Siitepöly selventää siirtymistä sademetsästä savanniksi

Trooppisessa Afrikassa vallitsi aikoinaan nykyistä kosteampi ilmasto. Kyseisen alueen kuivuminen alkoi noin 6000 vuotta sitten ja kuivumisjakso kesti noin 3000 vuotta. Tämän kuivumiskauden aikana monet trooppisen Afrikan järvet kuivuivat kokonaan ja trooppiset puulajit vetäytyivät laajojen alueiden muuttuessa savanniksi ja aavikoksi. Afrikan kostean kauden päättymisen tarkka ajoitus on vielä hiukan epävarmaa, koska Afrikasta on ollut hankalaa löytää luotettavia menneen ilmaston kuvaamiseen sopivia mittaussarjoja.


Jos tämäkin kasvi olisi laskenut siitepölynsä skannerilasin sijasta jonkun järven pohjamutiin, olisi joku saattanut tuhansien vuosien päästä kaivaa ne sieltä ja tulkita tämän päivän ilmaston niistä.

Menneiden vuosituhansien aikana järvien sedimentteihin kertynyttä kasvien siitepölyä voidaan käyttää kuvaamaan ilmastollisia oloja. Ryhmä ranskalaisia tutkijoita on selvittänyt Afrikan kostean kauden päättymistä siitepölyä tutkimalla. He tutkivat Kamerunissa sijaitsevan Mbalang-järven sedimenteistä löytyvää siitepölyä. Kyseinen alue on nykyään savannia, mutta melko lähellä (n. 100 km päässä) on sademetsää, joten alue sopii sademetsän rajan menneiden muutosten tutkimiseen. Tässä tutkimuksessa käytetty kuusi metriä pitkä kairanäyte otettiin jo vuonna 1998 Mbalang-järven pohjasta järven syvimmältä alueelta (44 metrin syvyydestä). Näyte on suurimmaksi osaksi harmaata mutaa, mutta siinä näkyy kerrostumia 5,1 ja 6 metrin välillä ja kaksi hiekkakerrosta (kohdissa 0,8-1 m ja 5,6-5,8 m).

Tässä uudessa tutkimuksessa kairanäytteestä otettiin neljä näytettä eri ajoilta ja näytteet ajoitettiin radiohiilimenetelmällä. Näiden neljän näytteen perusteella pystyttiin määrittelemään malli kairausnäytteen syvyyden ja iän vastaavuudesta. Mallin avulla voidaan ajoittaa mikä tahansa kohta näytteestä tarvitsematta suorittaa radiohiiliajoitusta näytteen joka kohdalle. Kairanäyte ulottuu 7000 vuoden päähän menneisyydessä. Tämän jälkeen tutkijat keräsivät kairanäytteestä 45 näytettä eri paikoista. Näistä näytteistä määritettiin sitten siitepölypitoisuus. Jokaisesta näytteestä löytyi vähintään 400 siitepölyhiukkasta tai itiötä. Löydetyille siitepölyhiukkasille ja itiöille tehtiin myös lajinmääritys.

Näytteiden joukosta löytyi 237 lajin siitepölyä tai itiöitä. Tutkijat esittivät kuvan kuinka eri lajien siitepölymäärät ovat kehittyneet viimeisen 7000 vuoden aikana ja analysoivat lajien esiintymistä eri aikoina. Aikajaksolla 7000-6100 vuotta sitten vallitsevia olivat sademetsälajit ja savannille tyypillisien lajien siitepölyä löytyi vain vähän. Aikajaksolla 6100-5200 vuotta sitten ruoholajit lisääntyivät ja puulajit vähenivät. Aikajaksolla 5200-4200 vuotta sitten puulajit lisääntyivät jälleen ja ruoholajit vähenivät. Aikajaksolla 4200-3000 vuotta sitten ruoholajit lisääntyivät hiukan ja metsälajit vähenivät vastaavasti. Aikajaksolla 3000 vuotta sitten nykypäivään asti ruoholajit lisääntyivät tasaisesti metsälajien kustannuksella, mutta metsälajien väheneminen tasaantui noin 2400 vuotta sitten nykyiselle vähäiselle tasolleen.

Asiaan liittyy paljon yksityiskohtia, mutta pääpiirteissään Mbalang-järven pohjasta löytyvä siitepöly näyttäisi siis kertovan kuinka kyseisen alueen ympäristö muuttui sademetsästä savanniksi. Tämä muutos näyttäisi alkaneen noin 6100 vuotta sitten. 3000 vuotta sitten ja viimeistään 2400 vuotta sitten alue oli jo melko nykyisenkaltainen savanni. Kasvillisuuden muutokset eivät kuitenkaan tapahtuneet tasaisesti, vaan kahdessa melko nopeassa muutoksessa (6100-5200 vuotta sitten ja 3000-2400 vuotta sitten). Tutkijat arvelevat, että jälkimmäinen näistä äkillisistä muutoksista on saattanut voimistua ihmisen läsnäolon vuoksi. Näiden muutoksien aiheuttaja on tämän tutkimuksen perusteella kuivan kauden pituuden kasvaminen kolmesta kuukaudesta viiteen kuukauteen, joka on nähtävissä siitepölyn mittaussarjoista.

Kiitos kommenteista Kaitsulle ja Jarille.

Lähde: Vincens, A., G. Buchet, M. Servant, and ECOFIT Mbalang collaborators, 2010, Vegetation response to the ”African Humid Period” termination in Central Cameroon (7° N) – new pollen insight from Lake Mbalang, Clim. Past, 6, 281-294, [tiivistelmä, koko artikkeli].

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: