Norjan katoava jäätikkö

Uusi tutkimus paljastaa, että Norjassa sijaitseva Hardangerjøkulen-jäätikkö saattaa kadota lähes kokonaan vuoteen 2100 mennessä. Jäätikkö on menettänyt 1900-luvun aikana jo noin viidenneksen jäästään (jään tilavuudesta) ja nyt näyttää siltä, että se saattaa menettää melkein kaikki loputkin kuluvan vuosisadan aikana.


Hardangerjøkulen-jäätikkö. Kuva on peräisin Wikipediasta.

Muusta Skandinaviasta ja maailmanlaajuisesta tilanteesta poiketen Norjan merelliset jäätiköt kasvoivat 1900-luvun loppupuolella. Tämä johtui joistakin sateisista talvista vuoden 1990 paikkeilla. Vuoden 2000 jälkeen kaikki Norjan jäätiköt ovat jälleen pienentyneet. Norjan merellisten jäätiköiden vuosivaihteluiden suuruuden määrää pääasiassa talven aikana tapahtuneet massan muutokset. Merelliset jäätiköt ovat erityisen riippuvaisia talviaikaisista sateista. Siksi merellisten jäätiköiden tulevaisuuden määrää lämpötilan lisäksi talviaikaisen sateisuuden muuttuminen ilmastonmuutoksen myötä.

Hardangerjøkulen-jäätikkö sijaitsee Etelä-Norjassa (Bergen on jäätikköä lähinnä oleva tunnettu kaupunki), jossa kaikki suuret jäätiköt sijaitsevat melko lähellä merta. Hardangerjøkulen ei ole oikeastaan merellinen eikä mantereinen jäätikkö, vaan sijaitsee niiden välissä 150 km päässä rannikosta ja 1020-1865 metrin korkeudella merenpinnasta. Jäätikkö kattaa tällä hetkellä noin 73 neliökilometrin pinta-alan. Hardangerjøkulen kasvoi merkittävästi pienen jääkauden aikaan 1700-luvun puolivälin paikkeilla. Sen jälkeen Hardangerjøkulen on pienentynyt huomattavasti.

Jäätikkötutkijat Giesen ja Oerlemans ovat selvitelleet Hardangerjøkulenin menneitä ja tulevia muutoksia. Hardangerjøkulenin massatasapainoa on mitattu vuodesta 1963 lähtien. Jäätikön vieressä on ollut automaattinen sääasema vuodesta 2000 lähtien (ja toinenkin vuodesta 2005 lähtien). Sääaseman mittauksista on mahdollista määritellä jäätikön pinnan energiatasapaino. Hardangerjøkulen-jäätikön pituusmittauksia on tehty vuodesta 1917 lähtien, mutta vuosittain vasta vuoden 1982 jälkeen. Giesen ja Oerlemans käyttivät pituusmittauksien apuna karttoja ja jäätikön edustan moreenin ajoitusmittauksia ja rekonstruktoivat Hardangerjøkulenin pituusvaihtelut 1900-luvulle. He mittasivat myös Hardangerjøkulenin paksuutta tarkoitukseen sopivan tutkan avulla. Tulevia muutoksia he arvioivat ilmastomallin avulla.

Ensimmäiseksi Giesen ja Oerlemans varmensivat mallinsa toiminnan vertaamalla sen antamia arvoja olemassoleviin mittauksiin. Jäätikön pinnan energiatasapainon vuosittaisen vaihtelun mittaukset täsmäsivät hyvin mallin antamiin tuloksiin. Heidän mallinsa kuvasi melko hyvin myös erilaisia jäätikön massatasapainoon vaikuttavia asioita kuten sulamista ja lumen kertymistä. Näissä saattoi kuitenkin olla yksittäisinä vuosina suuria eroja, mutta pitemmän ajan kehityksen malli kuvasi hyvin. Jäätikön massatasapainoa malli kuvasi myös hyvin. Mallin lopullinen varmentaminen tehtiin simuloimalla jäätikön muutoksia sadan vuoden ajan (1905-2005) ja vertaamalla mallin antamaa jäätikön fyysisen koon kehittymistä havaittuun tilanteeseen. Tässä testissä malli pärjäsi yleisesti ottaen hyvin, vaikka joitakin erojakin havaittuun tilanteeseen oli esim. jäätikön paksuuden muutoksissa.

Näin varmennetulla mallilla Giesen ja Oerlemans sitten tutkivat Hardangerjøkulenin tulevia muutoksia. He simuloivat jäätikköä erilaisilla lämpenemisarvioilla vuoteen 2100 asti. Simuloinnin yleinen tulos oli se, että melkein koko jäätikkö näyttää katoavan vuoteen 2100 mennessä. Jos lämpenemistä on vain 2 °C, vuonna 2100 jäätiköstä on jäljellä enää hiukan yli 2 kuutiokilometriä (nykyään jäätä on 12 kuutiokilometriä). 3 °C:n lämpenemisellä (joka tutkijoiden mukaan on todennäköisin skenaario) jäätiköstä on vuonna 2100 jäljellä vain noin puoli kuutiokilometriä ja 4 °C:n lämpenemisellä jäätikkö katoaa kokonaan jo ennen vuotta 2100. Sateisuuden määrän lisääminen ei muuta lopputulosta merkittävästi. Näyttää siis siltä, että Hardangerjøkulen-jäätikkö tulee katoamaan kokonaan seuraavan sadan vuoden kuluessa.

Kiitos kommenteista Timolle ja Kaitsulle.

Lähde: Giesen, R. H. and Oerlemans, J.: Response of the ice cap Hardangerjøkulen in southern Norway to the 20th and 21st century climates, The Cryosphere, 4, 191-213, doi:10.5194/tc-4-191-2010, 2010. [tiivistelmä, koko artikkeli]

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: