Maankäytön ilmastovaikutukset

Kasvihuonekaasujen päästöt eivät ole ainoa asia, millä ihmiset vaikuttavat ilmastoon. Eräs ihmisen vaikutustapa on maankäyttö. Maankäyttöä on mm. metsien kaataminen ja jonkun alueen muuttaminen kaupunkiympäristöksi. Maankäyttö vaikuttaa mm. maaperän eroosioon ja aavikoitumiseen ja lisäksi ilmaston kannalta oleellista on se, että maankäyttö vaikuttaa maanpinnan energian ja kosteuden tasapainoon (biogeofysikaaliset vaikutukset) sekä muokatun alueen kasvihuonekaasujen päästömääriin (biogeokemialliset vaikutukset).


Ihmisen maankäyttö vaikuttaa myös ilmastoon. Kuva: Ari Jokimäki.

Maankäytön vaikutusta ilmastoon ei vielä tunneta kovin tarkasti, eikä edes sen etumerkki ole varmasti tiedossa – siis se, vaikuttaako maankäyttö ilmastoon lämmittävästi vai viilentävästi. Epävarmuus johtuu pääasiassa yllämainittujen fysikaalisten ja kemiallisten vaikutusten toimimisesta vastakkaisiin suuntiin. Fysikaaliset vaikutukset on yleensä katsottu viilentäviksi, kun taas kemialliset vaikutukset lämmittäviksi.

Uudessa tutkimuksessa Pongratz ja kumppanit ovat verranneet biogeofysikaalisten ja biogeokemiallisten vaikutuksien suuruuksia viimeisen tuhannen vuoden aikana. He sanovat saavuttavansa ennennäkemättömän yksityiskohtaisuuden käyttäen yleistä maa/merivirtausmallia ja yksityiskohtaista maankäytön rekonstruktiota. Näitä käyttäen he erottavat fysikaalisten ja kemiallisten vaikutuksien suuruudet toisistaan.

Tulokseksi he saavat, että biogeofyysiset vaikutukset aiheuttavat lievän viilentävän vaikutuksen (-0,03 °C 1900-luvun aikana) ja biogeokemialliset vaikutukset aiheuttavat voimakkaan lämmittävän vaikutuksen (0,16 – 0,18 °C 1900-luvun aikana). He havaitsevat myös, että kummatkin vaikutukset aiheuttavat eri alueilla voimakkaita vaihteluja, jopa niin, että joillakin harvoilla alueilla biogeofyysiset vaikutukset viilentävät niin paljon, että kokonaisvaikutus on viilentävä. Suurimmalla osalla alueista kokonaisvaikutus on kuitenkin lämmittävä. Koko maapallolle ihmisen maankäyttö siis aiheuttaa lämmittävän vaikutuksen, joka tutkijoiden mukaan johtuu ensisijaisesti maankäytön aiheuttamista hiilidioksidipäästöistä.

Kiitos kommenteista Pasille ja Tuomakselle.

Lähde: Pongratz, J., C. H. Reick, T. Raddatz, and M. Claussen (2010), Biogeophysical versus biogeochemical climate response to historical anthropogenic land cover change, Geophys. Res. Lett., 37, L08702, doi:10.1029/2010GL043010. [tiivistelmä]

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: