta mainitsee myös Hansen ja kumppanit tuoreessa artikkelissaan:

    http://data.giss.nasa.gov/gistemp/paper/gistemp2010_draft0803.pdf

    Et myöskään kommentoinut Goodridgen Kalifornian lämpötilatrendejä asukasluvun mukaan.

    Olen puhunut globaalista pintalämpötilasta. Kalifornia tai joku muu yksittäinen paikka ei ole siinä oleellinen. Asiasta on olemassa globaalejakin analyysejä, kuten yllä on jo esitetty. Yritätkö edelleen antaa sen kuvan, että minä muka yrittäisin kieltää UHIn olemassaolon, vai miksi tuo yksittäisen paikan analyysi on mielestäsi niin oleellinen? Täällä on jo aiemmin esitetty selvät todisteet siitä, ettei UHIlla ole merkittävää vaikutusta globaalissa pintalämpöanalyysissä.

  13. Boris Winterhalter Says:

    Alunperin kirjoitin ”Merkittävin syy lämpötilastojen osoittamalle nousulle lienee kuitenkin UHI eli kaupunkisaareke efekti, kun samalla huomioidaan pienestä jääkaudesta toipumisesta johtuva mahdollinen lämpeneminen. Mitään viimeaikaista lämpenemisen kiihtymistä en tosin näe – päinvastoin.”

    Olen myös korostanut, että satelliittimittausten alettua ainakin HadCruT dataa on korjattu. Se ei tarkoita, että korjaukset osuisivat aina oikeaan.

    Kirjoitat: ”Olen puhunut globaalista pintalämpötilasta. Kalifornia tai joku muu yksittäinen paikka ei ole siinä oleellinen.”

    Kalifornia ei nyt mielestäni ole mikään yksitäinen paikka, vaan sattuu olemaan hyvän datan ansiosta erinomainen esimerkki kaupungin koon ja lämpötilatrendin välillä.

    Jos jossain on havaittu UHI:n ansiosta viilenemistä, niin sen uskon olevan todella harvinaista, eikä suurkaupungin suuri lentokenttä vastaa neitseellistä luontoa lämpökuormansa suhteen.

    Jatkat: ”Yritätkö edelleen antaa sen kuvan, että minä muka yrittäisin kieltää UHIn olemassaolon…” En ole sanallakaan väittänyt ”sitä enkä tätä” sinun UHI näkemyksistä.

    Jatkat: ”Täällä on jo aiemmin esitetty selvät todisteet siitä, ettei UHIlla ole merkittävää vaikutusta globaalissa pintalämpöanalyysissä.” Jos oikein muistan niin globaalissa tilastoinnissa HadCruT asemien lukumäärää oli äskettäin (?) vähennetty ratkaisevasti oletettavasti nimenomaan UHI:n vaikutuksen vähentämiseksi.

    Jotta tämä vänkääminen voisi loppua totean, että minä pidän edelleenkin globaalin keskilämpötilan määrittämisen vaikeutta sääasematietojen perusteella merkittävänä, joten itse pyrin seuraamaan satelliittilämpötiloja esim Spencerin sivuilta.

  14. Kaj Luukko Says:

    …pyrin seuraamaan satelliittilämpötiloja esim Spencerin sivuilta.

    Kuten huomaamme, näissä asema- ja satelliittimittaussarjoissa ei ole merkittäviä eroja:

  15. Boris Winterhalter Says:

    Mielestäni UAH poikkeaa GISS ja HadCruT datasta melkoisesti varsinkin jos jätetään 1998 ja 2009 el Niñot huomioimatta, sillä ne korostuvat satelliittimittauksissa.

  16. Kaj Luukko Says:

    Täässä GISS, HadCRUT ja UAH ilman El Niño-vuosia 1998 ja 2010:

    Miten ne poikkeavat melkoisesti?


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: