”Ihmisten hiilidioksidipäästöt verrattuna luonnollisiin hiilidioksidipäästöihin”

(Alkuperäinen teksti: John Cook – Skeptical Science)

Skeptinen argumentti…

”Meret sisältävät 37400 miljardin tonnin (GT) hiilivaraston. Maanpäällisessä biomassassa on 2000-3000 GT. Ilmakehä sisältää 720 miljardia tonnia hiilidioksidia ja ihmisten panos on vain 6 GT. Meret, maa ja ilmakehä kierrättävät hiilidioksidia jatkuvasti, joten lisäkuorma ihmisiltä on uskomattoman pieni. Pieni muutos meren ja ilman välisessä tasapainossa aiheuttaisi paljon voimakkaamman nousun kuin mikään mitä me voimme tuottaa.” (Jeff Id)

Mitä tiede sanoo…

Luonnolliset hiilidioksidipäästöt (merestä ja kasvillisuudesta) ovat tasapainossa luonnollisten hiilinielujen kanssa (taaskin meressä ja kasvillisuudessa). Niinpä ihmisten päästöt horjuttavat luonnollista tasapainoa nostaen hiilidioksidin sellaiselle tasolle, jota ei ole nähty vähintään 800,000 vuoteen. Itse asiassa ihmiset päästävät 26 gigatonnia hiilidioksidia vuodessa, kun ilmakehän hiilidioksidi nousee vain 15:llä gigatonnilla vuodessa – suuri osa ihmisten hiilidioksidipäästöistä menee luonnollisiin hiilinieluihin.

Lue koko teksti >>>

Advertisements

6 vastausta to “”Ihmisten hiilidioksidipäästöt verrattuna luonnollisiin hiilidioksidipäästöihin””

  1. jussi Says:

    John Cook ei vastaa millään tavalla itse argumenttiin, joka on sitä että ilmakehän ja meren konsentraatiosuhteen määrää meriveden lämpötila. Tuo on puhdasta eksaktia tiedettä jota ei niin vain murreta. Siksi minua usein harmittaa, että AGW-leiri tukeutuu usein juuri Cookiin – joka käsittelee asioita hyvin pintapuolisesti eikä ota mahdollista vastapuolen kritiikkiä oikeasti huomioon.

    Ensinnäkin, ihmispäästöjen vertaaminen hiilidioksidimäärän nousuun on pelkkä merkityksetön numero, sillä sekä luonnolliset että ihmisperäiset päästöt asettuvat yhdenmukaisesti tuohon edellä mainittuun konsentraatiosuhteeseen. Toki ihmispäästöjen suhdetta tuohon vuosittaiseen lisäykseen voi ihan kuriositeetin kannalta tarkastella mutta tieteellisesti sillä ei ole mitään merkitystä.

    Toisekseen, ilmakehän ja meriveden konsentraatiosuhteen määrää todellakin yksistään lämpötila. Joten laskiessamme paljonko päästämme hiilidioksidia ilmakehään tulee mukaan laskea myös merissä oleva hiilidioksidi. CO2 on ERITTÄIN liukoisa kaasu, n. 50x liukoisampi kuin muut ilmakehän kaasut (Maolistakin voi tarkistaa).
    Antti Roine on myös käsitellyt aihetta varsin kattavasti tutkimuksessaan:
    http://www.antti-roine.com/viewtopic.php?f=10&t=73

    Voit testata teoriaa kahdella limsapullolla. Pistä toinen jääkaappiin ja pidä toista lämpimässä. Kyllä – lämpimämmän ilmataskuun tulee enemmän painetta, voit testata avaamalla molemmat. Se on hiilidioksidia. Maapallon hydro/atmosfääri toimii samaan tapaan ja korkkina toimii painovoima.

    Lainaus Tiede-foorumilta:
    ”Ja CO2 diffuusio ikijäässä on valitettavasti tieteellisesti todistettu fakta, ja toisien proksien kalibroiminen Vostok-aineistoon antaa automaattisesti virheellisiä tuloksia. Jääkairauksien löydetyn datan tulkintahistoriaa voidaan seurata aina Petit et al. tutkimuksista alkaen, jolloin havaitaan, että osa mittausdatasssta – siis erittäin merkittävä osa – on hylätty myöhemmin, koska se ei sopinut tutkimusoletusten kanssa. Kyseessä on siis mittausarvot jotka poikkesivat huomattavasti alle 300 ppm tasosta. Siis puhumme arvoista, jotka ovat olleet huomattavasti korkeampia kuin nykyisin mitatut. Näiden datojen hylkäämisen perusteet voi lukea alkuperäisistä Petit et al. tutkimusraporteista, ja voi havaita, että syynä on lähinnä se, että ne eivät tuntuneet sopivan oletuksiin.

    Kun näitä säilytettyjä jäätankoja on sittemmin tutkittu uudestaan nykyisillä menetelmillä (esim. http://www.science.oregonstate.edu/~bro … -08-JG.pdf ), niin kairaus aineistosta löytyy selkeitä alueita, joissa pitoisuudet ovat huomattavan korkeita jopa 700 ppm. Kyse on juuri sellaisista alueista, joista Jaworowski puhuu, ja jotka näkyvät selkeästi tuosta Ahn et.al. 2008 julkaistusta dokumentista. Kyse ei ole siis mistään juupas eipäs kysymyksestä, vaan CO2 diffusio ikijäässä on todettu tosiasia.”

    Yksistään tämä argumentti todistaa, että jokin muu säätää lämpötilaa, eikä yksikään tietokonemalli tiedä mikä se on. Ja eihän 15 viimeisen vuoden lämpeneminenkään ole enää tilastollisesti merkitsevää, itse Phil Joneskin on jo tunnustanut tämän.

    Roy Spencer on jo osoittanut ilmastomallien heikkoudet, ja satelliittidatan väärintulkinnat:
    http://www.drroyspencer.com/research-articles/satellite-and-climate-model-evidence/
    http://www.drroyspencer.com/Spencer-and-Braswell-08.pdf
    http://www.drroyspencer.com/Spencer_07GRL.pdf

    AGW is toast.

  2. AJ Says:

    Hyvä jussi,

    On erittäin hyvin tiedossa oleva tosiasia, että lämpötila vaikuttaa hiilidioksidin liukoisuuteen veteen. On myös hyvin tiedossa, että merien hiilivarasto on ilmakehään verrattuna suorastaan valtava, ja hiilidioksidin vaihto ilmakehän ja merien pintavesien kesken on nopeaa. Ongelma onkin siinä, että pintavesiin liuennut hiilidioksidi ei sekoitu syvempiin kerroksiin riittävän nopeasti, että ihmisen tietyssä mielessä ”pienet” päästöt ei pystyisi väliaikaisesti nostamaan ilmakehän (ja merien pintavesien) hiilidioksidipitoisuutta merkittävästikkin. Vaikka me tiedetään, että lopulta se kaikki hiilidioksidi päätyisi merien pohjiin, siitä ei ole juuri nyt paljoa iloa, jos prosessissa kestää luokkaa tuhat vuotta. Tunnet varmaan skeptikkoargumentin, jonka mukaan CO2 seuraa lämpötilaa 800 vuoden viiveellä – mistäs muusta se viive johtuisi, ellei tasapainoaseman saavuttamisen hitaudesta, joten samaa suuruusluokkaa oleva viive on odotettavissa myös nykyisen kohonneen hiilidioksidipitoisuuden tasapainottumiselle.

    Pelkkä tasapainotilan tarkastelu, kuten Roine ilmeisesti on linkissäsi tehnyt, ei siis riitä. Ihmettelen muuten suuresti, että kuinka Roineen laskelmia, joiden mukaan ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on huomattavasti suurempi kuin hänen laskemansa tasapainopitoisuus, voidaan pitää osoituksena ihmisen päästöjen merkitykselle.

    Jääkairausten tulokset on toistettu myös jääkairauksista riippumattomalla menetelmällä, johon Cookin artikkelissa viitataaan (Tripati). Siksi en pidä oikein uskottavana, että diffuusio olisi täysin tuhonnut kaikki tiedot menneistä CO2-vaihteluista jääkairauksissa, vaikka diffuusio sinänsä onkin erittäin hyvin tunnettua fysiikkaa. Varsinkin, kun linkittämäsi artikkelin johdannossakin kerrotaan hiilidioksidin diffuusiokertoimen jäässä olevan niin pieni, ettei sitä ole laboratorio-olosuhteissa voitu luotettavasti määrittää – täytyy olla siis todella pieni.

    Roy Spencerin linkeillä, tai sillä että viimeisen 15 vuoden lämpenevä trendi ei ole aivan tilastollisesti merkittävä, ei ole CO2:n alkuperän kanssa mitään tekemistä. Pyydän pysymään aiheessa tai välttämään tällaista savuverhoargumentointia.

    Siitä olemme ehkä samaa mieltä, että Cookin artikkeli on aika pinnallinen raapaisu esimerkiksi siihen, mitä kaikkea isotooppisuhteet meille kertovat. Omalla toivelistallani on, että ehtisin joskus perehtyä siihen asiaan vähän syvällisemminkin. Aiheesta on siis toivottavasti tulossa lisää tietoa tulevissa kirjoituksissa tässä blogissa.

  3. Tuomas Helin Says:

    Hyvä jussi,

    Kirjoitit edellä:
    ”Ja eihän 15 viimeisen vuoden lämpeneminenkään ole enää tilastollisesti merkitsevää, itse Phil Joneskin on jo tunnustanut tämän.”

    Tätä näkee joka paikassa, joten katsotaanpa mitä Phil Jones todella on sanonut: http://news.bbc.co.uk/2/hi/science/nature/8511670.stm#

    Esittämäsi väite on johdettu pitkän haastattelun kysymyksistä B ja C jotka on nähtävissä englanniksi yo. linkin takaa. Tässä ne suomennettuina:

    Kysymys B: ”Oletko samaa mieltä, että vuodesta 1995 nykypäivään ei ole ollut tilastollisesti merkittävää maailmanlaajuista ilmaston lämpenemistä?”

    Jones: ”Kyllä, mutta vain juuri ja juuri. Laskin myös muutoksen ajanjaksolle 1995-2009. Tämä muutos (0,12C per vuosikymmen) on positiivinen, mutta ei merkittävä 95 %:n merkittävyystasolla. Positiivinen trendi an aika lähellä merkittävyystasoa. Tilastollisen merkittävyyden saavuttaminen tieteellisessä mielessä on paljon todennäköisempää pitemmille ajanjaksoille ja paljon vähemmän todennäköistä lyhyemmille ajanjaksoille.”

    Kysymys B: ”Oletko samaa mieltä, että tammikuusta 2002 nykypäivään on ollut tilastollisesti merkittävää maailmanlaajuista ilmaston viilenemistä?”

    Jones: ”En. Tämä ajanjakso on vielä lyhyempi kuin 1995-2009. Muutos tuolle ajalle on negatiivinen (-0,12C per vuosikymmen), mutta tämä muutos ei ole tilastollisesti merkittävä.”

    Hän siis toistaa tässä sitä mitä ilmastotutkijat aina sanovat. Ilmastosta ei voi tehdä johtopäätöksiä lyhyiden ajanjaksojen perusteella. Samaa aihetta on käsitellyt meteorologian emeritusprofessori Juhani Rinne luennollaan tässä videossa: http://www.youtube.com/watch?v=AljfYW-kbJw

    Suosittelen kuitenkin tuon koko englanninkielisen haastattelun lukemista BBC:n sivuilta. Vain alkuperäisen lähteen lukemalla voi varmistua siitä mitä kaikkea Phil Jones on todellisuudessa haastattelussaan vastaillut. Tämän haastattelun viestejä on vääristelty useissa medioissa.

  4. Theo Kurtén Says:

    Hei,
    hiilidioksidin tasapainossa meren ja ilmakehän välillä täytyy Henryn lain vakion (sen MAOL:in ”liukoisuuden” josta tässä puhuttiin) lisäksi huomioida myös relevantit happo-emästasapainot, kts esim Jacobsin ilmakemian kirja:

    http://acmg.seas.harvard.edu/people/faculty/djj/book/bookchap6.html#pgfId=105975

    tai pdf-versiona:
    http://acmg.seas.harvard.edu/publications/jacobbook/bookchap6.pdf

    ja tuolta osa 6.5. hiilen kierrosta. Tämä muuttaa lopputulosta aika paljon mitä tulee lopulliseen* tasapainoon ilmakehän ja meren CO2 – pitoisuuden välillä. (Sekoittumisen hitaus pintakerrosten ja syvän meren välillä, mistä AJ puhui, on sitten vielä toinen asia.)

    *Riittävän pitkällä aikavälillä sedimentaatio tietysti poistaa ylimääräisen hiilen kierrosta, mutta tämän prosessin aikaskaala on jo todella pitkä esim. siihen sekoittumiseenkin verrattuna.

  5. Hallinnoija Says:

    Mainio linkki, kiitos Theo!

    Hölmösti eivät anna mitään linkkiä takaisin etusivulle, mutta kaivoin sen esiin:
    http://acmg.seas.harvard.edu/people/faculty/djj/book/

    t: Ari


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: