Huokoseläinten hapan tulevaisuus

Välimeri on antanut lisää tietoa kasvavan hiilidioksidipitoisuuden vaikutuksista merien eliöstöön. Uuden tutkimuksen perusteella merien eliöstöä saattaa odottaa synkkä tulevaisuus kun merien happamuus nousee. Samanlainen merien pH:n aleneminen on voinut aiheuttaa massasukupuuttoja menneisyydessä.


Eri huokoseläinlajien kuoria. Kuva: Wikipedia.

Tutkijat Plymouthin yliopistosta Isosta-Britanniasta ja Santa Catarinan yliopistosta Brasiliasta tarkastelivat huokoseläimiksi kutsuttujen yksisoluisten eliöiden jäännöksiä hiilidioksidia päästävien merenalaisten tulivuoren purkausaukkojen ympäristössä Italiassa Napolin edustalla. Journal of the Geological Society -julkaisun syyskuun numerossa julkaistussa tutkimuksessa paljastui, että hiilidioksidipitoisuuden noustessa huokoseläinten monimuotoisuus väheni 24 lajista vain neljään lajiin.

”Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet 30 %:n monimuotoisuuden vähenemistä, mutta huokoseläimillä se on jopa suurempi”, sanoo tohtori Jason Hall-Spencer, yksi tutkimuksen tekijöistä. ”Käännekohta tapahtuu pH:n ollessa keskimäärin 7,8. Tämä on pH-taso, joka on ennustettu saavutettavan tämän vuosisadan lopulla.”

Hiilidioksidipitoisuuden kasvaminen happamoittaa meriä. Tämä vaikuttaa erityisen voimakkaasti eliöihin, joilla on kalsiumkarbonaattikuori, kuten huokoseläimillä.

”Huokoseläimien fossiileja on säilynyt paljon, minkä vuoksi päätimme tutkia niitä”, Hall-Spencer sanoo. ”Tiesimme tuloksien todennäköisesti osoittavan vähenemistä huokoseläinten monimuotoisuudessa, mutta emme odottaneet tällaista järisyttävää muutosta”.

Huokoseläinten fossiilit tallentavat menneisyyden tapahtumia. Erityisen kiinnostava menneisyyden tapahtuma on paleoseenin-eoseenin lämpöhuippu (PETM). PETM oli ajanjakso 55 miljoonaa vuotta sitten, jolloin ilmakehän hiilidioksidipitoisuus nousi nopeasti ja ilmasto lämpeni. PETM:n aikana merieliöstössä tapahtui paljon sukupuuttoja. Merien oletetaan myös happamoituneen PETM:n aikana.

”Se oli ajanjakso, jolloin merten ekologiassa tapahtui suuria muutoksia”, Hall-Spencer sanoo. ”Tämä luonnon laboratoriomme tarjoaa kurkistuksen merten tulevaisuuteen.

”Nämä ovat ensimmäiset hiilidioksidipurkausaukot, joita on käytetty merien happamoitumisen tutkimiseen. Niiden avulla voimme tarkkailla miten ekosysteemit reagoivat meren happamuuden muutoksiin. Voimme nähdä omin silmin, mitä lisääntyvä hiilidioksidipitoisuus tekee meren eliöyhteisöille”.

”Keskimääräisen pH-tason ollessa 7,8, kalsiumkarbonaattikuoriset eliöt alkavat kadota, ja kalsiumkarbonaattikuorettomat eliöt saavat vallan. Olemme menossa kohti tällaista tilannetta tämän vuosisadan aikana. Suuri huolenaihe minulle on se, että ellemme hillitse hiilidioksidipäästöjä, aiheutamme massasukupuuttoriskin, heikennämme rannikkovesiä ja edistämme myrkyllisten meduusojen ja levien leviämistä.”

Lähteet:
Lehdistötiedote, The Geological Society, Acidifying Oceans Spell Marine Biological Meltdown ’By End of Century’
B.B. Dias, M.B. Hart, C.W. Smart and J.M. Hall-Spencer, Modern seawater acidification: the response of foraminifera to high-CO2 conditions in the Mediterranean Sea, Journal of the Geological Society; September 2010; v. 167; no. 5; p. 843-846; DOI: 10.1144/0016-76492010-050. [tiivistelmä]

Advertisements

15 vastausta to “Huokoseläinten hapan tulevaisuus”

  1. Boris Winterhalter Says:

    On erinomaista, että tutkitaan meriveden ph-vaihtelua ja sen mahdollista vaikutusta meriekologiaan, mutta on valitettavaa, että tutkimusselostuksiin lisätään ajan hengen mukaisesti spekulaatioita tulevasta kehityksestä, kuten yllä mainitussa jutussa on tehty.

    Tätä aihetta on käsitelty monissa yhteyksissä. Uudessa Seelannissa, Goat Islandilla olevassa opetus- ja tutkimskeskuksessa myös tätä merten happamoitumisväitettä käsitellään laajasti: http://www.seafriends.org.nz/issues/global/acid.htm

    Seafriends järjestön perustaja Dr. Floor Anthoni oli alunperin Alankomaiden VTT:tä vastaavan keskuksen biolääketieteellisen osaston johtajia, mutta kyllästyi siihen ja muutti 35 vuotta sitten perheineen Uuteen Seelantiin. Siellä hän kiinnostui merten ekologiasta ja perusti 90-luvulla Seafriends nimisen organisation (Seafriends Marine Conservation and Education Centre).

    Todettakoon vielä, että Anthoni on idealisti, jolla ei ole varsinaisia intressejä vääristellä tutkimustuloksia. Sen sijaan samaa aihetta käsittelevän Craig Idson: http://climaterealists.com/index.php?id=3516 kirjoitus ei voi kelvata argumentiksi, koska Idsoa ei pidetä luotettavana lähteenä vaikka hän on nimenomaan perehtynyt hiilidioksidiin ja sen ilmastovaikutyksiin. Syynä on Sourcewatchin mukaan Idson veljesten ylläpitämän http://www.co2science.org/ Exxon Mobililta saamia lahjoituksia, siis samasta lähteestä, joista myös Greenpeace ja WWF ym ovat saaneet apurahoja.

  2. Ari Jokimäki Says:

    Tätä aihetta on käsitelty monissa yhteyksissä. Uudessa Seelannissa, Goat Islandilla olevassa opetus- ja tutkimskeskuksessa myös tätä merten happamoitumisväitettä käsitellään laajasti: http://www.seafriends.org.nz/issues/global/acid.htm

    Tässä asiassa järkevintä on katsoa, mitä tutkimustulokset kertovat. Täältä niitä löytyy:

    http://agwobserver.wordpress.com/2009/09/23/papers-on-ocean-acidification/

    Siellä esimerkiksi Pelejero ja muut (2010) antavat tuoreen katsauksen asiaan, vaikka heidän artikkelinsa painottuukin menneisiin tapahtumiin. Sieltä käy kuitenkin ilmi, että olemassa olevat mittaukset täsmäävät meren happamoitumiseen:

    ”Recent advances in indicator-based spectrophotometric techniques have allowed the detection of changes in pH arising from the anthropogenic release of CO2 [13], with a few time-series now of sufficient length and quality to record reductions in ocean pH. Examples are those of the North Atlantic Ocean near the Bermuda Islands [14], the subtropical North Pacific Ocean near Hawaii [15], and the northeast Atlantic subtropical gyre close to the Canary Islands [16,17]. Superimposed onto characteristic annual cycles, all of these series show a clear decreasing trend in ocean pH of ~0.017 to 0.020 pH units per decade (Figure 1a), with pH decline proceeding more rapidly at higher latitudes [18,19].”

    Lisäksi heidän mukaansa jo nyt ollaan pahemmassa tilanteessa merien osalta kuin miljooniin vuosiin:

    ”We argue that ocean conditions are already more extreme than those experienced by marine organisms and ecosystems for millions of years, emphasising the urgent need to adopt policies that drastically reduce CO2 emissions.”

    Todettakoon vielä, että Anthoni on idealisti, jolla ei ole varsinaisia intressejä vääristellä tutkimustuloksia.

    Tämän tyyppiset lausahdukset kyllä kertovat, minkälaisesta henkilöstä on kysymys: ”Scaremongering alarms propagated by scientists and the mainstream media”. Etsin tutkimuksia meren happamoitumisesta, joissa yhtenä kirjoittajana olisi ollut ”Anthoni”. Yhtään sellaista tutkimusta ei löytynyt.

    Kannattaa myös huomioida tuolta Winterhalterin linkittämästä ”seafriends”-sivustosta kohta ”further reading”, jossa ollaan käsittelevinään asiaan liittyvää tieteellistä kirjallisuutta. Siellä lähes kaikki artikkelit ovat vuodelta 2006 tai vanhempia, paitsi ne pari artikkelia, joissa asia todetaan päinvastaiseksi kuin muussa kirjallisuudessa. Nämä pari artikkelia ovat sitten jo Winterhalterin mainitsemalta Idsolta ja yhdessä artikkelissa on yhtenä kirjoittajana Willie Soon, jolla tunnetusti on myös näitä Winterhalterin mainitsemia kytkentöjä. Seuraavaksi kannattaa vilkaista antamaani listaa, jossa on lukuisia tutkimuksia vuosilta 2007-2010. Näitä ei Anthoni mainitse.

    Katsotaanpa vielä tuolta ”further reading” osiosta löytyviä lausahduksia, joita Anthoni käyttää kuvaamaan joitakin artikkeleita: ”a dishonest account”, ”Written by the scaremongers without balance”. Sillä lailla.

    Ilmastotieteeseen liittyen joka aiheesta ikävä kyllä nykyään löytyy verkkosivustoja, jotka levittelevät vääristeltyjä tietoja.

  3. Boris Winterhalter Says:

    Kiitos Ari, mielenkiinotisista kommenteista ja linkeistä. Varsinkin ensimmäinne ”review paperi herätti mielenkiintoni. Palaan ehkä asiaan kunhan olen saanut sen viitteineen pureskeltua.

    Mitä tulee Anthonin kijroitteluun, hän kuten minäkin olemme jo sivuutaneet aktiivisen tutkijan rooliin. Pyrimme etupäässä seuraamaan ja mahdollisesti paneutumaan muitten tutkimuksiin, joita sitten arvioimme oman kokemuksemme perusteella.

  4. Boris Winterhalter Says:

    Täydennystä edelliseen, kun sain hitaalla nettiyhteydellä tallennettua review paperin. Pelkkä vilkaisu Box 1:ssä olevaan kuvaan, jossa esitellään pinta-pH:ta yleisesti merialueilta sekä pH:n vaihtelua syvyyden ja alueen mukaan, osoittaa selkeästi, että pH jakautuma niin leveyspiirien, syvyydeen ja merialueen mukaan ei osoita pelättyä happamoitumista. Alhaista pH:ta löytyy vain kumpuamisalueilla. Havaitaan, että sekä syvyys että leveyspiirijakautuma (etenkin eteläisellä pallonpuoliskolla osoittaa, että pH on syvällä huomattavasti alhaisempi kuin pinnalla, mistä hälyuutiset kertovat.

    Muistanet mitä aiemmin kerroin kumpuamisen vaikutuksesta Washingtonin osavaltion edustalla, jossa osteriviljelmillä todettiin ongelmia pH:n alenemisen vuoksi. Tuolloin syyksi osoitettiin nimenomaan syvän veden (alhaisempi pH) kumpuaminen itätuulien vaikutuksesta.

  5. Ari Jokimäki Says:

    Kumpuaminen on hyvin asiaa tutkivien tahojen tiedossa. Ymmärtääkseni kumpuaminen tapahtuu pääasiassa rannikkoalueilla, mutta myös avomereltä on mitattu pH:n laskevan juuri ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousun ennustamalla tahdilla (Dore ja muut, 2009, ja siellä annetut viitteet). Lisäksi kumpuava vesi näyttäisi sisältävän ihmisperäistä hiilidioksidia (Feely ja muut, 2008), joten kumpuaminen näyttäisi olevan vain yksi mekanismi, jolla ihmisten tuottaman hiilidioksidin happamoittava vaikutus leviää merissä.

    Jos haluaa ehdottaa, että havaittu pH:n pitkäaikainen aleneminen johtuu syvältä kumpuavasta happamammasta vedestä, joka lisäksi ei ole happamampaa ihmistoiminnan johdosta, on silloin esitettävä kunnon tutkimustietoa asian tueksi. On osoitettava, että kumpuaminen (tai vaihtoehtoinen happamoitumisen syy) on lisääntynyt jokaisessa pH-mittauspaikassa samalla tavalla vuosien varrella ja lisäksi on esitettävä syy kumpuamisen lisääntymiselle. Näiden lisäksi on myös osoitettava, miksi lisääntyvä hiilidioksidi ei muutakaan merta happamammaksi (kaikkien tutkimusten vastaisesti).

    Dore ja muut (2009):
    http://www.pnas.org/content/106/30/12235.full.pdf

    Feely ja muut (2008):
    http://swrcb2.swrcb.ca.gov/centralcoast/water_issues/programs/tmdl/303d/comment_letters/CBD/attachment_4.pdf

  6. Boris Winterhalter Says:

    Palaan edellisessä viestissäni mainittuun karttakuvaan ja vertikaaliprofiileihin. Kartassa kumpuamisalueet näkyvät (sinisellä) hyvin selkeästi. Syynä ovat päiväntasaaja seudulla vallitsevat tuulet kuljettavat lämmintä pintavettä jättäen tilaa syvältää kumpuavalle vedelle (ei siis matalan mannerjalustan alueella josta Feely et al. kirjoittavat), jonka pH on pintavettä huomattavasti alhaisempi. Tyynen meren puolella on myös huomattava, että el Niño/la Niña säätelevät pintaveden lämpötilaa ja myös pH:ta.

    Dore et al tutkimus taasen koskee lähinnä yhden ALOHA aseman tuloksia, jossa Tyynenmeren keskiosan merivirtojen n. 30 vuotisella syklisyydellä (PDO) lienee suuri merkitys meriveden kemiassa ja siis myös pH.ssa.

    Olen mainittujen tutkijoiden kanssa samaa mieltä, että aihetta tulee tutkia, mutta nykyisen tiedon valossa ilmakehän CO2-pitoisuuden vaikutusta ns. happamoitumiseen liioitellaan tarkoitushakuisesti. Noissa mainitsemissasi tutkimuksissa johtopäätöksiä täydennetään ehdollisilla sanoilla, ehkä, mahdollisesti, skenaario, ym.

    Olen edelleen Floor Anthonin kanssa samaa mieltä, että on hakemalla haettu lisäpelottelua CO2:n tuomitsemiseksi kaikin keinoin torjuttavana ”saasteena”. Vielä toteaisin, että samoissa kirjoituksissa vedotaan fossiilisten polttoaineiden ohella maankäyttömuutoksiin CO2:ta lisäävinä.

  7. Ari Jokimäki Says:

    Et edelleenkään esittänyt todisteita väitteillesi.

    Olen mainittujen tutkijoiden kanssa samaa mieltä, että aihetta tulee tutkia, mutta nykyisen tiedon valossa ilmakehän CO2-pitoisuuden vaikutusta ns. happamoitumiseen liioitellaan tarkoitushakuisesti.

    Todista, että asiassa esiintyy tarkoitushakuista liioittelua. Toistaiseksi olen vain nähnyt sinulta selkeää asian vähättelyä melko lailla jokaisesta näkökulmasta, mutta mitään todisteita et yleensä esitä vähättelysi mausteeksi.

    Noissa mainitsemissasi tutkimuksissa johtopäätöksiä täydennetään ehdollisilla sanoilla, ehkä, mahdollisesti, skenaario, ym.

    Joka on täysin normaali käytäntö tieteellisessä kirjallisuudessa. Etkö muka tiennyt tätä? Absoluuttisina totuuksina kirjoittaminen kuuluu uskonnon, ei tieteen pariin.

  8. Boris Winterhalter Says:

    Kysyin merien pH:n mittauksista arvostamaltani Åbo Akademin tutkijalta Jarl Ahlbeckiltä mitä mieltä hän on asiasta.
    Hän kertoi, ettei hänen tiedossaan ole sellaisia pH mittauksia joiden perusteella voitaisiin väittää maapallon merien pH:n alentuneen. Ahlbeck on pohdiskellut polttoprosessien ohella myös laajemmin hiilidioksidin käyttäytymistä ilmakehässä, joten luotan hänen näkemyksiinsä. Hän toki myöntää, että teoriassa voidaan aina väittää, että CO2:n osapaineen nostaminen aiheuttaa pH:n alenemista, mutta….

    Oikeassa elämässä esimerkiksi korallien kohdalla ei tiedetä miten ne reagoivat. Kuollut koralli rapautuu alenevassa pH:ssa, mutta toisaalta elävänä organismina korallit kasvavat veden kohonneen vetykarbonaattipitoisuuden myötä.

    Mitähän vaadit minun todistavan; sitäkö, että lisääntyvä CO2 EI happamoita meriä?

    Eihän sitä voi todistaa kun ei ole riittävästi mittaustuloksia. Sinun siteeraamasi tutkimukset eivät myöskään osoita pelkoasi oikeaksi. Aiemmassa viestissäni pyrin osoittamaan, että Pelejero et al. esittää vain oletuksia ja Dore et al. vain yhden aseman hienoista pH:n muutosta lyhyen ajan puitteissa ja alueella missä meri on dynaaminen. Aiemmin kerroin Washingtonin osavaltion osteriviljelmien vaikeuksista kumpuamisen seurauksena.

    Pelejeron kuva 1b siv. 13 kuvaa saastuneen veden ja fyysisen toiminnan aiheuttamaa korallituhoa. Näyttämällä tervettä koralliriuttaa (ylempi kuva) ja alemmassa kuvassa kuollutta korallipohjaa annetaan mielikuva, että sama surkea kohtalo odottaa myös muita riuttoja meriveden happamoitumisen seurauksena – sehän oli jutun aihe. Huomaan myös, että kuvat ovat Ove Hoegh-Guldbergin, joka on myös Australiassa tunnettu Greenpeace aktivisti.

    Tämäkö on sitä puolueetonta tiedettä?

  9. Ari Jokimäki Says:

    Edelleenkään et tarjonnut minkäänlaista tutkimustietoa aiheesta. Ahlbeckiltä ei näyttäisi löytyvän yhtään tutkimusta meren happamoitumista koskien ja hän tuntuu sinun laillasi kieltävän valtavirtailmastotieteen, joten häneen vetoaminen asiantuntijana on merkityksetöntä.

    Anna nyt sitä tutkimustietoa. Aloita vaikka osoittamalla, että kaikki esitetyt pH-mittauspaikat ovat kumpuamisalueilla. Sitten voit jatkaa siitä osoittamalla, että kumpuaminen tapahtuu niin syvältä, ettei se tuo ilmakehän hiiilidioksidipitoisuuden noususta johtuen happamoitunutta vettä. Sen jälkeen voit osoittaa, että kumpuaminen on kaikilla näillä mittauspaikoilla lisääntynyt pitkällä aikavälillä aiheuttaen pitkällä aikavälillä tapahtuneen pudotuksen pH-mittauksissa.

    Yrität lisäksi leimata Hoegh-Guldbergia, joka toimii meritieteen professorina Queenslandin yliopistossa. Häneltä muuten löytyy suuri määrä tutkimusartikkeleita merien happamoitumisesta. Niitä on julkaistu mm. sellaisissa julkaisuissa kuin PNAS ja Science. Mikä tekee hänestä Greenpeace-aktivistin?

  10. Boris Winterhalter Says:

    Totesin jo edellä, että avomereltä en ole löytänyt koottua tietoa eri merialueiden pH-mittauksista, joten todisteita on vaikea esittää. Tosin Pelejeron jutun kartta kertoo selkeästi miten pintaveden pH-arvot vaihtelevat eri merialueilla. Jos katsot karttaa ja myös pystyprofiileja hieman tarkemmin niin ehkä ymmärrät mitä ajan takaa.

    Olet joka tapauksessa ymmärtänyt täysin väärin kumpuamisen merkityksen. En ole missään vaiheessa väittänyt, että kaikki esitetyt mittauspaikat ovat kumpuamisalueilla. Et sinäkään löydä pitkiä pH-mittaussarjoja kumpuamisalueilta, joten älä vaadi minultakaan mahdottomia, mutta jos satut löytämään, niin perehdyn aineistoon mielelläni, sillä sen verran tärkeästä asiasta on kyse.

    Hoegh-Guldbergin tutkimukset ovat nähdäkseni keskittyneet koralliriutoille, joiden tiedetään hyvin monin paikoin kärsivän ihmisen toiminnasta (saastumisesta, louhinnasta, turismista ym). Siitä hyvänä esimerkkinä edellä mainitsemat kaksi kuvaa. Hän on varmaan erinomainen tutkija omalla alallaan, mutta hänellä lienee selkeä missio koralliriuttojen suojelemiseksi. Hänen Greenpeace toiminnasta kertoi minulle Anthoni ja häntä uskon näissä asioissa.

  11. Ari Jokimäki Says:

    Hänen Greenpeace toiminnasta kertoi minulle Anthoni ja häntä uskon näissä asioissa.

    Minä etsiskelin asiaan liittyviä todisteita ja jokseenkin ainoa paikka, jossa tästä puhuttiin, oli Anthonin sivusto ja hänhän tuntuu siellä keskittyvän muutenkin solvaamaan ihmisiä. Itsekin koko ajan vihjailet kuinka tutkijoilla on kaikenlaisia piilomotiiveja työssään. Koska aiot esimerkiksi näyttää toteen yllä esittämäsi väitteet tarkoitushakuisesta liioittelusta? Erityisesti kaipaan todisteita siitä tarkoitushakuisuudesta.

  12. Boris Winterhalter Says:

    Eihän kukaan kirjoita omissa tutkimuksissaan, että ”liioittelen asia tarkoitushakuisesti”. Kyse on vain hienovaraisesta tulosten liioittelusta käsitellyn aiheen tärkeyden korostamiseksi, joka ilmenee tekstin sanavalinnoissa ym. Jos katsot mitä Pelejero et al kirjoittavat niin voisit huomata mitä tarkoita tarkoitushakuisuudella.

    Jo alkuyhteenvedossa he kirjoitavat: We argue that ocean conditions are already more extreme than those experienced by marine organisms and ecosystems for millions of years, emphasising the urgent need to adopt policies that drastically reduce CO2 emissions. Tuollaiseen väitteeseen ei löydy asiallista tieteellistä perustetta, vaikka se ajaakin ympäristöjärjestöjen ehkä hyvääkin tarkoittavia tavoitteita.

    Mainitsin jo aiemmin sivun 13 kaksoiskuvan antamasta väärästä mielikuvasta. Vaikka tekstissä todetaan että alemman kuvan tuhot johtuvat ”poor water quality and physical damage”, niin tavallinen lukija liittää kuvan automaattisesti jutun aiheeseen eli happamoitumiseen.

    Mielenkiintoisen ja antoisan kirjoituksen loppukommentissa todetaan:
    In the light of the information provided in this review and the serious consequences anticipated from continued ocean acidification, we highlight a selection of research needs in Box 5. These research requirements will be important for extending our understanding of past changes so that we may understand the implications and consequences of the current unprecedented rate of ocean acidification.

    Tällaisen loppukaneetin tarkoituksena on kertoa rahoittajille jatkotutkimusten tarpeellisuudesta. Eihän lisätutkimustarpeista toitottaminen ole pahasta, päinvastoin, mutta se on sitä minun mainitsemaani tarkoitushakuisuutta.

  13. Boris Winterhalter Says:

    Unohdin lisätä, että eiköhän jätetä aihe odottamaan lisäselvityksiä. Emme ilmeisesti kumpikaan peräänny omista asemistamem ennenkuin uutta laajempaa tietoa on kerätty.

    Piilomotiiveista puheen ollen jostakin aiheesta todella kiinnostunut tutkija yrittää kaikin keinoin liioitteluakin kaihtamatta varmistaa jatkuvaa rajoitusta. Myönnän itsekin olleeni mukana sorvaamassa anomustekstejä, jossa sanat valitaan houkuttelevasti myötämielisen päätöksen varmistamiseksi.

  14. Ari Jokimäki Says:

    Eihän kukaan kirjoita omissa tutkimuksissaan, että “liioittelen asia tarkoitushakuisesti”. Kyse on vain hienovaraisesta tulosten liioittelusta käsitellyn aiheen tärkeyden korostamiseksi, joka ilmenee tekstin sanavalinnoissa ym. Jos katsot mitä Pelejero et al kirjoittavat niin voisit huomata mitä tarkoita tarkoitushakuisuudella.

    Jo alkuyhteenvedossa he kirjoitavat: We argue that ocean conditions are already more extreme than those experienced by marine organisms and ecosystems for millions of years, emphasising the urgent need to adopt policies that drastically reduce CO2 emissions. Tuollaiseen väitteeseen ei löydy asiallista tieteellistä perustetta, vaikka se ajaakin ympäristöjärjestöjen ehkä hyvääkin tarkoittavia tavoitteita.

    Jälleen yrität leimata tutkijat jonkinlaiseksi ympäristöjärjestöjen käsikassaraksi – ja taas ilman mitään todisteita asiasta.

    Lainaat Pelejero et al. tiivistelmää. Tiivistelmä on artikkelista se osa, jossa artikkelin muu sisältö vedetään yhteen hyvin lyhyesti. Tiivistelmässä sanotut asiat löytyvät perusteellisesti muualta artikkelista. Niin tässäkin tapauksessa. Väität ettei kyseiselle lausunnolle ole tieteellistä perustaa, vaikka se perusta esitetään artikkelissa. Artikkelissa arvioidaan nykyisen tilanteen havaintoja menneiden aikojen tietoihin ja havaitaan, että nykyiset muutokset tapahtuvat nopeammin kuin menneisyydessä.

    Jos sinä olet eri mieltä kuin tuolla esitetty katsaus nykytieteeseen, se ei tarkoita, että tieteellistä pohjaa ei ole. Tässä tapauksessa yrität pelkästään julistamalla kaataa asian tieteellisen pohjan. Sinä et ole esittänyt omalle näkökulmallesi mitään tieteellistä pohjaa. Olet ainoastaan esittänyt väitteitä, joille et suostu esittämään mitään tieteellisiä todisteita edes pyydettäessä.

    Lisäksi on hyvin valitettavaa, että keskityt koko ajan lähinnä ilkeämieliseen vihjailuun tutkijoiden motiiveista ja yrität leimata heidät epäobjektiivisiksi ilman mitään todisteita asiasta.

    Mainitsin jo aiemmin sivun 13 kaksoiskuvan antamasta väärästä mielikuvasta. Vaikka tekstissä todetaan että alemman kuvan tuhot johtuvat “poor water quality and physical damage”, niin tavallinen lukija liittää kuvan automaattisesti jutun aiheeseen eli happamoitumiseen.

    Tiedät aivan hyvin, että nämä artikkelit ovat suunnattu tutkijoille, ei tavallisille lukijoille. Nyt sinä vain hakemalla haet jotain näennäisargumentteja. Näillä ei tieteellistä pohjaa osoiteta olemattomaksi.

    Mielenkiintoisen ja antoisan kirjoituksen loppukommentissa todetaan:
    In the light of the information provided in this review and the serious consequences anticipated from continued ocean acidification, we highlight a selection of research needs in Box 5. These research requirements will be important for extending our understanding of past changes so that we may understand the implications and consequences of the current unprecedented rate of ocean acidification.

    Tällaisen loppukaneetin tarkoituksena on kertoa rahoittajille jatkotutkimusten tarpeellisuudesta. Eihän lisätutkimustarpeista toitottaminen ole pahasta, päinvastoin, mutta se on sitä minun mainitsemaani tarkoitushakuisuutta.

    On vakiintunut tapa kertoa tutkimusartikkeleissa myös siitä, mikä asia jäi tutkimatta tai mikä asia vaatii tarkempia tutkimuksia. Näin kyseisessä artikkelissa kerrotut asiat asetetaan oikeaan kontekstiinsa. Näin tehdään kaikkialla tieteessä, ei pelkästään meren happamoitumistutkimuksissa. Tosin kun sinun kommenttejasi katsoo täällä ja muualla, niin kyllä siitä se vaikutelma jää, että olet tosiaan kaikkea tiedettä vastaan, joten siinä mielessä piilomotiivien näkeminen tässäkin asiassa lienee ymmärrettävää sinun osaltasi.

    Piilomotiiveista puheen ollen jostakin aiheesta todella kiinnostunut tutkija yrittää kaikin keinoin liioitteluakin kaihtamatta varmistaa jatkuvaa rajoitusta. Myönnän itsekin olleeni mukana sorvaamassa anomustekstejä, jossa sanat valitaan houkuttelevasti myötämielisen päätöksen varmistamiseksi.

    Rahoitusanomuksilla ei ole mitään tekemistä varsinaisen tutkimuksen ja siitä syntyvän raportin kanssa. Tämä on hiukan sama kuin väittäisit ketä tahansa huonoksi työntekijäksi jos ovat kaunistelleet asioita työhaastattelussa. Lisäksi se, että sinä olet huijannut ei tarkoita että muut huijaavat myös.

    Toivoisin, että jos vielä jatkat kommentointiasi täällä, niin keskittyisit varsinaiseen asiaan tutkijoiden leimaamisen sijaan.

  15. Boris Winterhalter Says:

    Ari hyvä!

    Sinä et edes yritä ymmärtää mitä yritän viestittää.

    Kun tekijät kirjoittavat ”we argue” ei siis ”we show” tai ”we demonstrate”, niin kyse on mielipiteen arvoisesta väitteestä. Vaikka lainasin tuon lauseen abstraktista niin sama on tulkittavissa varsinaisen jutun tekstistä.

    Väitteelle ”conditions are already more extreme than those experienced by marine organisms and ecosystems for milions of years” ei todellakaan ole tieteellistä perustaa – tietoa ei kerta kaikkiaan ole riittävästi. Itse nimenomaan merisedimenttien kanssa vuosikymmeniä työskennelleenä en voi todistaa heidän väitettään vastaan (eikä sitä voisi tehdä kukaan muukaan tuntemani tutkija), mutta kokemuksesta väitän, että valtamerillä sedimentaatio on sen verran hidasta ja monesti katkonaista, että vaadittavaa resoluutiota ei kerta kaikkiaan ole tuollaisen väitteen perustelemiseksi.

    En minä ole ilkeämielinen vaikka kritisoin sinun näkemystäsi jutun sanoman kantavuudesta. Totesinhan jutun olleen sekä mielenkiintoisen että antoisan, mutta ei se tarkoita etteikö siinä ole sijaa kritiikille.

    Miksi älähdät kun huomautan sivun 13 kaksoiskuvan piilosanomasta, vai etkö itse sitä näe. Eivät tutkijat ole immuuneja piiloviesteille elleivät ole todella juuri siihen aiheeseen paneutuneita ja pyrkivät sellaisia löytämään.

    Kun on melkein puolivuosisataa aktiivisesti osallistunut tutkimustyöhön ja myös tehtyjen tutkimusten arviointiin oppii myös havaitsemaan nyansseja.

    Osoitat todellista sinisilmäisyyttä kun sanot että ”rahoitusanomuksilla ei ole mitään tekemistä tutkimuksen ja siitä syntyvän raportin kanssa”. Ei tiettyjen tulosten korostamista ja ehkä jopa joidenkin ristiriitaisten tulosten poisselittämistä tee tutkijasta huijaria. Ilmeisesti et itse ole joutunut taistelemaan tutkimustesi rahoituksesta.

    Kun kommentoin ensimmäistä kertaa Pelejero et al. juttua ei tarkoituksenani ollut todellakaan leimata heitä. Uskon vakaasti, että he ovat rehellisiä ja hyviin tuloksiin pyrkiviä tutkijoita, mutta jokaisella on oikeus myös subjektiiviseen tulkintaan. Kommenttini tarkoituksena oli osoittaa, että mielestäni sinun tulkintasi ei ollut kaikilta osiltaan objektiivinen.


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: